Navigaattorin mukaan 10 km moottoritien liittymään. Puhelin soi. Tytär soittaa hädissään. Äiti ei vastaa ja musiikkiopiston ovi on kiinni. Lupaan selvittää. Ei vastaa minullekaan. Pakko ajaa eteenpäin liittymästä ja pysähtyä kun pääsen pois isolta tieltä. Kuka jättää lapsensa eikä sitten vastaa puhelimeen? Suomalainen voimasana. Toinenkin. En edes huomaa katsoa kylttejä mihin ajan vaan seuraan navigaattoria. Täällä päin Tamperetta en ole käynytkään. Ehkä kahdeksas voimasana. Ajan sivuun ja koitan soittaa vaimolle ja tyttärelle. Kumpikaan ei vastaa. Kaikki on joko hyvin tai todella huonosti.
Roolipelit
Kaikki roolipeleihin liittyvät artikkelit
Haastattelussa Miska Fredman
Miska Fredman on suomalaisen roolipelaamisen kentällä tunnetuimpia ja aktiivisimpia nimiä. Ironspine Press -kustantamonsa kautta pelejä vuodesta 2006 julkaissut pelisuunnittelijayrittäjä on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, on julkaissut 13 vuoden aikana suht tasaiseen tahtiin ja jaksaa näkyä myös alan tapahtumissa. Ironspinen lisäksi Fredman työskentelee videopelejä kehittävällä Colossal Orderilla pelisuunnittelijana. Ja kaiken päälle Miska’s Maps -roolipelikartat ovat kasvattaneet suosiotaan tasaisesti viimeisten vuosien aikana.
Syöksykierre-Nick ja muita menneiden aikojen sankaritarinoita
Roolipelin kuvaaminen tarinapeliksi on sikäli hankalaa, että monet pelaajat mieltävät tarinallisen palaamisen eri tavalla. Minä tarkoitan tässä yhteydessä tarinapelillä peliä, jossa peli tukee kevyttä improvisaatiotarinaa, säännöt ovat hyvin lyhyet ja pelin valmistautumiseen ei tarvita juuri ollenkaan aikaa. Klassinen esimerkki tällaisesta tarinapelistä on korttipeli Once upon a time, jossa kerrotaan satua pelikorttien avulla. Hyvin tarinapelillisiä kotimaisia roolipelejä ovat esimerkikis Yes, sir! ja Hounds of the Sea ja tämän kolmikon täydentää hyvin pelitavaltaan samankaltainen Syöksykierre-Nick.
Perinteisiin roolipeleihin verrattuna Syöksykierre-Nick on käytännössä lähes säännötön, sillä siinä menneen vuosisadan huimapäät ovat kokoontuneet muistelemaan seikkailujaan ja koko peli tapahtuu menneessä aikamuodossa, kun sankarit keskustelevat siitä, miten kaikki oikein tapahtuikaan.
Aiheena on epämääräisen väljästi luonnehdittu seikkailujen aikakausi: romantisoitu siirtomaa-aika viidakkotemppeleineen, vesitasoineen, taitolentäjineen ja tutkimusmatkailijoineen. Indiana Jones, Kari Grandi ja Allan Quatermain luovat esteettisen viitekehyksen, vaikka käytännössä pelimoottori on niin yksinkertainen, että sen voi sovittaa mihin tahansa nopeita käänteitä sisältävään kevyeen jutusteluun. Ohjekirjassa on jopa tyhjiä taulukkopohjia, mikäli pelin haluaa taivuttaa johonkin spesifimpään aiheeseen.
Syöksykierre-Nickin ehdoton etu on siinä, miten helppo pelaaminen on aloittaa ja miten nopeaa siinä on polkaista tarina käyntiin. Peli ei vaadi erillistä pelinjohtajaa, vaan kyse on hahmojen muistelusta, jossa vapaamuotoiseen kerrontaan tuotetaan käänteitä muiden pelaajien ohjaamilla haasteilla. Haasteissa kertoja joutuu muuttamaan tarinansa suuntaan jollakin tavalla tai muutoin selittämään asian parhain päin. Noppia pelissä ei käytetä muuhun kuin mahdollisesti satunnaisten sanojen arpomiseen.
Tavallaan pelin suurin vahvuus kätkee sisäänsä myös Nickin heikkouden. Oikeastaan Syöksykierre-Nickin pelaaminen on niin helppoa, ettei siihen tarvita varsinaista pelikirjaa ollenkaan. Peli rakentuu lähinnä muutaman vapaaehtoisen peliä vaikeuttavan lisäsäännön ja runsaiden vapaaehtoisten taulukoiden varaan. Taulukoita ei oikeastaan tarvita mihinkään, mutta niitä voi käyttää improvisaatioapuna, mikäli pelaajat eivät keksi (=hahmo ei muista) että missäs sitä oltiinkaan ja mitä tekemässä. Pelistä on sääntökirjassa kaksi perusvarianttia, mutta niiden ero on marginaalinen, sillä kummassakaan ei ole varsinaisia sääntöjä.
Kaikkineen Syöksykierre-Nick on ohut ja edullinen pikkupeli, joka soveltuu parhaiten sellaiseen roolipelien välipalanälkään, jossa pelaajat ovat paikalla ja aikaa on vähän, eikä kukaan ole suunnitellut mitään eikä valmiita seikkailujakaan ole tarjolla. Sopii hyvin illanistujaisiin tai peliharjoitteeksi, mutta pitkään kestävää kampanjaa tämän varaan on vaikea rakentaa.
