Vuosi: 2020

Pellillistä joulua!

/ Massi / Jätä kommentti

Hyvä LOKIn lukija,

kiitos kun olet ollut kanssamme myös tänä vuonna!

Kuten kaikki muutkin, voisimme tässä kerrata pitkästi kuinka erikoinen vuosi on ollut ja kuinka skene on muokkautunut vaikean tilanteen mukaan. Mutta te olette lukeneet artikkelimme, keskustelleet niistä sosiaalisessa mediassa ja tiedättekin, että tänä vuonna on opittu paljon etä-ropesta, etä-coneista ja etä-larpeista. Roolipelien ja larppien harrastaminen on muuttunut tilanteen mukaan, mutta ei loppunut.

Kiitos tästä vuodesta teille kaikille! Erityiskiitos Patreon tukijoillemme, jotka mahdollistavat LOKIn toiminnan jatkumisen. Kiitos artikkelien kirjoittajille, niiden toimittajille ja kaikille, jotka ovat antaneet meille ideoita artikkeleja varten, pallotelleet ajatuksia kanssamme tai muuten tukeneet tiimiämme.

Jäämme nyt lyhyelle joulutaolle, ja palaamme uusin uutisin, uusin artikkelein ja uusin tuulin tiistaina 5.1.2021. Nähdään ensi vuonna!

Peliterveisin, LOKIn tiimi

Pöytälaatikkopeli 90-luvulta

/ Massi / Jätä kommentti

Varastoa siivotessa kaivoin esiin laatikon, jonne olin aikanaan pakannut 90-luvulla kirjoittamani roolipelimaailman ja säännöstön. Yleensähän pöytälaatikkoihin tai muihin laatikkoihin jääneet pelit ovat kiinnostavia lähinnä tekijälle itselleen. Raotan kuitenkin tätä projektia LOKIn lukijoiden iloksi ja kauhistukseksi, sillä se tarjonnee hassuja kaikuja menneen maailman omituisuuksista ja voi antaa muutaman neuvonkin etenkin pelimaailmojen suunnitteluun.

kuvassa kasa vanhoja ruutuvihkoja
Matematiikan vihko on muuttunut roolipelin lisämateriaaliksi.
Lue loppuun →

Mistä tässä nyt pitäisi sitten valittaa?

/ Massi / Jätä kommentti

Hiivatin keskikaljaviirus. Kaikki meni kaputski. Pelit meni kaputski. Mistä tässä nyt pitäisi nurista sitten? Ei siinä ole mitään mieltä, että nuriset LapinKulta-influsta. Sitä nurinaa on kuultu jo niin paljon, että tulee korvista ulos. Pelit peruuntuivat, harrastus tuntui kuolevan pystyyn kuin Kanye Westin pressahaaveet kun maaliskuu rullaili paikalle. Uusimaa meni kiinni niin ei voinut edes lähteä kaappilarppaamaan Lohjaa kauemmas. Ja kuten sanonta tunnetaan, mieluummin nyrkki p…. no kuitenkin.

Lue loppuun →

Avustaminen on larppaamisen uusi musta? Harrastaa voi myös avustamalla.

/ Massi / Jätä kommentti

“Minulla ei ollut juurikaan avustajakokemusta ennen Ihmisen näköiset -avustajatiimiin mukaan hakemista. Jo ihan yhdenkin pelin jälkeen fiilis on sellainen, että tämähän voisi olla ihan oma, itsenäinen ja hauska osa koko larppausharrastusta! Varsinkin, jos avustajien roolin mielekkyyteen, sopivan porukan hakemiseen ja erityisesti pidemmissä projekteissa tiimin ryhmäytymiseen ollaan valmiita hieman panostamaan.” 

Yksi Ihmisen näköiset -liveroolipelin avustajista

NPC, avustaja, ei-pelaajahahmo, nakkikone… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Liveroolipelin toteuttamisessa on jo pitkään hyödynnetty pelinjohdon ulkopuolisia avustajia monenlaisissa lyhyemmissä ja pidemmissä rooleissa. Kun lähdin mukaan Ihmisen näköiset -pelisarjan pelinjohtoon avustajakoordinaattoriksi, halusin kokeilla voisiko avustamista, nakkeilua ja npc-hommia toteuttaa uudella tavalla.

