Tämä on miniseikkailu Roudan maahan. Se on suunniteltu alun perin pelitestaamiseen: seikkailun avulla olen testannut pelisääntöjen sopivuutta Roudan maan maailmaan. Pääpaino tässä seikkailussa on hahmoissa: niiden suunnitteluun kannattaa käyttää tovi aikaa.

-Wille Ruotsalainen

Päijälän linnavuori

Päijälän linnavuori on pakolinna: se sijaitsee kaukana asutuista rintamaista eikä linnaa ole varustettu minkäänlaista piiritystä varten. Tässä seikkailussa pelaajat ottavat hahmoikseen linnavuorelle paenneita naisia, lapsia ja vanhuksia ja vastaansa he saavat joukon vainolaisia. Vaikka taustalla on sota, niin seikkailusta selviytymisessä sosiaaliset taidot voivat osoittautua taistelusääntöjä hyödyllisemmiksi.
Päijälän linnavuori on lajissaan vähäpätöinen. Se ei ole jyrkkää mäkeä kummempia ja huipulla on karkea ja yksinkertainen saunarakennus ja harva keittokota. Mäki nousee pienen metsäjärven länsirannalta. Mäen itäinen rantarinne on hyvin jyrkkä, paikoitellen jopa pystysuoraa kymmenmetristä pudotusta ja sitä pitkin kiipeäminen on hengenvaarallista. Myös etelärinne on hyvin vaarallinen kiivettävä. Muilta reunoiltaan mäki on loivempaa ja läntistä reunaa myöten mäen päälle johtaa polku, jota pitkin sinne voi kävellä jopa raskaampia lasteja kantaen.

Harmoisen suku

Mäkilinna on Harmoisen suvun erämaassa ja heidän pakolinnansa. Vainolaisten uhatessa Hämettä, lähetti jo edesmenneen Harmoisen poika Reko sukunsa turvaan linnalle. Reko otti veljensä Armon ja poikansa Harmon mukaan miesten matkatessa yhdessä Patasjoen urhojen kanssa sotaan. Naiset, lapset ja vanhukset vetäytyivät linnalle.
Kaikki miespuoliset jälkeläiset ovat korkeintaan 15-vuotiasita. Pankonpäällinen voi olla mies tai nainen, hän on taloon asumaan jäänyt syytinkiläisvanhus, joka hoitaa lapsia, keräilee polttopuita ja tekee muita hanttihommia ruokaa ja suojaa vastaan. Piika on kotoisin Patasjoelta ja hänen lapsensa isästä ei ole tietoa.
Anna pelaajien valita hahmot perheestä ja kuvailla hahmonsa vapaasti: ei haittaa, jos pelaajilla on hyvinkin erilaisia näkemyksiä Armosta, Rekosta ja Harmosta: näitä miehiä ei tämän seikkailun aikana saada kuitenkaan paikalla. Niille hahmoille, joita pelaajat eivät valitse, on hyvä keksiä lennosta sopivat nimet: voit keksiä heidän luonteensa sen mukaan, miten pelaajien hahmot heihin suhtautuvat. Muut sukulaiset voivat kuitenkin vaipua myös apaattisiksi statisteiksi.

Paikalla: Isoäiti (edesmenneen Harmoisen vaimo), Pankonpäällinen, Rekon vaimo ja tämän kaksi lasta (Harmon sisarukset), Armon vaimo ja tämän kolme lasta, piika ja tämän lapsi. yhteensä 11 henkeä.