Tekniset tiedot
Kustantaja D-oom Products
Kirjoittaja: Risto Hieta
Ilmestymisvuosi: 2016
Saatavuus: Ainakin Pelikryptasta
Artikkelin kirjoitti Wille Ruotsalainen, toimitti LOKIn toimitus.
Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki
Arvostelussa Yes, sir!
Poltteleeko ajatus pelistä, jossa brittiläisen yläluokan ja palvelusväen edesottamukset törmäävät, kipinöivät ja tuottavat tarinaa? Haluatko roolipelata hovimestaria ja viedä peliä englantilaisen huumorin värittämiin kartanomiljöisiin? Toivoisitko, että roolipeli antaisi myös hiljaisemmille pelaajille enemmän valokeilaa ja puheaikaa? Näitä asioita kaipaavien markkinarakoon iskee Nysalor-kustantamon julkaisema, ja Mixu Laurosen kirjoittama Yes, Sir! -roolipelin toinen painos.
Saanks mä kertoo sulle mun pelistä? – Roolipelit iskurepliikkeinä
50 iskurepliikkiä Dungeons & Dragonsissa kiersi jonkin aikaa sitten naurattamassa roolipelaajia. Iskurepliikkikin voi lyhykäisyydessään tiivistää pelin tarjoaman tavan pelata ja sen kunniaksi esittelen 50 alunperin suomenkielistä, suomeksi käännettyä, tai muutoin kotimaista roolipeliä yhdellä iskurepliikillä. Muistatko viimeisimmän pelissänne käytetyn iskurepliikin? Tai miten sinun suosikkipelissäsi koitetaan herättää kiinnostusta?
Kuva: pixabay
Haastattelussa Ville Vuorela
LOKIn Ropecon podcastia varten Pohjoisen Kirjeenvaihtajamme Elmeri Seppänen haastatteli roolipelisuunnittelija Ville “Burger” Vuorelaa. Ensimmäinen puolikas haastattelua on kuunneltavissa täältä.
Ville Vuorela on julkaissut roolipelejä jo vuodesta 1994 alkaen, ja 25 vuotta kestäneen julkaisija-uran aikana hänen teoksensa ovat kasvaneet tärkeäksi osaksi suomalaisten roolipelien tarinaa. Pelaajana, pelinjohtajana ja suunnittelijana kokemusta on vielä enemmän. LOKIn toimitusta kiinnosti ottaa selvää mitä Ville Vuorela hakee nykyään pelaamiselta ja pelinjohtamiselta, ja miten hän reflektoi uraansa.
Ropecon 2019 Podcast-kooste
Lokin Pohjoisen Kirjeenvaihtaja ja Ropecon-agentti Elmeri Seppänen ja päätoimittaja Massi Hannula tekivät conin aikana kaikkiaan yhdeksän haastattelua, jotka on koostettu Massin ja useiden vapaaehtoisten avulla podcasteiksi lukijoillemme.
Nyt podcastit on koostettu yhteen tähän postaukseen, josta ovat helposti kuunneltavissa. Listauksen jälkeen kiitämme paitsi podcastin mahdollistaneita, myös Patreon-tukijoitamme ja jaamme lisätietoa tämän vuoden Loki-bileistä.
Ropecon-sarja jatkuu ensi viikolla Ville ”Burger” Vuorelan podcast-haastattelua laajentavalla artikkelilla.
Ropecon 2019 – uudet pöytäroolipelit
Ropeconista on tullut suomalaisille roolipelijulkaisuille hyvin tyypillinen julkaisuikkuna. Siinä missä vielä kymmenen vuotta sitten Ropeconissa julkaistaan yksi tai kaksi uutta peliä, on nykyään varsin tavallista, että Ropeconissa julkaistaan useita uusia pelejä ja lisäosia. Lisäosien julkaisu kertoo siitä, että pelit ovat saaneet jalansijaa suomalaisten pelaajien pöydissä. Lue loppuun
LOKIn Ropecon 2019 menovinkit
On taas se aika, Ropecon, tuo roolipelaajan joulu, on jälleen ovella! Ropecon-viikon kunniaksi LOKIn kirjoittajat ovat keränneet lukijoillemme parhaat menovinkit Ropeconin ohjelmaan! Lue loppuun
Pelisuunnittelija ja kustannustoimittaja – Ropecon 2019 kunniavieraat
Keitä tänä vuonna? Mistä he tulevat? Onko muita ehdokkaita? Mitä jos he eivät pääsekään?
Kun päätös, ketä Ropeconiin kysyä on tehty, alkaa sietämätön odotus, jolloin kaikki leijuu ilmassa, mistään ei voi olla varma. Sitten tulee ensimmäinen varmistus, kohta toinen ja jälleen voi pienesti hymyillä – meillä on tänäkin vuonna kunniavieraat.
Ylläoleva on kuvaus siitä, mitä itse koin vuosien aikana Coniteassa kunniavieraiden suhteen. Jännitystä ja odotusta siitä, kuka on minäkin vuonna vieraana. Vuosi toisensa jälkeen Ropeconiin on saatu kerrassaan upeita kunniavieraita eikä tämäkään vuosi ole poikkeus. Kunniavieraiksi tänä vuonna saapuvat Jon Hodgson ja Lynne Hardy. Luvassa on siis aidosti pitkän linjan osaamista monipuolisesti roolipelien puolelta. Jos nimet eivät sano mitään, jatka lukemista, jos taas nimet ovat tuttuja ja todellakin tiedät kenestä on kyse hyppää viimeisiin kappaleisiin, joissa ovat allekirjoittaneen suosikit kummankin Ropeconin ohjelmiin. Lue loppuun
