Kalle-Kustaa Korkki

Kalle-Kustaa Korkki oli kotimainen, Aarne Haapakosken (nimimerkillä Outsider) luoma seikkailija, jonka seikkailuita ilmestyi suosittuina kuunnelmina, romaaneina, lehtinä ja jatkokertomuksina 1945-1965, ja joiden pohjalta Ilmari Unho ohjasi 1949 mainion, joskin aikansa lapsena katsottavan elokuvan nimeltä Kalle-Kustaa Korkin seikkailut, nimiosassaan pompöösi, myöhemmin Komisario Palmuna loistanut Joel Rinne.

Rakensin Kalle-Kustaan seikkailujen pohjalta conipeliksi tarkoitetun skenaarion valmishahmoilla, ja testipelautin sen ensimmäisen luvun kaveriporukalla. Peli oli tarkoitus pelata Maraconissa, mutta en saanut sille tarpeellista määrää pelaajia. Nyt näyttää, että en ehdi seikkailua koskaan peluuttamaan, joten olen valmis laittamaan seikkailun ideat kiertoon, josko joku pelinjohtaja innoittuisi nykyään aliarvostetusta kotimaisesta seikkailukirjallisuudesta.

Olen hakenut seikkailuun mielestäni sekä pulpin ja 1950-luvun poikakirjojen yleensä, että Kalle-Kustaa Korkin seikkailuitten erityisesti keskeisiä elementtejä: eksotiikkaa, mysteeriä, kirkasotsaista sankaruutta, synkeää roistomaisuutta, miehemme maailmalla-henkeä sekä toisen maailmansodan ja sotakorvausten aktiivista unohtamista. Ajallisesti ja teemallisesti seikkailu sijoittuu 1950-luvun loppuun, Kamerunin itsenäisyystaiston ja dekolonisaation alkuun. Loin kirjasarjalle myös fiktiivisen kirjailijan, ”Eljas Waaran”, joten mahdollisesti herran tuotannosta kuullaan vielä.

Adamawan emiraatti

Eksotiikkaa tarinaan tuo ennen muuta sijoittaminen vähän tunnettuun Ranskan siirtomaahan, Kameruniin. Kamerunin historia on vaiherikas ja seikkailumme kannalta se alkaa kun Modibo Adama perusti Adamawan Emiraatin. Adamawa oli Sheikki Usman dan Fodion komentajia. Sheikki puolestaan oli aloittanut Fulani-jihadin vuonna 1809. Adaman kuollessa hänen emiirikuntasa koostui osista nykyistä Nigeria ja suurimmasta osaa nykyistä pohjoista Kamerunia. Adamawa oli nimellisesti osa Fulani-imperiumia, ja se maksoi veroja Sokoton Kalifille. Kaikki kolme Adamawan poikaa ehtivät toimia emiireinä, kunnes Brittien ja Saksalaisten siirtomaavallat lopettivat emiraatin vallan vuonna 1884.

Saksan siirtomaan, Kamerunin naapureina olivat Ranskan Päiväntasaajan Afrikka pohjoisessa ja brittien Nigeria lännessa. Vuoden 1914 alkupuolella maailmanpalon syttyessä, brittien ja ranskalaisten joukot hyökkäsivät Kameruniin. Ne valtasivat Doualan sataman ja aloittivat 18 kuukautta kestävän sotilaskampanjan saksalaisten tehdessä voimakasta vastarintaa. Saksalainen kapteeni von Raben mainitaan pitkään piiritystä vastustaneen Moran linnoituksen komentajana. Joulukuussa 1914 kamerunia pitivät muutoin hallussaan britit ja ranskalaiset, mutta Moran linnoitus kesti helmikuun 18. 1916 asti.

Pelin maailmankaikkeudessa von Raben on saanut käsiinsä yhden Adamawan perillisistä, joka on kertonut kätkeneensä emiirikunnan kruununjalokivet Rhumsiki Peakin, valtavan, pylväsmäisen kivimuodostelman huipulle

Luku I: Biafranlahden sottiisi

Suunnittelin conipelin vahvasti tyypitettyjen hahmojen ympärille. Jokaisella hahmolla tuli olla vahva osa sekavassa juonivyyhdessä, ja siten kenellä tahansa pelaajahamolla olisi mahdollisuus nousta päähenkilöksi. Seikkailu alkaa S/S Aurora-laivalla keskellä Biafranlahtea Kamerunin edustalla.

Itsestään selvästi mukana tuli olla mukana itse Kalle-Kustaa Korkki peitenimellä Aleksanteri Kansi, ja hänen aisaparinsa Pekka Lipponen nimellä Paavo Rytkönen. Kansi on Kansainvälisen Kaivos-Yhtiön palveluksessa ja kamerunissa tutkimassa yhtiön rahtikirjaepäselvyyksiä Doualan satamassa (K. Kaivos-Yhtiö havittelee Kamerunin bauksiitti- eli alumiinimalmivarantoja, alumiinin ollessa varsinainen 1950-luvun ihmeaine: http://www.youtube.com/watch?v=lEro1QdVD6Y.)

