Sisältö ennen systeemiä

Artikkeli on osa Pelinjohtajan kommentti-kolumnisarjaa. Pelinjohtajan kommentti on hieman provokatiivinen, nimimerkillä julkaistava kolumni pelinjohtajan ajatuksista pelien suunnittelusta ja roolipelaamisesta yleensä. Ei nyt mikään manifesti, mutta hieman sellaisella nenäkkäällä otteella kirjoitettua tekstiä kuitenkin.

“Haluaisin vetää zombie-länkkäripelin, vähän sellaisella True Detective -twistillä. Mikä olisi tähän hyvä systeemi?”

Kuulostaako tutulta?

Jokainen, joka on viettänyt edes muutaman hetken internetin roolipelifoorumeilla on törmännyt kyselijöihin, joilla on peli-idea, mutta ei systeemiä sen toteuttamiseen.

Lue loppuun

Mikä ihmeen Ropeconin akateeminen seminaari?

Vuonna 2018 Ropeconin ohjelmakattauksessa tapahtui suuri muutos, kun akateeminen seminaari järjestettiin ensimmäistä kertaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan seminaari on yhden työpäivän mittainen tapahtuma, jossa pelitutkijat esittelevät viimeaikaisia tutkimustuloksiaan yleisölle ja sen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää heille kysymyksiä ja kommentteja tutkimukseen liittyen.

Lue loppuun

Haastattelussa Ville Vuorela

LOKIn Ropecon podcastia varten Pohjoisen Kirjeenvaihtajamme Elmeri Seppänen haastatteli roolipelisuunnittelija Ville “Burger” Vuorelaa. Ensimmäinen puolikas haastattelua on kuunneltavissa täältä

Ville Vuorela on julkaissut roolipelejä jo vuodesta 1994 alkaen, ja 25 vuotta kestäneen julkaisija-uran aikana hänen teoksensa ovat kasvaneet tärkeäksi osaksi suomalaisten roolipelien tarinaa. Pelaajana, pelinjohtajana ja suunnittelijana kokemusta on vielä enemmän. LOKIn toimitusta kiinnosti ottaa selvää mitä Ville Vuorela hakee nykyään pelaamiselta ja pelinjohtamiselta, ja miten hän reflektoi uraansa.

Lue loppuun

Romantiikkaa roolipeleissä

Meillä kahdella oli hahmoina varkaat. Kummallakin oli korkea pistemäärä karismassa, toinen oli tyttö ja toinen poika. Hahmojen isät olivat ystäviä ja tunsivat toisensa työn merkeissä: kumpikin oli entisiä seikkailijoita ja varkaita. Nämä nuoret varkaat joutuivat lisäksi useampaan kertaan ennakkoluulojen tönimiksi, sillä he olivat kampanjamaailman ainoat mulatit tuhannen kilometrin säteellä. Jossakin vaiheessa peliä ennakkoluuloihin törmäävät nuoret kysyivät toisiltaan: “Aletaanko oleen yhessä kun ollaan aina yhessä muutenkin?”

Esimerkki oli ensimmäisestä hahmoni romanssista. 12-vuotiaiden poikien pelaamana hahmojen romanssi jäi sisällöltään ohueksi, mutta avasi koko peliporukan silmiä: pelaajahahmojen suhteen toisiinsa ei ole palkko olla joko ystävyys, toveruus tai vihollisuus.

Lue loppuun

Yksi pieni seminaari

Loppu- ja alkuvuosi ovat olleet mielenkiintoista aikaa. Vielä joulukuun alussa en ajatellut, että tänä vuonna käyttäisin aikani pitkälti pikkuvelhojen, larppien ja kaikenlaisten tukiviidakkojen sekä byrokratian parissa, mutta tässä sitä ollaan. Kaikki alkoi pyynnöstä lähteä perustamaan Avataria, jonka kautta lapsille suunnattuja Velhokoulu-larppeja jatkossa järjestettäisiin, pääkaupunkiseudulta kun uupui sille sopiva nuorisojärjestö. Olen Vera, yhdistyksen sihteeri ja toinen tuottajista. Kanssani yhdistyksen perustajiin kuuluvat Janina Kahela ja Mike Pohjola, ja toimintaamme tukee jo pieni joukko aktiiveja.

Lue loppuun

Japanilaisessa roolipelikaupassa

Roolipelaamisen ilosanoma ei ole levinnyt maailmaan tasaisesti. Joissain maissa tehdään roolipelejä ja toisissa ei. Julkaistuissa roolipeleissä mitattuna vahvoja ovat Yhdysvallat, U.K., Ranska, Saksa, Espanja, Italia, Puola, Ruotsi, Suomi ja Japani. Tämä tosin ei ole ainoa mittari: Tanskassa on omaleimainen pöytäpelien ympärillä pyörivä Fastaval-kulttuurinsa ja monissa maissa, kuten Norjassa, on mielenkiintoisia hajajulkaisuja.

Lue loppuun

Montako roolipelaajaa Suomessa on?

Selvitys paljastaa, että roolipeliharrastus on nuorta ja elinvoimaista.

Monet ovat miettineet, kuinka monta roolipelaajaa Suomessa on. Kysymys ei ole aivan helppo, sillä roolipelaaminen tapahtuu enimmäkseen pelaajien kodeissa eikä visiittiä pelikauppaankaan välttämättä tarvita: peli voi olla itse keksitty tai vuosikymmeniä sitten hankittu. Niinpä tapahtumien kävijäluvut tai pelien myyntimäärät eivät ole hyviä mittareita. Lisäksi yksi myyty roolipeli riittää kokonaiselle peliporukalle – tai useammalle.

Pohjalukuna voidaan kuitenkin käyttää vaikka Ropeconin 4 100 henkilön kävijäennätystä vuonna 2016 ja Myrskyn sankareiden vähän yli 3 000 kappaleen myyntiä. Roolipelaajia on varmasti siis tuhansia, mutta onko kymmeniätuhansia? Tai jopa satojatuhansia?

Lue loppuun

Runoutta ja teollista muotoilua – haastattelussa Alan Bahr

Gallant Knight Games on tällä hetkellä yksi indie-maailman mielenkiintoisimmista ja tuotteliaimmista roolipelikustantajista. Yritys on julkaissut viime vuosien aikana kunnioitettavan liudan erilaisia indie-pelejä, mutta parhaiten yritys on tunnettu TinyD6-pelisarjastaan, joka vannoo nopean pelattavuuden ja äärimmilleen viedyn sääntöminimalismin nimeen. Gallant Knight Games hallitsee myös uudenlaisten rahoitus- ja markkinointikanavien käytön: suurin osa yrityksen peleistä on rahoitettu erittäin onnistuneesti Kickstarterissa, kuten myös yrityksen tuorein peli, Baywatch-henkinen Beach Patrol. Gallant Knight Gamesin uusin julkaisu on OSR-henkinen Eorathril, joka putkahti DriveThruRPG-palveluun vain muutamia päiviä sitten.

Lue loppuun

Valta on valintoja yhteisön hyväksi

Valtarakenteet ovat olennainen osa kaikkia yhteisöjä. Jokaista larppia varten syntyy, ja aikanaan hiipuu, ainutlaatuinen pelaajayhteisö. Valta-asetelmat ovat läsnä myös silloin kun vietämme aikaa yhdessä muuten vain tai kun puhumme larp-skenestä. Niillä on merkittävä rooli myös yhteisöllisyyden syntymisessä ja larpeille olennaisessa yhteisen teoksen luomisessa.

Lue loppuun