Miekkoja miehittä

– Arvostelussa Thirsty Sword Lesbians

Kuvassa pelin kansi. Valkoihoinen mustatukkainen nainen ja valkotukkainen tummaihoinen nainen miekkailevat lähietäisyydellä.
Thirsty Sword Lesbians

Kun ensimmäisen kerran näin roolipelin nimeltä Janoiset miekkalesbot, kuvittelin sen jonkinlaiseksi humoristiseksi vitsipeliksi. Olin pahasti väärässä, vaikka peli onkin hauska. Thirsty Sword Lesbians (tästä eteenpäin TSL) paljastui kuitenkin suurella sydämellä työstetyksi Powered by Apocalypse -rakenteiseksi ihmissuhdepeliksi, jossa kantavia aiheita ovat suudelmat miekkataisteluissa, ihmissuhteinen kiemuraisuus ja hahmojen pätevät hahmot, jotka sankaroivat menemään maailman kanssa ja kohtaavat suurimmat haasteet rakkauselämässään. Peli tietää mitä se on tekemässä ja sen se tekee hyvin.

Lue loppuun

Café Boardgamen uudet vaatteet

Helsinkiläinen Café Boardgame vaihtoi omistajia. Sen myötä kahvilaan tulee myös roolipelaamista. Haastattelimme Cafén uusia yrittäjiä.

Kuvassa ovat Boardgame Cafén uudet omistajat.
Kuvassa Café Boardgamen uudet omistajat Mika Matti Pekonen, Marju Grönholm ja Petri Grönholm

Helsinkiläinen Café Boardgame vaihtoi omistajia. Sen myötä kahvilaan tulee myös roolipelaamista. Haastattelimme Cafén uusia yrittäjiä.

Onko arvioita aikataulusta, milloin roolipelien ottaminen mukaan toimintaan tapahtuu?

Roolipelit lähtivät käyntiin Caféessa heti, kun selvisimme alun haasteista. Kyselimme aktiivisesti PJ:tä Heprosta (Helsingin Pöytäroolipelaajat toim. huom.), ja yksi lähti vetämään Cyberpunk RED:iä, johon PJ on itse kirjoittanut suomilorea. Aluksi pelattiin oneshotteina, ja nyt sinne on muodostumassa kamppis Suomi CP RED. Petri on myös vetänyt Hepron pelejä Caféessa hybridimallilla, eli live- ja etäpelinä. Itse etsin tällä hetkellä joko Runequest Roleplaying in Glorantha tai vanhaa Keski-Maa -porukkaa jompaan kumpaan kampanjaan, ja se pelataan livenä Caféessa arkisin joka toinen viikko, tai jos löytyy porukkaa molempiin, näitä on mahdollista pelauttaa vuoroviikoin. Petri on myös aloittanut cthulhu-oneshottien vetämisen. Tarkoituksena on laajentaa ropetarjontaa aktiivisesti ja saada PJ:tä pelauttamaan kampanjoita ja oneshotteja Caféessa säännöllisesti. Käytämme rekrytoimiskanavana somea, sekä Hepron, että Caféen omaa.

Lue loppuun

No niin, kenen vastuulla tämä on? Vaadin vastuullista paikalle

Koronavirus. Maskinkäyttömeemit. Vessapaperivitsit vanhenivat jo ajat sitten. Nyt tuijotetaan rokotekattavuutta. Baarit auki. Ei ole enää muodikasta haukkua ihmisiä jotka eivät kahlinneet itseään patteriin kotona. Pääministerikin sanoi että menkää ja eläkää. Mutta se mikä on hienoa, on että on päässyt taas larppaamaan. Sitten on se toteamus joka on tullut kuultua useammin kuin “minkä purjeveneen miehistöön kuulut” -kysymys Svenska Klubbenilla.

“Voi vitsi tää on niin epätodellista kun on niin paljon väkeä.”

Lue loppuun

Pelinjohtajan kommentti: Roolipelaaminen on joukkuelaji

Licence Creative Commons Piirtäjä: Axelle Psychée Bouet. Tämä kuva on julkaistu lisenssillä Attribution-ShareAlike Creative Commons licence 4.0 International.

Rakas pelinjohtaja, tuntuuko sinusta joskus, että työtäsi ei arvosteta?

Olet sopinut seuraavan session aikataulun. Valmistellut peliä ja materiaaleja tuntikaupalla. Pistänyt sääntökirjat digitaalisena jakoon kaikille ja järjestänyt pelipaikan.

Sessiota edeltävänä iltana eräs pelaajista viestittää, että ei muistanut koko sessiota ja ei nyt pääsekään paikalle. Tai vielä pahempaa, joku pelaajista ilmoittaa vain muutamia hetkiä ennen session alkua, että on “pari tuntia myöhässä koska on vähän puuhaa”.

Lue loppuun

Deleuze & Dragons – Dread Trident: Tabletop Role-Playing Games and the Modern Fantastic


”[…] Juppiterin

tulivaajat, hirveän jyrähtelyn enteilijät,

eivät välähdä niin sokaisevan kirkkaina,

ja rikkitulten kumisevat räjähdykset

näyttivät jo pyyhkäisevän yli valtameren

suunnattoman syvyyden ja saattavan

sen aallot vapisemaan kauhusta

ja ravistelevan jo Neptunuksen atraintakin.”