Lue loppuun →

Pimeästä valoon – Tom majakkana

/ Massi / Jätä kommentti

Helsingin Kalliossa alakulttuurikeskus Loukon ovella meitä tervehtii nahkatakkiin sonnustautunut Vili von Nissinen. Hän on toinen taiteilijoista Finding Tom -nimellä kulkevan osallistavan taideteoksen takana. Toinen taiteilijoista, Nina Mutik, odottaa tulijoita sisällä.

kuvassa rintaremmissä, huopahattu päässä ja maski naamalla poseeraava olli lönnberg
Kuvaaja: Nina Mutik

Korona roikkuu vääjäämättä varjona tilaisuuden päällä, mutta silti tunnelma on pirskahteleva ja hyväntuulinen. Mutik ohjeistaa saapujat pukemaan kasvomaskin ja täyttämään papereihin yhteystietonsa mahdollisen korona-altistuksen varalta sekä halutessaan antamaan luvan kuviensa käyttöön. Loukko on yksi iso tila, yhdellä seinustalla on valkokangas, mukavat lepotuolit on aseteltu laajaan piiriin. Taideteos on käynnistymässä, larppaaja saattaisi helposti nimittää tilannetta alkubriiffiksi.

Lue loppuun →

Ulottuvuusmatkat

/ Massi / 1 kommentti

Pelipaikka, larppitarvikevarasto ja pelipalvelua yhdestä kammiosta

Suomessa roolipelialan yritykset ovat tavallisesti keskittyneet joko pelien myymiseen tai niiden tuottamiseen ja kustantamiseen. Pelikaupat ovat pystyneet pitämään kassavirtansa jälkimmäisiä vakaampina ja elättäneet isomman joukon ihmisiä, mutta usein niidenkin myynti perustuu pikemmin roolipelaamiseen vain marginaalisesti liittyvien tuotteiden hyvään menekkiin kuin varsinaiseen roolipeleistä elämiseen. Tänä kesänä Hämeenlinnassa aloitti roolipelialan firma, jonka ydintoimintaa ei ole tuotteiden myyminen eikä kustantaminen. Ulottuvuusmatkat keskittyy tapahtumiin, kerhoihin ja roolipeleihin palveluna. Tämän lisäksi Ulottuvuusmatkat tarjoaa kuitenkin päätoimintansa sivutuotteena melkoisen hulppeat puitteet roolipelaamiseen avattuaan Hämeenlinnaan pelitilan, joten pakkohan firman taustoja oli valottaa hieman tarkemmin ja laajemmin.

Lue loppuun →

Lex Arcana

/ Massi / Jätä kommentti

LOKIn Italian-kirjeenvaihtaja, joka ei osaa italiaa ja vietti kerran viikon Milanossa etsimässä kunnollista pasta carbonaraa, on palannut!

Lex Arcanan ensimmäinen laitos julkaistiin 1993. Sen suunnittelivat Leo Colovini, Dario de Toffoli, Marco Maggi ja Francesco Nepitello. Pelin kustansi Dal Negro ja siihen julkaistiin kolme lisäosaa sekä demiurgin näkösuoja.

Lue loppuun →

Kun kaikki on peruttu: pelaajan kokemuksia pandemia-ajalta

/ Massi / Jätä kommentti

Vuoden 2020 maaliskuun alkupuolella Covid-19 -pandemia rantautui toden teolla Suomeen. Lyhyessä ajassa terveysviranomaiset ja maan hallitus asettivat voimaan ennennäkemättömän laajoja ja ankaria liikkumista ja kanssakäymistä koskevia rajoituksia, jotka vaikuttivat välittömästi myös larppaajiin. Edellä olevat kaksi virkettä voisivat toimia taustoittavana pohjustuksena vaikkapa post-apokalyptiselle larpille. Kuluneiden noin kuuden kuukauden aikana onkin ajoittain tuntunut siltä, että olemme kaikki joutuneet keskelle synkänpuoleista fiktiota, sitkeiksi päähenkilöiksi, joiden taivalta yhä pimenevässä maisemassa voi seurata mukavasta nojatuolistaan käsin. Toivottavasti sentään zombit jäävät nousematta mullasta. 

Lue loppuun →