Rytkönen puolestaan olisi saattelemassa Kameruniin sukulaismiehensä kaunista laulajatarmorsmaikkua Lulu Lamouria (proosallisemmin Marjatta Mähöstä). Mähösen salaisuus on se, että hän onkin Kannen vanha vastustaja, kissavaras Musta Dahlia, joka on saanut vihiä Emiirin Emeraldista.

Lulun tuleva aviomies on arkeologian professori Turun yliopistosta, ja häntä tapaamaan, ja suorittamaan kaivauksilla auditsioonia, on matkalla myös tohtori Katariina Stern samasta opinahjosta. Hänen salaisuutensa on, että hän on lakkautetun Kominternin salaisen seuraajan Neljännen Internationaalin agentti ja viemässä aseita Kamerunin kielletyn radikaalipuolue Union des Populations du Camerounin taistelijoille. Asesalakuljetuksilla selittyvät myös Kansainvälisen Kaivosyhtiön rahtikirjaepäselvyydet.

Laivalla on myös saksalainen, mutta äitinsä puolelta suomalainen suurriistanmetsästäjä ja liikemies Johannes von Raben. Hän on aiemmin mainitun kapteeni von Rabenin ja oululaisäitinsä sotalapsi, ja havittelee Emiirin koruja, joita pitää perintönään, ja joiden sijainnista on vihjeitä hänen isänsä jattämässä päiväkirjassa. Johannes on kuullut hallituksen joukkojen ja UCP:n välisistä levottomuuksista ja kiinnostuu suomalaisesta seurueesta mahdollisena turvana ja peitetarinana.

Kahden muun hahmon olin ajatellut toimivan tarpeen vaatiessa myös sivuhenkilöinä. Ranskalainen kaakaotukkuri Pierre Durand onkin SDECE:n agentti jahtaamassa kommunistisissejä ja aseitten salakuljettajia. Lentoluutnantti Eino Teräs puolestaan tuo heliumia omistamalleen konkurssin partaalla roikkuvalle ilmalaivayhtiölleen (joka käyttää kalustonaan vanhoja K-luokan dirigiibeleitä) ja hänelle tietysti kelpaisi asiakkaasi mahtava Kansainvälinen Kaivos-Yhtiö.

”Te… olette rrroisto!”

Miellyttävän illallishetken kapteenin pöydässä katkaisee kuitenkin raukkamainen hyökkäys, kun katkeran ja sokeutuvan etelä-afrikkalaisen alumiinimagnaatin Joachim Curtissin kätyrit hyökkäävät Auroralle varastaakseen kapinallisten aseet Kamerunissa vallankumousta hautovan juonensa tueksi.

Curtiss on juuri sen lentokonealalla epäonnistuneen Glenn Hammond Curtissin perijä, ja aikoo Kameruniin pystyttämänsä islamistisen nukkehallituksen turvin ryöväämänsä halvan alumiinin avulla vallata uudelleen maailman lentokonemarkkinat. Curtiss tarvitsee onnistuakseen vain kommunistikapinallisten aseet sekä Adamawan emiirin jalokivet, joilla vakuutetaan sorrettu fulaniheimo uuden nukke-emiirin vallanperimyksen oikeellisuudesta. Curtissilla on myös henkilökohtainen motiivi saada haltuunsa Emiirin Emeraldi, sillä uskomusten mukaan smaragdilla voi parantaa sokeuden.

Pääkallomaskeihin naamioituneiden Curtissin afrikaanereiden torjutun hyökkäyksen jälkeen olin kaavaillut monipolvisen seikkailun Kamerunissa, jossa juoni vähän kerrallaan paljastuu pelaajille. Mahdollisesti hahmot olisivat tavanneet myös UPC:n johtajan, Ruben Um Nyobén.

Pelijärjestelmäksi aikomani Savage Worlds tarjosi loistavat työkalut pulp-toimintaan lennokkaine taisteluineen ja ilmalaivatakaa-ajoineen sellaisissa kutkuttavia juonenkäänteitä, uljaita kapinallisia, paatuneita muukalaislegioonalaisia, ilkeitä roistoja ja täpäriä tappeluita kuhisevissa luvuissa kuin Doualan Dirikentti, Adamawan Aarteet ja Rähinää Rhumsikissa, joita en tässä VTP-I-formaattiin vedoten enempää avaa. Antoisaa seikkailua!

-Petroos

—

Keskustelua Pelilaudalla – http://pelilauta.fi/index.php/topic,1118.msg13999.html#msg13999