Myrsky, 1. näytös, 2. kohtaus, William Shakespeare, suom. Matti Rossi


Dread Trident -kirjan kansi. Alaotsikkona Tabletop role-playing games and the modern fantastic

Kuten aiemmissa tutkimuskatsauksissa on ehkä käynyt ilmi, akateeminen kustannusala on aivan oma maailmansa, jossa hinnoittelulla ei ole välttämättä mitään tekemistä kirjojen tuotanto-, kuljetus- tai varastokulujen kanssa. Toistaiseksi räikein esimerkki tästä on Curtis D. Carbonellin Dread Trident: Tabletop Role-Playing Games and the Modern Fantastic, jonka Liverpool University Press julkaisi vuonna 2019. Hinta on hieman laskenut julkaisun jälkeen ja kirjoittamishetkellä tämän 250-sivuisen niteen voi ostaa hilpeään 85 punnan hintaan kovakantisena tai sähköisenä.

Lue loppuun

Paremmaksi pelaajaksi

Seitsemän tapaa, joilla pelaaja voi auttaa pelinjohtajaa 

Roolipelihahmolla voi olla monia erilaisia taitoja ja vahvuuksia, mutta sama koskee myös pelaajia. Roolipelaaminen kun ei itsessään ole mikään yksittäinen taito, vaan pelaaja voi hallita monia sellaisia taitoja tai ominaisuuksia, jotka parantavat koko porukan peliä ja viihtyvyyttä. On hyvin tavallista kiinnittää huomiota siihen, kuinka taitava joku yksittäinen pelaaja on pelinjohtajan roolissa. Pelaajataidot ovat kuitenkin niin monipuolinen paketti, että ainakin muutamat niistä on helppo ottaa hallintaan ja parantaa samalla yleistä viihtyvyyttä roolipelin parissa.

Kun ajattelee hyvää pelaajaa, niin helposti tulee mieleen juuri se tyyppi, joka keksii neuvokkaita ratkaisuja, ravistaa mieleenpainuvia lentäviä lauseita ja pelaa muiden hahmoja ylöspäin antamalla näille tilaa ja vetämällä heitä valokeilaan. Kaikkien pelaajien ei tarvitse kuitenkaan pelata samalla tavalla ollakseen hyviä roolipelaajia ja tässä tekstissä esittelen seitsemän keinoa tulla paremmaksi roolipelaajaksi. Nämä ovat vielä sikäli helppoja kikkoja, että näillä ohjeilla ei tarvitse kehittää sosiaalista pelisilmää, rakentaa empatiaa tai parantaa sanavalmiuttaan ja improvisaatiokykyään. Suurin osa pelaajataidoista kehittyy kokemuksella ja se taas karttuu pelaamalla. Osa näistä voi tuntua täysin oman luonteen ja lahjojen vastaisilta, mutta uskon, että useampikin näistä neuvoista tuntuu sellaiselta, että sitä voisi soveltaa käytäntöön.

Monet näistä myös helpottavat pelinjohtajan raskasta taakkaa ja tukevat pelinjohtajaa omassa roolissaan. Kaikkea ei pelipöydässä tarvitse jättää pelinjohtajan vastuulle, vaan tässä on seitsemän sellaista asiaa, joihin pelaajat voivat yllättävänkin helposti osallistua.

Lue loppuun

Arvostelu: Engines of Desire

Juhana Pettersson, helsinkiläinen larp-taiteilija, roolipelisuunnittelija ja kirjailija, lienee useimmille lukijoille vanha tuttu. Hänen pelejään leimaavat omaperäiset aiheet ja taiteellinen kunnianhimoisuus. Pettersson on kautta uransa kirjoittanut paljon työstään, analysoiden sekä itse järjestämiään pelejä että kokemuksiaan pelaajana toisten peleissä.

Engines of Desire on kokoelma Petterssonin kirjoituksia vuosien varrelta. Kansien väliin mahtuu 31 artikkelia yli neljälle sadalle englanninkieliselle sivulle. Melkoinen tiiliskivi siis.

Engines of Desiren kansi
Lue loppuun

Roolipelien suunnittelukurssi

Kun Juhana Pettersson keväällä kyseli Facebookissa, olisiko skenessä kiinnostusta roolipelin suunnittelua ja julkaisua käsittelevään kurssiin, niin halukkaitahan löytyi. Viikon mittainen intensiivikurssi pidettiin heinäkuussa – lopulta täydellä seitsemän osallistujan kokoonpanolla. Pienen ryhmän ansiosta kurssin tunnelma oli yhtäaikaa sekä mukavan rento että sopivan tiivis.

Kurssilla käytiin läpi roolipelin syntyprosessi ideasta julkaisuun asti (ja vähän ylikin). Lisäksi tavoitteena oli, että kurssin aikana jokainen suunnittelisi ja julkaisisi pienen pelin. Kyseessä oli siis melkoisen tiukka kattaus!

Lue loppuun