Juhlistaakseen 10-vuotista taivaltaan roolipelien parissa, LOKI kutsuu skenaariokirjoittajat osallistumaan pöytäroolipelien skenaariokirjoituskilpailuun!
Kilpailun teema on ”10”.
Skenaariokilpailun voittajalle on luvassa 65€ arvoinen lahjakortti Fantasiapeleihin. Skenaario julkaistaan LOKIssa voittajan julkistamisen yhteydessä.
Lue loppuunLOKI ryhtyy vastaamaan lukijoiden kysymyksiin. Tällä kertaa kysymykset koskevat örkkejä. Vastaajana toimii örkkiasiantuntijamme Päivystävä Orkologi.
1. Miksi puolihaltiat tai puoliörkit ovat aina ihmisen kanssa lisääntyneitä? Miksei fantasiassa ole esim haltia-kääpiöitä? Miksi näissä asioissa ollaan niin ihmis-keskeisiä?
Päivystävä Orkologi pohtii josko ennemminkin on kyse siitä että lukija useimmiten olettaa että puoliörkin toinen vanhempi olisi ihminen? Tämähän ei aivan pidä paikkaansa edes Dungeons & Dragonsin saralla. Siinä missä aiemmissa editioissa örkkien lisääntymistä sivuttiin vähän sattumanvaraisemmin, pelin viidennessä editiossa örkkien lisääntymisvietillä suorastaan retosteltiin: ”Luthic, the orc goddess of fertility and wife of Gruumsh, demands that orcs procreate often and indiscriminately so that orc hordes swell generation after generation. The orcs’ drive to reproduce runs stronger than in any other humanoid race, and they readily crossbreed with other races. When an orc procreates with a non-orc humanoid of similar size and stature such as human or dwarf, the resulting child is either an orc or a half-orc.” (5th edition Monster Manual, 2014: 245).
Implikaatioineen erityisen arveluttava kuvaus ehdottomasti – ja yhdistettynä örkkien muuhun kuvaukseen väkivaltaisina valloittajina vastaa täysin reaalimaailman pahimpia kolonialistisia kuvauksia. Vaikka tästä jättäisi pois selkeimmät implikaatiot ja olettaisi örkkien jumalten määräämän hyperseksuaalisuuden olevan täysin irrallaan näiden aiemmin kuvatusta väkivaltaisesta valloitushalusta, on selvää että tässä kontekstissa puoliörkkejä riittää – ja että suuri osa näistä on lähtöisin muista kuin ihmisistä. On myös selvää, että näitä kaikkia katsotaan vain yhden linssin läpi – örkin olemus muodostuu örkkivanhemman perusteella. Tähän tarjotaan yksi poikkeus: kun örkki lisääntyy vielä hirviömäisemmän ogren kanssa: ”When an orc produces young with an ogre, the child is a half-ogre of intimidating strength and brutish features called an ogrillon.” (ibid. 245)
Tolkienilla toki puoliörkit syntyivät örkkien ja ihmisten kokeellisena ristisiitoksena Sarumanin toimesta, mutta Tolkien nyt vaihteli ja muokkaili örkkien syntytarinaa haltialähtöisestä ihmislähtöiseksi ja takaisin milloin halusi. Tolkien oli myös poikkeuksellisen allerginen seksuaalisille viittauksille ja puoliörkkien syntymä – saati örkkien muu seksuaali- tai perhe-elämä – jäävät paljolti hämärän varjoon.
Suhteellisen monessa asetelmassa puoliörkit (tai muutkaan vastaavat) eivät ole edes mahdollisia. Vaikkapa Shadowrunissa (1898-2013) metaihmisten lapsista tulee joko ihmisiä tai yhden metaihmisrodun jäseniä, Elder Scrollsissa (1993->) puoliörkit mainitaan mutta vaietaan kuoliaaksi, ja WarHammerin (1983->) örkit eivät perinteisestä lisääntymisestä välitä: on hankala kasvattaa yhteistä perhettä kun örkki onkin sieni.
Mutta entä konkreettiset puoliörkit joiden vanhempi ei ole ihminen? Tolkienista ja D&D:stä hieman etääntyessä puoliörkkien kirjo alkaa kasvaa. David Daglieshin kahdeksan kirjan The Half-Orcs-sarjassa (2010-2020) seikkailevat puoliörkkiveljekset Harruq ja Qurrah Tun, molemmat puoliksi haltioita. Warcraft-sarja (1994->) tuo pöydälle Garona Halforcenin, joka on toiselta puoleltaan Draenei (sinisiä avaruusteknologiavuohilaisia). Yhteistä näille kuitenkin on että tämänlainen puoliörkkeys esitetään suht harvinaiseksi – ja puoliörkit ovat ulkomuodoltaan liki puhtaan örkihtäviä.