 

Seikkailun kulku
Ilman sotilaita on hyvin vapaamuotoinen ja hahmovetoinen seikkailu. Alkutilanteessa suku on päässyt linnavuorelle ja hahmoilla olisi paljon tehtävää: karjaa laiduntaa,  kalanpyydyksiä laittaa metsäjärville, vettä noutaa vuorelle, pyykkiä pestä, polttopuita hakata tms. Kaikki arkinen tekeminen palvelee kahta tarkoitusta: hahmojen luonne välittyy muille paremmin pelaamisen kuin kertomisen kautta ja toisekseen hahmot saa hetkeksi hajalleen, jolloin vainolaisten saapumiseen saa pakattua enemmän jännitystä.
Vainolaisjoukko saapuu toisessa vaiheessa ja kohtaa hahmoja. Tässä vaiheessa hahmoilla pitäisi vielä olla järkeä paeta vuorelle ja informoida muita, sekä mahdollisesti saada alustavia tietoja rosvojen määrästä ja laadusta.
Vainolaisten havaittua linnavuori asutuksi, he yrittävät vaivihkaa selvittää vuoren puolustusta ja arvioida riskien ja voittojen suhdetta. Vainolaiset eivät ole valmiit hurjaan hyökkäykseen, vaan he haluavat tietää, mitä on voitettavissa ja mitä hävittävissä: muista, ettei heillä ole tietoja asutun linnavuoren miesvahvuudesta (joka on teknisesti 0). Tämä on seikkailun kriittisin vaihe ja siinä hahmojen pitäisi käyttää päätään ja sosiaalisia taitojaan etulyöntiaseman saavuttamiseen.

Vainolaisjoukko
Hämettä on hävittämässä monta venekuntaa idästä tulleita vainolaisia. Yksi veneellinen ”eksyi” pääjoukosta välttääkseen Sysmän miesten rajun vastarinnan ja lähti etsimään pehmeämpää kohdetta ja rosvottavaa. Joukkoa johtava Stepan tietää, että yksinään liikkuessaan he voivat pahimmassa tapauksessa jäädä hämäläisten piirittämiksi ja surmaamiksi, mutta hän luottaa oveluuteensa ja siihen, että isojen joukkojen tapellessa toisiaan vastaan heidän pieni porukkansa ehtii ryövätä mukavasti saalista.
Stepan
Vaikuttaa joukon johtajalta. Helposti hymyyn syttyvät kasvot, puhuu kalevalan kieltä vain pienellä korostuksella ja on muutenkin aurinkoinen ja joviaali veikkonen.

Volkh
Orjanmetsästäjä on enemmän kauppias kuin rosvo. Volkhilla on paljon päätösvaltaa ja jos Stepanille sattuu jotakin, hän ottaa johtajan roolin. Pukeutuu hienoihin vaatteisiin ja kantaa kallista miekkaa. Volkh osaa kohtuullisesti Kalevalaa ja pystyy käyttämään miekkaansa hyvin. Hän ajattelee kuitenkin ensi sijassa rikastumista, eikä tahdo vaarantaa henkeään oikeassa taistelussa.

Okinf
Hiljainen ja jörö mukana kulkeva heppu. ei puhu vieraita kieliä, ei tee numeroa itsestään ja on jotenkin päämäärätön ja muiden vietävissä.

Roska
Miltei 15-vuotias lapsisotilas, jolta puuttuu kokemusta, resursseja ja ruista ranteesta. Ujo poika, joka haluaisi todistaa miehuutensa, vaikka partakaan ei vielä kasva. Harjoitellut paljon jousiammuntaa omalla kevyellä jousellaan, mutta ei jaksa jännittää Okinfin pitkää jousta, eikä ole koskaan joutunut oikeaan käsikähmään.

Sergei Dorodni

Iso mies on kova, mutta yksinkertainen työntekijä, jonka ongelmana on kotopuolessa maine kirottuna miehenä. Tämä muiden komelleltavissa oleva kuormakameli haluaisi napata tältä matkalta itselleen vaimon ja pitää sitä hyvänä, kun kotopuolessa kaikki ovat sanoneet ei. Osaa muutaman sanan kalevalaa.

Ursa Prostak
Laulamista, tanssia ja laiskottelua harrastava rosvo, joka nauttii Stepanin seurasta ja Volkhin juonista. Alkoholismiin taipuvainen simppeli jannu, joka jättää työnsä helposti kesken tai kokonaan tekemättä.

