Kirjoitin maaliskuussa artikkelin yhdestä pienestä seminaarista. Totesin tuolloin, että vastaaviin tilaisuuksiin pitää vastedes kutsu lisää vaikuttajia, päättäjiä, yrittäjiä, taiteilijoita ja tutkijoita, niin sanottuja sidosryhmiä, jos haluamme luoda uusia mahdollisuuksia. Luin artikkelini läpi kriittisellä otteella hieman myöhemmin, ja havaitsin tarpeen perehtyä tarkemmin siihen mitä “uudet mahdollisuudet larpeille” tarkoittaa. Aihe kun ei ole lainkaan uusi, eikä ainakaan yksinkertainen. Lue loppuun
Kotimaasta
Freeform-roolipelaaminen pelityylinä
Tämä teksti avaa hiukan, mistä freeform-roolipelaamisessa on kyse ja miten se eroaa esimerkiksi pöytäroolipelaamisesta tai liveroolipelaamisesta eli larppaamisesta.
Muuminmetsästäjät – kuinka tehdä ketterä pikku larppi parissa kuukaudessa
Muuminmetsästäjät oli yhden iltapäivän mittainen pikku larppi Naantalin Muumimaailman tienoilla 16 pelaajalle, kahdelle pelinjohtajalle ja yhdelle kokille (toinen sai influenssan eikä päässyt). Peli järjestettiin parissa kuukaudessa ja pelattiin laskiaissunnuntaina 3.3.2019.
Teksti ja larppi sisältää huonoa huumoria muumien syömisestä. No actual Moomins were harmed during the making of this larp — Yhtään Muumia ei oikeasti vahingoitettu larpin tekemisessä.
Yksi pieni seminaari
Loppu- ja alkuvuosi ovat olleet mielenkiintoista aikaa. Vielä joulukuun alussa en ajatellut, että tänä vuonna käyttäisin aikani pitkälti pikkuvelhojen, larppien ja kaikenlaisten tukiviidakkojen sekä byrokratian parissa, mutta tässä sitä ollaan. Kaikki alkoi pyynnöstä lähteä perustamaan Avataria, jonka kautta lapsille suunnattuja Velhokoulu-larppeja jatkossa järjestettäisiin, pääkaupunkiseudulta kun uupui sille sopiva nuorisojärjestö. Olen Vera, yhdistyksen sihteeri ja toinen tuottajista. Kanssani yhdistyksen perustajiin kuuluvat Janina Kahela ja Mike Pohjola, ja toimintaamme tukee jo pieni joukko aktiiveja.
Alfacon 2019 -reportaasi
Alfacon järjestettiin kolmannen kerran (edelliset 2016 ja 2018) Mikkelissä Otavan Opistossa 15.-17.2.2019. Alfaconin pääjärjestäjinä toimivat Tanja Lehto ja Ola Repo. Ruokailut ja majoitus oli järjestetty opiston tiloissa, ja etenkin ruokalan yllättävän kotiruokamainen ruoka sai paljon kiitosta. Osassa huoneista oli ilmeisesti ongelmaa lämmityksen kanssa, mutta itselleni sattui huone, jossa lämmitys toimi. Opistoa vastapäätä on myös kauppa ja paikallinen pubi, josta sai yllättävän hyvää ruokaa ja se saikin toimia perjantai- ja lauantai-iltoina ”Keltsuna”.
Lokista peliksi
Tämä valmisseikkailu sopii parhaiten fantasiapeleihin. Loki on seikkailun aiheena, juhlistamassa roolipeliblogi Lokia. Seikkailun tapahtumapaikka on rannikkokylä harvaan asutulla rannalla, jossa keskusvalta on heikko. Jossakin ei kovin kaukana meren takana on vahvempi valtakunta. Seutu elää sen verran syvällä barbariassa, että paikalliset ovat lukutaidottomia. Alkupeärinen tapahtumapaikka on Malaxin kylä Roudan maassa, mutta muuta peliä pelaava voi värittää tapahtumat pelimaailmaansa sopiviksi.
Alfacon 2019 – jotain uutta, jotain vanhaa
Alfacon on Otavan Opistolla 15.-17.2.2019 järjestettävä roolipelitapahtuma. Kirjoitan tätä tekstiä, koska olen pääjärjestämässä tapahtumaa Ola Revon kanssa. Tarkkasilmäinen myös huomaa, että viime vuonna tapahtuman nimi vielä kirjoitettiin α-con. Päädyimme nimen muuttamiseen, jotta viestintä olisi helpompaa ja tapahtuma löytyisi hakukoneilla paremmin. Lue loppuun
Hood – Hautakumpujen aave
Tällä vuosikymmenellä suomenkielisille pelimarkkinoille on tullut jyristen ja aikaisempaa suuremmalla volyymillä lapsille ja nuorille suunnattuja kotimaisia roolipelejä, joita leimaa vahva aloittelijaystävällisyys. Tätä sarjaa edustaa esimerkiksi roolipeli Hood. Se erottuu lähimmistä vastineistaan Myrskyn sankareista ja Astraterrasta erityisesti edullisemman hinnan ja lyhyemmän sivumäärän avulla. Vaikka pieni pehmeäkantinen vihko näyttää vaatimattomalta Astraterran kovakantisen järkäleen tai Myrskyn sankareiden laatikon rinnalla, niin Hood esittelee roolipelaamisen tuoreella ja havainnollisella tavalla ja tarjoaa helposti opettavan pelisysteemin, joka tukee kattokruunuissa roikkumista.
Sinä vuonna 1918
Soolopelit ovat roolipelien erikoistunut muoto, joita pelataan yhdellä pelaajalla ilman pelinjohtajaa. Tietokonepelien kehitys on painanut sooloseikkailukirjallisuuden tiukasti marginaaliin roolipelikentässäkin, mutta niin vain tänä vuonna Gummerukselta ilmestyi sisällissodan muistovuoden teemaa kumartava Mike Pohjolan valitse oma tarinasi -tyylinen romaani Sinä vuonna 1918.
Montako roolipelaajaa Suomessa on?
Selvitys paljastaa, että roolipeliharrastus on nuorta ja elinvoimaista.
Monet ovat miettineet, kuinka monta roolipelaajaa Suomessa on. Kysymys ei ole aivan helppo, sillä roolipelaaminen tapahtuu enimmäkseen pelaajien kodeissa eikä visiittiä pelikauppaankaan välttämättä tarvita: peli voi olla itse keksitty tai vuosikymmeniä sitten hankittu. Niinpä tapahtumien kävijäluvut tai pelien myyntimäärät eivät ole hyviä mittareita. Lisäksi yksi myyty roolipeli riittää kokonaiselle peliporukalle – tai useammalle.
Pohjalukuna voidaan kuitenkin käyttää vaikka Ropeconin 4 100 henkilön kävijäennätystä vuonna 2016 ja Myrskyn sankareiden vähän yli 3 000 kappaleen myyntiä. Roolipelaajia on varmasti siis tuhansia, mutta onko kymmeniätuhansia? Tai jopa satojatuhansia?