Örkeistä pois siirryttäessä ihmiset muuttuvat vielä yleisemmäksi kakkosvahnemmaksi: puolihaltia-puolikääpiöitä tai puolipuolituis-puolitrolleja saa julkaistusta fantasiasta metsästää – useimmiten huonoin tuloksin (fanficin puolella moisia toki vilisee). Tässä olisikin aspiroivalle fantasiakirjailijalle sarkaa. Jos joku ottaa vinkin vastaan ja tienaa puoli-koboldi-puoli-enkeli-kirjoillaan miljoonia, Päivystävälle Orkologille saa tarjota tuopin vaikka Ropeconissa!
2. Minkälaisia romansseja örkeillä on?
Kauas on tultu Tolkienin ajoista joissa “ehkä örkeillä on perheitä mutta ne eivät näihin tarinoihin kuulu” – saati Orcs of Tharin (1988) kaltaisista ajoista joissa örkkien perhe-elämä oli lähinnä tunkkaisiin stereotypioihin hukuttautunut vitsi (kuva kertoo kaiken).
Mitä moderni nykyörkki sitten haluaa romanssiltaan? Viimeisten parin vuosikymmenen esimerkkien perusteella agraarista monogamiaa kaukana kaikesta. Tasaisia aroja joilla juoksennella, puolison jonka kanssa kasvattaa perheellisen pikkuörkkejä.
Sitten Stan Nichollsin Orcs-sarjan (1999-2000) örkit ovat haaveilleet oman örkkikultansa löytämisestä ja vetäytymisestä sotien lomasta viljelemään maatilkkuja tai metsästämään vapaina arjen taakoista. Niin Nichollsin örkkikapteeni Stryke, Warcraftin Thrall kuin lukuisat muutkin örkit ovat haaveilleet seikkailun sijaan harmaasta pastoraaliarjesta: oma örkkirakas vain kainaloon ja karkuun pahaa maailmaa lapsia kasvattamaan. Sama toki pätee örkkien lähisukulaisiinkin ogreihin: mitä muuta Shrek lopulta halusi kuin elättää perheensä rauhassa pahalta maailmalta?
Eli Päivystävän Orkologin vinkiksi kaikille örkkiromanssista haaveilijoille: punainen tupa ja perunamaa ovat romanttisinta mitä voit örkki-ihastuksellesi tarjota!
Vastauksen muotoili Päivystävä Orkologi ja toimitti Mixu Lauronen
LOKI ja velhokaverit vastaavat
10-vuotis juhlavuoden kunniaksi LOKIssa alkaa uusi kysymyspalsta “LOKI ja velhokaverit vastaavat”. Kysy mitä vain – LOKI ja velhokaverit tarjoavat vastauksen. Oletko aina miettinyt miksi on olemassa niin paljon erilaisia noppia, minkälaisella kynällä hahmolomaketta tulisi täyttää tai mitä ottaa mukaan ekaan larppiin?
Kysymykset voivat olla totisia tai humoristisia, tai kumpaakin! Vastaamme tosissamme.
Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi.
Voit lähettää kysymyksesi osoitteeseen loki.toimitus@sange.fi
Velho päätti levittää nettiin tietoa taikuudesta kotisohvaltaan käsin. Lähetyksen nimeksi valikoitui Podcasting Couch.
Viikon puujalka, Sami Nisonen.
Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki
Mirka Oinonen esittää suunnitelmassaan, miten roolipeliyhdistyksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma kannattaa laatia. Suunnitelma löytyy täältä: https://suomenroolipeliseura.fi/wp-content/uploads/2022/04/Yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvosuunnitelman-laatiminen-roolipeliyhdistykselle-versio-1.pdf
Loki esitti suunnitelmaan liittyen Mirkalle muutamia kysymyksiä.
Lue loppuunNicholas J. Mizerin kirja Tabletop Role-Playing Games and the Experience of Imagined Worlds ilmestyi toissavuonna Palgave-Macmillanin julkaisusarjassa Games in Context. Viimeiset pari vuotta ovat olleet hedelmällistä aikaa akateemiselle roolipelitutkimukselle ja on ollut virkistävää nähdä näitä kirjoja muiltakin kustantamoilta kuin McFarlandilta. Vakavan akateemisen kustantamon julkaisu toki kantaa myös vakavaksi vetävää hintalappua ja 174-sivuisesta kirjasta saa pulittaa 55 € pehmeäkantisena, 43 € sähkökirjana tai jos on massikeisari tai käyttää kirjaston hankintarahoja, 77 € kovakantisena. Onneksenne sain kappaleeni kirjoittajalta itseltään ja voin nyt kertoa teille siitä kaiken.
