Vuonna 2018 Ropeconin ohjelmakattauksessa tapahtui suuri muutos, kun akateeminen seminaari järjestettiin ensimmäistä kertaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan seminaari on yhden työpäivän mittainen tapahtuma, jossa pelitutkijat esittelevät viimeaikaisia tutkimustuloksiaan yleisölle ja sen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää heille kysymyksiä ja kommentteja tutkimukseen liittyen.
Kuva vuoden 2018 seminaarista, kun ottaja kirjoittaja itse.
Akateeminen seminaari lisättiin ohjelmaan, sillä vaikka Ropeconissa on paljon laadukasta puheohjelmaa, selkeää akateemista ohjelmaa ei ole ollut. Pelitutkijat ovat kyllä satunnaisesti osallistuneet puheohjelman tuottamiseen. Akateemista ohjelmaa on toivottu vuosien varrella ja monessa vastaavassa tapahtumassa, kuten Finncon tai Worldcon, se on vakiintunut osa ohjelmistoa.
Seminaarin tarkoituksena on tarjota areena, jossa tavalliset Ropeconin kävijät pääsevät tutustumaan viime aikaiseen tapahtuman viitekehyksessä tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen. Seminaarin painopiste on, monista muista akateemisen pelitutkimuksen tapahtumista poiketen, ei-digitaalisissa peleissä.
Samalla se tarjoaa yleisölle mahdollisuuden keskustella tutkijoiden kanssa ja tutkijoille mahdollisuuden esitellä omaa tutkimustaan perinteistä akateemista seminaaria laajemmalle yleisölle. Pyrkimyksenä on madaltaa peliharrastuksen ja tieteellisen tutkimuksen välisiä raja-aitoja puolin ja toisin.
Myös seminaarin ajankohta perjantai-aamussa on ihmetyttänyt joitakin kävijöitä, sillä osallistuminen voi olla vaikeaa arkipäivänä. Perjantain valitsemiseen oli useita syitä. Tutkijoille seminaareihin osallistuminen on työaikaa, jolloin heidän mahdollisuutensa osallistua viikonloppuisin voivat olla rajalliset. Lisäksi järkevän mittaisen seminaarin järjestäminen vie sen verran paljon aikaa, että sen sijoittaminen muun ohjelman päälle esimerkiksi lauantaille sitoisi seminaariohjelmasta kiinnostuneet moneksi tunniksi pois Ropeconin muusta tarjonnasta. Vaikka seminaarissa voi käydä katsomassa vain yksittäisiä esityksiä, on kyseessä kokonaisuus, josta varmasti saa enemmän irti, jos pääsee osallistumaan koko tapahtumaan. Kuten seminaarit yleensä, on myös Ropeconin akateeminen seminaari on paikka verkostoitumiseen, jolle on myös syytä varata aikaa.
Periaatteessa kuka tahansa voi tarjota ohjelmaa seminaariin kulloisenkin vuoden teemojen puitteissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että seminaarin tieteellisestä tasosta tingitään, vaan tieteellinen raati arvioi kaikki ehdotukset samalla kriteeristöllä. Niiden on siis läpäistävä tieteellinen vertaisarviointi.
Koska kyseessä on niin sanottu “working paper seminar”, oletuksena ei ole, että paperit olisivat valmiita julkaistaviksi sellaisenaan. Seminaaria ei ole myöskään rajattu pelkästään pelitutkijoille, ja vaan kuka tahansa voi kirjoittaa kulloisenkin teeman puitteissa ehdotuksen esityksestä, minkä jälkeen tieteellinen raati valitsee parhaiten teemaan ja seminaariin sopivat paperit.
Seminaarin kantavana ideana on nostaa työn alla olevat tutkimukset keskusteluun, jolloin tutkija saa vertaispalautetta jo ennen kuin tutkimus on valmis julkaistavaksi. Kun palautetta saa jo työstövaiheessa, on sisältöä mahdollista vielä kehittää palautteen perusteella, toisin kuin perinteisissä pelitutkimuksen konferensseissa, joissa usein esitellään jo julkaistavaksi tarkoitettua tieteellistä paperia. Seminaareja toki järjestetään säännöllisesti tutkimusryhmien sisällä, ja muissa akateemisen maailman tilaisuuksissa, mutta Ropeconin akateeminen seminaari tuo tutkimuksen lähelle laajempaa yleisöä, mahdollistaen myös vuorovaikutuksen tutkimuksen tekijän ja mahdollisen kohderyhmän kanssa.
Tämän tyyppisessä seminaarin perusasetelma on, että puhujat esittelevät lyhyesti työn alla olevaa tieteellistä artikkeliaan. Nämä artikkeliraakileet on jaettu kaikille seminaariin osallistujille etukäteen, jotta heillä on mahdollista osallistua keskusteluun. Kunkin vuoden teeman perusteella seminaariin on kutsuttu muutama asiantunteva kommentaattori, jotka ovat perehtyneet kaikkiin esitettyihin papereihin etukäteen. He antavat palautetta esittäjille ja toimivat esipuhujina laajemmalle keskustelulle, jota käydään jokaisen esityksen jälkeen.
