Oudot hahmot eli: kuinka lakkasin kontrolloimasta kaikkea ja opin rakastamaan tyhjiöinsinööriäni

Keskustelin taannoin tavastani pelata aina jotakin aspektia itsestäni, vaikka hahmot ulkoisesti poikkeaisivat toisistaan paljonkin. Pyrin yleensä löytämään jonkin yhdistävän arvon, ajatusmallin, tavoitteen tai tavan, jonka kautta pääsen sisälle hahmon maailmaan, ja jonka ympärille voin rakentaa itselleni vieraampia piirteitä. Varsinkin roolipelaamisen aloittaessani hahmot kuitenkin muistuttivat itseäni jopa niin paljon, että ne alkoivat tylsistyttää.

Koska mainitun keskustelun pohjalta toivottiin LOKI-artikkelia, pääsen kerrankin kertomaan hahmoistani ihan luvan kanssa. Toivon tekstini kuitenkin avaavan uudenlaisen hahmon löytämisen hienoutta ja hankaluutta omaa kokemustani laajemmin ja olen koonnut loppuun muutamia vinkkejä heille, joiden on allekirjoittaneen tavoin hankala päästää arkiminästään irti hahmoa luodessaan, mutta halua kurotella sitä kauemmas.

Lue loppuun

Npc:t pöytäroolipeleissä

“Saavutte kaupungin melskeeseen ja torin laidalla leipiä kantava mies törmää Arskaan ja pyytää…”

“Mä lyön sitä.”

“…aha. Miksi?”

“No se nyt koski mun hahmoon ja Arska ei pidä leipureista.”

“Just. No sä lyöt sitä kesken anteeksipyynnön ja se kaatuu maahan. Leipuri pitää veristä nenäänsä ja kysyy miksi.”

“Oppiipahan olemaan, me mennään sinne tavernaan.”

Lue loppuun

The World of Recovery

The World of Recovery -toipumispeli on Lilinkotisäätiön kehityshanke, joka toteutetaan STEA-rahoituksella vuosina 2020-2022. Se on uudenlainen, pelillistetty toimintamalli mielenterveys- ja päihdetoipujille. Pelin pääkoordinaattorina toimii roolipelaaja Venla Leimu ja LOKI lähtikin haastattelemaan Venlaa sekä hänen kollegoitaan kokemusasiantuntijoita ja pelikoordinaattoreita Petri Kotilaista ja Akia.

The World of Recovery toipumispelihanketta toteutetaan yhteistyössä useiden eri mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjoavien tahojen kanssa ja sen on valmistuttuaan tarkoitus olla yleisessä käytössä ja pelattavissa valtakunnallisesti.

Lue loppuun

Pellillistä joulua!

Hyvä LOKIn lukija,

kiitos kun olet ollut kanssamme myös tänä vuonna!

Kuten kaikki muutkin, voisimme tässä kerrata pitkästi kuinka erikoinen vuosi on ollut ja kuinka skene on muokkautunut vaikean tilanteen mukaan. Mutta te olette lukeneet artikkelimme, keskustelleet niistä sosiaalisessa mediassa ja tiedättekin, että tänä vuonna on opittu paljon etä-ropesta, etä-coneista ja etä-larpeista. Roolipelien ja larppien harrastaminen on muuttunut tilanteen mukaan, mutta ei loppunut.

Kiitos tästä vuodesta teille kaikille! Erityiskiitos Patreon tukijoillemme, jotka mahdollistavat LOKIn toiminnan jatkumisen. Kiitos artikkelien kirjoittajille, niiden toimittajille ja kaikille, jotka ovat antaneet meille ideoita artikkeleja varten, pallotelleet ajatuksia kanssamme tai muuten tukeneet tiimiämme.

Jäämme nyt lyhyelle joulutaolle, ja palaamme uusin uutisin, uusin artikkelein ja uusin tuulin tiistaina 5.1.2021. Nähdään ensi vuonna!