Lue loppuunSuomessa roolipelialan yritykset ovat tavallisesti keskittyneet joko pelien myymiseen tai niiden tuottamiseen ja kustantamiseen. Pelikaupat ovat pystyneet pitämään kassavirtansa jälkimmäisiä vakaampina ja elättäneet isomman joukon ihmisiä, mutta usein niidenkin myynti perustuu pikemmin roolipelaamiseen vain marginaalisesti liittyvien tuotteiden hyvään menekkiin kuin varsinaiseen roolipeleistä elämiseen. Tänä kesänä Hämeenlinnassa aloitti roolipelialan firma, jonka ydintoimintaa ei ole tuotteiden myyminen eikä kustantaminen. Ulottuvuusmatkat keskittyy tapahtumiin, kerhoihin ja roolipeleihin palveluna. Tämän lisäksi Ulottuvuusmatkat tarjoaa kuitenkin päätoimintansa sivutuotteena melkoisen hulppeat puitteet roolipelaamiseen avattuaan Hämeenlinnaan pelitilan, joten pakkohan firman taustoja oli valottaa hieman tarkemmin ja laajemmin.
Lue loppuun9.-15.11. vietetään kansainvälistä peliviikkoa. Peliviikko on osa International Games Weekiä, alunperin kirjastojen aloittamaa tapahtumaa joka on laajentunut Suomeenkin.
Lue loppuunVuoden 2020 maaliskuun alkupuolella Covid-19 -pandemia rantautui toden teolla Suomeen. Lyhyessä ajassa terveysviranomaiset ja maan hallitus asettivat voimaan ennennäkemättömän laajoja ja ankaria liikkumista ja kanssakäymistä koskevia rajoituksia, jotka vaikuttivat välittömästi myös larppaajiin. Edellä olevat kaksi virkettä voisivat toimia taustoittavana pohjustuksena vaikkapa post-apokalyptiselle larpille. Kuluneiden noin kuuden kuukauden aikana onkin ajoittain tuntunut siltä, että olemme kaikki joutuneet keskelle synkänpuoleista fiktiota, sitkeiksi päähenkilöiksi, joiden taivalta yhä pimenevässä maisemassa voi seurata mukavasta nojatuolistaan käsin. Toivottavasti sentään zombit jäävät nousematta mullasta.
Lue loppuunOlemme tottuneet ajattelemaan, että poliitikot valehtelevat ja oikeisto–vasemmisto-kaksinapaisuus on ainoa tapa tehdä politiikkaa. Järjestys on peritty Ranskan kuninkaan hovista, jossa oikealla puolella salia olivat konservatiivit, jotka vastustivat muutosta, ja vasemmalla puolella edistykselliset, jotka vaativat sitä. Myös talouspolitiikalla on vähemmän tunnettu historia, jossa monet nykyisin oikeistolaisina pidetyt ajatukset olivat sata vuotta aiemmin edistyksellisiä vasemmistolaisia näkemyksiä. Eilisen ratkaisuista siis on tavallaan tullut huomisen ongelmia. Kun demokratia toimii hyvin, syntyy mahdollisuuksia parantaa uusien vähemmistöryhmien asemaa ja integroida heidän näkökulmansa osaksi yhteiskunnan tarinaa.
Lue loppuunConcellation. Nopecon. Tracoff. Rakkaat lapset ovat saaneet kuluvana vuonna monta liikanimeä. Kun puoli vuotta sitten yhteiskunta pistettiin kiinni pandemian vuoksi, conikausi oli juuri aluillaan. Tilanteen kehittyessä, kokoontumis- ja matkustusrajoitusten myötä yksi tapahtuma toisensa jälkeen veti liinat kiinni.
Harvaa tapahtumaa kuitenkaan täysin peruutettiin. Ne menivät nettiin.
Lue loppuunEn uskonut aiheen nousevan näin ajankohtaiseksi julkaistessani väitöskirjani rasismista fantasiassa viime vuoden keväänä. Niin väärässä sitä joskus on, ja niin nopeasti maailma muuttuu. Väitöskirjani käsitteli siis tunnettujen fantastisten konseptien muuntumista ja kehitystä vuosikymmenten varrella. Sitä, miten tosielämän rasistiset ennakkoluulot saapuvat fantasiaan uusien ja fantasiaan uudistettujen kuvitteellisten hirviöiden kautta, ja sitä miten ne juurtuvat ja koteloituvat osaksi genren kuvastoa. Lue loppuun
LOKI 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.