Seminaarin painopiste on nimenomaan keskustelussa. Paperien esitykseen on varattu aikaa esimerkiksi 10 minuuttia ja keskustelulle 20 minuuttia. Tämä mahdollistaa vuorovaikutteisen tapahtuman luomisen, jossa ei tarvitse istua tuntikausia pelkästään kuuntelemassa esityksiä. Seminaarin esitys- ja keskustelukielenä on englanti, pääosin muusta Ropeconin ohjelmasta poiketen. Tämä ratkaisu on tehty siksi, että pelitutkimuksen pääasiallinen kieli on englanti. Se myös mahdollistaa kansainvälisen seminaarin järjestämisen, ja molemmissa järjestetyissä seminaareissa onkin ollut esiintyjiä myös Suomen ulkopuolelta.
Akateeminen seminaari on hyvä areena maisteri ja jatko-opiskelijoille sekä tutkimusuransa alkutaipaleella oleville tutkijoille kerätä kokemusta akateemisesta esiintymisestä, ja saada palautetta työstään. Toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden myös jalkauttaa tutkimusta laajemman yleisön pariin ja osallistua tätä kautta yhteiskunnalliseen keskusteluun, mikä on yksi tutkijantyön kulmakivistä. Toiveena on saada tapahtumaan puhujiksi erityisesti varhaisessa vaiheessa uraansa olevia tutkijoita, mutta myös kokeneemmat konkarit ovat tervetulleita tapahtumaan. Opiskelijalle seminaari voi olla hyvä paikka esitellä esimerkiksi pro gradu työn tuloksia tieteellisen paperin muodossa. Kenties seminaarin myötä tulokset jalostuvat varsinaiseksi julkaisuksi, ja sopiva julkaisukanavakin löytyy verkostoitumalla muiden tutkijoiden kanssa!
Seminaari järjestettin toista kertaa tänä vuonna ja tällä kertaa Suomen kulttuurirahaston apurahan turvin, mikä mahdollisti ulkomaisen keynote-puhujan kutsumisen. Apurahan saaminen oli tärkeää akateemisen seminaarin kehittämisen kannalta. Keynote puhujana oli amerikkalainen pelihistorioitsija Jon Peterson, joka tunnetaan erityisesti roolipelien ja sotapelien historiaa käsittelevästä Playing at the World teoksestaan, sekä yhtenä vuonna 2018 ilmestyneen Dungeons & Dragons Art & Arcana: A Visual History -kirjan kirjoittajista.
Toinen edistysaskel seminaarin kannalta oli yhteistyö maailman vanhimman pelitutkimuksen aikakausjulkaisun Simulation & Gaming verkkolehden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Simulation & Gaming tarjoaa vuoden 2019 puhujille mahdollisuuden julkaista seminaarissa esitettyjen paperien jalostetut versiot omassa teemanumerossaan, joka toivottavasti saadaan ulos vuoden 2020 aikana. Ropeconin akateeminen seminaari pyrkii myös vastaisuudessa tekemään yhteistyötä tieteellisten julkaisukanavien kanssa. Tavoitteena on saada kiinnostavia kansainvälisiä (rooli-)pelitutkimuksen nimiä keynote-puhujiksi myös tulevina vuosina.
Vuoden 2020 akateemisen seminaarin valmistelutyöt ovat käynnistyneet syksyn mittaan. Ensimmäisenä on päätettävä seminaarin teema, jonka pohjalta muotoillaan kirjoittajakutsu. Tämä tapahtuu loppuvuoden aikana, ja kutsu julkaistaan Ropeconin nettisivuilla heti vuoden vaihteen jälkeen, jotta mahdollisille osallistujille jää riittävästi aikaa valmistella ehdotuksensa seminaariin. Seminaarin teemaa on jo pyöritelty jonkin tovin, mutta jätettäköön se vielä hautumaan kirjoittajakutsun julkaisuun!
Akateeminen seminaari on kuitenkin tulossa myös vuoden 2020 Ropeconiin, joten jo nyt voi varautua siihen, että ehdotuksia kannattaa alkaa muotoilemaan heti alkuvuodesta. Mikäli teet mitä tahansa tutkimusta, josta kuvittelet että Ropeconin kävijäkunta voisi olla kiinnostunut, kannattaa lähettää ehdotus akateemiseen seminaariin. Odotamme jo mielenkiinnolla millaisia ehdotuksia ensi vuodelle on tarjolla!
Tekstin on kirjoittanut Ropeconin akateemisen seminaarin organisaattori Ville Kankainen. Toimittanut LOKIn toimitus.
Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki
LOKI 