Do Androids Dream? – Pyhä mutta epätäydellinen kokemus

17857945_1454534691245492_687712535_n

Kuva. Mira Suovanen

 

Monilla roolipelaajilla on pyhät kirjansa tai elokuvansa. Niitä ylittämättömiä nuoruuden kokemuksia, jotka mahdollisista puutteistaan huolimatta tunnetasolla tulevat aina olemaan parasta, mitä scifi- tai fantasia voi tarjota. Nämä toimivat usein koko roolipeliharrastuksen lähtöpisteenä, muokkaavat käsitystä hyvästä tarinankerronnasta, kiinnostavista teemoista ja oikeanlaisista tarinoiden päähenkilöistä. Sormusten Herra, Tähtien Sota, Harry Potter tai kenties Interview with a Vampire.

Lue loppuun

Lovecraftesque – kosmista kauhua yhteistyöllä

Black Armadan vuonna 2016 julkaisema Lovecraftesque tarttuu kovaan haasteeseen: tuottaa H.P. Lovecraftin kerronnallista tyyliä mukailevia tarinoita pelin muodossa, kahdesta viiteen pelaajalle. Kuinka hyvin peli onnistuu lunastamaan nämä odotukset?

Kuinka se toimii?

Ennen kuin päästään pelaamaan, tarvitaan skenaario. Pelin oletuksena on, että skenaario kehitetään pelaajien kesken pelikerran aluksi, mutta myös valmisskenaarioita voidaan käyttää. Skenaarion kehittäminen ei onneksi ole mitenkään monimutkainen prosessi. Pelaajat keskenään sopivat halutun tyylin ja tunnelman (esim. hiipivä kauhu, sankarillinen kauhu, kauhukomedia), aikakauden, yleisen tapahtumapaikan ja muutaman tarkemmin määritellyn sijainnin, sekä tarinan keskushahmon yleisen identiteetin, motivaation ja yhden vahvuuden.

Lue loppuun

Totta taikuutta

Luultavasti jokainen suomalainen larppaaja ja moni muukin tuntee puolalais-tanskalaisen velholarpin College of Wizardry. Velhoyliopiston lukukausi on nyt aloitettu kymmenen kertaa, ja lähdin täysin aloittelijana tuohon viimeisimpään. Peli pelattiin marraskuun lopussa Czochan linnassa Puolan länsiosissa. Koska oli myöhäinen syksy, meitä varoiteltiin moneen kertaan kylmästä ja märästä. Välillä viileni lähes pakkaseksi, mutta sade alkoi onneksi vasta lähtöaamuna. Linna sen sijaan on täysin vaihtolämpöistä tilaa, hotellihuoneissa liiankin lämmintä kun taas yhteisissä tiloissa paleltaa.

Lue loppuun

Die Grenze – Raja

Eli kuinka elävöittää historiaa maailmassa, joka ei ole historiallinen

Kokemukseni mukaan yksi hankalimmista asioista historiaa elävöittävissä larpeissa on se, että ihmisillä tuppaa olemaan mielipiteitä ja käsityksiä historiasta. Olipa kyseessä kivikausi, pronssikausi, rautakausi, antiikki, Napoleonin sodat tai mikä tahansa muu ajankohta, niin aina löytyy joku, joka joko a) tietää paremmin tai b) luulee tietävänsä paremmin tai c) muuten vain on sitä mieltä, että jokin yksityiskohta ei ole täysin autenttinen tai koko konsepti on väärin.

Lue loppuun

OldTown – maailmanlopun jälkeinen Puola

Heinäkuussa 2016 yli 800 pelaajaa ja liki 200 avustajaa kokoontui Puolan Stargardin tuntumaan hylätylle lentokentälle elämään liki viikon maailmanlopun jälkeistä aikaa. Anteeksipyytelemättömästi Fallouteista ja Mad Maxeistä tunnelmaa lainaava OldTown on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan. Pienestä, 50 hengen postapokalyptisesta festivaalista on kasvanut vuosien varrella mammuttimainen tuhannen hengen larp-spektaakkeli. Tapahtuman kasvaessa kansainvälisyys on lisääntynyt: 800 pelaajasta 140 tuli ulkomailta – ja näistä 70 Suomesta.

Lue loppuun

Hood – Hurjapäisyyttä ja henkipattoja

Hood on vuonna 2016 julkaistu Jukka ”Sope” Sorsan suunnittelema, helposti lähestyttäväksi tarkoitettu roolipeli lainsuojattomista Robin Hoodin tarun maisemissa.

Hahmonluonti

Hahmoille kehitetään noin virkkeen mittainen tausta, joka kertoo, millainen hahmon aiempi elämä oli ja miksi hänestä on tullut lainsuojaton – hän voi olla esimerkiksi ”kätilö, joka on kyllästynyt kansan kärsimykseen”. Lisäksi hahmoille keksitään kolme erityyppistä kontaktihenkilöä: luotettu, ihastus ja vihollinen. Näin pelinjohtajalla on välittömästi käytettävissään useita sivuhahmoja, jotka sitovat hahmot maailmaan ja joiden kautta pelinjohtaja voi tarjota tarinakoukkuja.

Lue loppuun

Salaisuuksien Kirja – Itsesuggestion ja demonille antautumisen käsikirja

On vaikea kuvitella, että Praedor kaipaisi suomalaisille lukijoille erityistä esittelyä. Niille, jotka kaipaavat kerrottakoon lyhyesti, että Praedor on Petri Hiltusen luoma sarjakuva, jonka perustalle Ville Vuorela on luonut samannimisen roolipelin. Roolipelinä Praedor näki ensimmäisen kerran valon vuonna 2000. Nyt, 16 vuotta myöhemmin, on siihen saatu ensimmäinen lisäosa, Salaisuuksien Kirja.

Lue loppuun

Otus Mekanikus

”Tästä tuli semmoiset järjettömät 50 tonnin inspiraatiot”
– 11-v. pelaajan palaute
”Mun hahmo olis voinut oppia konekielen!”
– 9-v. pelaajan palaute

Astraterra oli ilmestyessään iso hitti. Aloittelijaystävällinen roolipeli, joka sopi hyvin nuorille ja lapsille, ja joka oli tarpeeksi monitahoinen koukuttamaan myös kokeneempia pelaajia. Eipä ihme, että tekijä Miska Fredman palkittiin Ropeconin kultaisella lohikäärmeellä (2016).

Lue loppuun