Peliterveisin, LOKIn tiimi

Pöytälaatikkopeli 90-luvulta

Varastoa siivotessa kaivoin esiin laatikon, jonne olin aikanaan pakannut 90-luvulla kirjoittamani roolipelimaailman ja säännöstön. Yleensähän pöytälaatikkoihin tai muihin laatikkoihin jääneet pelit ovat kiinnostavia lähinnä tekijälle itselleen. Raotan kuitenkin tätä projektia LOKIn lukijoiden iloksi ja kauhistukseksi, sillä se tarjonnee hassuja kaikuja menneen maailman omituisuuksista ja voi antaa muutaman neuvonkin etenkin pelimaailmojen suunnitteluun.

kuvassa kasa vanhoja ruutuvihkoja
Matematiikan vihko on muuttunut roolipelin lisämateriaaliksi.
Lue loppuun

Mistä tässä nyt pitäisi sitten valittaa?

Hiivatin keskikaljaviirus. Kaikki meni kaputski. Pelit meni kaputski. Mistä tässä nyt pitäisi nurista sitten? Ei siinä ole mitään mieltä, että nuriset LapinKulta-influsta. Sitä nurinaa on kuultu jo niin paljon, että tulee korvista ulos. Pelit peruuntuivat, harrastus tuntui kuolevan pystyyn kuin Kanye Westin pressahaaveet kun maaliskuu rullaili paikalle. Uusimaa meni kiinni niin ei voinut edes lähteä kaappilarppaamaan Lohjaa kauemmas. Ja kuten sanonta tunnetaan, mieluummin nyrkki p…. no kuitenkin.

Lue loppuun

Avustaminen on larppaamisen uusi musta? Harrastaa voi myös avustamalla.

“Minulla ei ollut juurikaan avustajakokemusta ennen Ihmisen näköiset -avustajatiimiin mukaan hakemista. Jo ihan yhdenkin pelin jälkeen fiilis on sellainen, että tämähän voisi olla ihan oma, itsenäinen ja hauska osa koko larppausharrastusta! Varsinkin, jos avustajien roolin mielekkyyteen, sopivan porukan hakemiseen ja erityisesti pidemmissä projekteissa tiimin ryhmäytymiseen ollaan valmiita hieman panostamaan.” 

Yksi Ihmisen näköiset -liveroolipelin avustajista

NPC, avustaja, ei-pelaajahahmo, nakkikone… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Liveroolipelin toteuttamisessa on jo pitkään hyödynnetty pelinjohdon ulkopuolisia avustajia monenlaisissa lyhyemmissä ja pidemmissä rooleissa. Kun lähdin mukaan Ihmisen näköiset -pelisarjan pelinjohtoon avustajakoordinaattoriksi, halusin kokeilla voisiko avustamista, nakkeilua ja npc-hommia toteuttaa uudella tavalla.

Lue loppuun

Ulottuvuusmatkat

Pelipaikka, larppitarvikevarasto ja pelipalvelua yhdestä kammiosta

Suomessa roolipelialan yritykset ovat tavallisesti keskittyneet joko pelien myymiseen tai niiden tuottamiseen ja kustantamiseen. Pelikaupat ovat pystyneet pitämään kassavirtansa jälkimmäisiä vakaampina ja elättäneet isomman joukon ihmisiä, mutta usein niidenkin myynti perustuu pikemmin roolipelaamiseen vain marginaalisesti liittyvien tuotteiden hyvään menekkiin kuin varsinaiseen roolipeleistä elämiseen. Tänä kesänä Hämeenlinnassa aloitti roolipelialan firma, jonka ydintoimintaa ei ole tuotteiden myyminen eikä kustantaminen. Ulottuvuusmatkat keskittyy tapahtumiin, kerhoihin ja roolipeleihin palveluna. Tämän lisäksi Ulottuvuusmatkat tarjoaa kuitenkin päätoimintansa sivutuotteena melkoisen hulppeat puitteet roolipelaamiseen avattuaan Hämeenlinnaan pelitilan, joten pakkohan firman taustoja oli valottaa hieman tarkemmin ja laajemmin.

Lue loppuun

Lex Arcana

LOKIn Italian-kirjeenvaihtaja, joka ei osaa italiaa ja vietti kerran viikon Milanossa etsimässä kunnollista pasta carbonaraa, on palannut!

Lex Arcanan ensimmäinen laitos julkaistiin 1993. Sen suunnittelivat Leo Colovini, Dario de Toffoli, Marco Maggi ja Francesco Nepitello. Pelin kustansi Dal Negro ja siihen julkaistiin kolme lisäosaa sekä demiurgin näkösuoja.

Lue loppuun