Saadessani ajokorttini vuonna 2008 ei ollut riemulla rajaa. Nyt pääsisi harrastuksiin ilman ongelmia ja saisi kaikki kaveritkin kyytiin! Tänä päivänä helmikuussa 2018, kymmenen vuotta myöhemmin, on hyvä jos suostun vaimoni ottamaan kyytiin.
Tässä kirjoituksessa käsittelen larppaajille todella tuttua asiaa nimeltä kimppakyydit. Toivon, että tämän lukemisen myötä ihmiset ymmärtävät paremmin kuskeja, ja ettei se auto ole maaginen esine, joka käden heilautuksella ilmiintyy paikasta toiseen. Lisäksi kuljettaja on vain kuolevainen, joka haluaa olla avuksi.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.