Zhestoki
Sakin mukana kulkeva koirankuonolainen on rosvoista kaikkein vaarallisin. Se olisi halukas palaamaan kotiin, mutta sotaretken johtaja antoi Zhestokille ohjeet totella Stepania ja Volkhia kunnes joukko palaa itään ja kohtaa muut. Kansansa tavoin Zhestoki pitää ihmislihasta sekä raakana että kypsennettynä ja lisäksi se osaa käyttää aseitakin. Kylläisenä se ei ole yhtä hengenvaarallinen kuin muulloin.

Piiritysmielialaa
Kun vainolaiset ovat saaneet kontaktin hahmoihin, Harmoisten suku todennäköisesti vetäytyy linnavuorelle ja aloittaa ympärivuorokautisen vartioinnin. Rosvot pysyvät linnan ympärillä kasvavassa metsässä niinikään piilossa ja yrittävät neuvotella piiritettyjen antautumisesta. Neuvottelun ensisijainen tavoite on arvioida piiritettyjen miesvoimaa.
Rohkaise pelaajia tekemään suunnitelmia, äläkä ole ylikriittinen niitä kohtaan. Rosvoilla on paljon heikkouksia ja pölhölläkin suunnitelmalla on onnistumisen mahdollisuuksia. Suorassa taistelussa pelaajien hahmoilla ei pitäisi olla mitään mahdollisuuksia voittaa rosvoja, mutta sitä rosvot eivät tiedä. Toisekseen yhdenkin hengen tappiot saattavat johtaa siihen, että rosvot koittavat vain napata pari naista orjaksi ja kadota samaa tietä kuin tulivatkin. Osa rosvoista on pohjimmiltaan ihan kunnon heppuja, eikä heistä kukaan ole erityisen rohkea. Tätä pelaajat eivät puolestaan alussa tiedä.
Alkupelin tarkoitus on myös tunnustella hahmoja: kun tunnet hahmot, tiedät minkä tyyppistä peliä seikkailusta syntyy: Ilman sotilaita voi hahmojen mukana taipua kullervohenkiseen hammasten kiristelyyn ja synkkään kuolemaan tai rosvot saattavat antaa joillekin hahmoille jopa mahdollisuuden uuteen onneen ja elämään pois ankaran anopin ja kauhean avioliiton kahleista.
Linnavuorella ei ole paljon omaisuutta, mutta sitä voit improvisoida tarpeen mukaan. Siellä on varmasti joitakin kalastus- ja ruoanlaittovälineitä ja ihmiset ovat tuoneet vähän karjaa (pari lehmää, sika) mukanaan. Joitakin lasten pajujousia ja puunuolia voi hyvinkin olla, talikko, heinähanko ja ehkä paistinpannu. Yritä ruokkia pelin kulkua siihen suuntaan, ettei seikkailussa kamppailla voitosta tai tappiosta, vaan hahmojen kohtaloista: vainolaisilla ei ole mitään halua polttaa koko linnaa maan tasalle ja surmata puolustajia viimeiseen mieheen.

Karttaselityksiä
Päijälän linnavuori sijaitsee Päijänteen länsipuolella, lähin suurempi kylä on Patasjoki. Tämä on Hämeen rajaseutua, pieni kaistale asuttua rintamaata erämaiden vieressä. Seikkailun polttopisteessä on juuri mäkilinna ja kartan tarkoitus on myös osoittaa, ettei apua ole odotettavissa, eivätkä lähellä olevat kiinnostavat paikat vaikuta todennäköisesti seikkailun kulkuun.
Päijänne on yksi veden väen tärkeimpiä asuinseutuja Roudan maassa ja Ahdin kaupunki Ahtola sijaitsee siellä. Pyhäsarvi, Pyhänpää ja Kylmäkangas ovat pieniä haltiametsiä. Muut kartalla näkyvät linnat ovat pelin ajankohtana yhtä huonosti varustettuja kuin Päijälän linna, eikä niille ole vielä rakennettu valleja (Linnasaaren linnoitustyöt aloitetaan tämän sotaretken seurauksena).