Kotimaiset roolipelit – markkinoiden kummajaisia vai villejä visioita?

Kesän kunniaksi Lokiin kopsahtaa kotimaisten pelien katsaus. Mitä Suomessa tehtyjä roolipelejä enää on markkinoilla ja mistä ne kertovat? Tällä kertaa esittelemme markkinoilta saatavilla olevia suomalaisia roolipelejä, jotta lukijan on helpompi arvioida, sopisivatko ne omaan pelityyliin tai laajentaisivatko ne omaa pelitapaa kiinnostavalla tavalla. Olen pyrkinyt antamaan pelistä kuvan, jolla se erottuu kilpailijoistaan ja samalla paljastamaan jokaisesta pelistä jonkin todennäköisen heikkouden. Heikkouksista huolimatta näistä peleistä saa koottua monipuolisen kattauksen hyvin erilaisia tapoja, systeemejä ja settingejä roolipelaamiseen.

Astraterran kansi. Kelluvia saaria ja seikkailijajoukko tulossa avaruusportin läpi.

Astraterra

Iso, ystävällinen, helposti lähestyttävä ja säännöiltään helppo Astraterra on suunniteltu perhepeliksi ja laadittu niin, että lukutaitoiset lapset voivat pistää pelin pystyyn ilman aikuista. Silti Astraterra ei ole mitenkään leimallisen lapsellinen, vaan pelin maailma kaukoportteineen, kiehtovine hirviöineen ja höyrypunk-sävyineen pystyy tarjoamaan seikkailtavaa vaikka vuosiksi myös kokeneille pelaajille. Osa saattaa karsastaa Astraterran verettömyyttä, toisille se on selkeä etu: pelin taistelut ovat pikemminkin tappeluita ja niissä on kyse voitosta ja häviöstä, ei elämästä ja kuolemasta.

Bad Sex -pelin kansi. Punaista ja mustaa.

Bad Sex

Roolipeli kehnoista panoista ja huonosta seksistä. Peli on juuri sitä mitä nimi sanoo. Tämä voi olla kiinnostava hankinta kuriositeettina tai tarjota vaihtelua tavallisempiin pelaamisiin. Ne jotka saavat pelistä eniten irti ehkä tarvitsevat sitä vähiten. Peliin tehty Bad Sex -korttipakka puolestaan toimii lähes itsenäisenä ilman emopeliä ja tarjoaa melkoisen helpot mahdollisuudet tuoda huonon seksin muihinkin roolipeleihin.

Bliaronin 2. version kansi. Sinista ja kultaa, keskellä tyylirlty pöllö ja lohikäärme ympytän muodossa.

Bliaron

Tämä on roolipeli taikuudesta ja taiankäytöstä. Usein pelijärjestelmät eroavat eniten juuri taikasääntöjen suhteen ja Bliaron keskittyy niihin. Bliaronissa taikuus on kasa työkaluja ja sen kanssa voi improvisoida ja askarrella. Taikuus ei ole vain loitsulistoja, vaan keskeinen hupi pelissä rakentuu siitä, miten loitsuja yhdistellään ja muutetaan toisenlaisiksi ja kuinka loitsuvoimia sovelletaan. Bliaronin maailma on leimallisesti pronssikautinen ja peliin on helppo tutustua, sillä julkaisija on laittanut pelin ensimmäisen laitoksen pdf-version ilmaiseksi ladattavaksi.

Blightburg-pelin kansi. Kaupungin vihreä muuri. Suuresta rakennuksesta hohtaa oranssi valo.

Blightburg

Aiheeltaan Blightburg on juonittelua ja selkäänpuukotusta, poliittista peliä ja taikavoimien käyttöä renessanssiajan Italiaa muistuttavassa kaupungissa, mutta lavasteet eivät ole Blightburgin tärkein asia. Blightburg on säännöiltään lähimpänä Powered by the Apocalypse -pelityyliä. Blightburgissa hahmot ajautuvat vastakkain ja heidän välillään kipinöi. Pelin mekaniikka on moderni ja hahmot vastaan maailma -asetelma loistaa poissaolollaan. Blightburg ei sisällä kuvitusta ja se saattaa pelästyttää osan tutustujista: kirjan säännöt on esitetty pelkkänä tekstinä, mutta ne ovat moderniudessaan tuoreemmat kuin missään toisessa pelissä tällä listalla.

Elhendi-pelin kansi. Viisi seikkailijaa täydessä varustuksessa.

Elhendi

Haltiaroolipeli Elhendi on reliikki 1990-luvulta. Peli toimii ja se on 90-luvun kotimaiseksi peliksi viehättävä niin taitoltaan kuin kuvitukseltaankin. Moni asia on silti vanhentunut tavalla, joka tekee Elhendistä aloittelijalle raskaan, mutta kokeneelle hellyyttävän. Hahmonluonti alkaa sellaisella noppameren heittelyllä, että siihen on vaikea suhtautua muuten kuin huvittuneesti tai turhautuen. 

Heimot-pelin kansi. Avaruuspuvussa oleva nainen ja huppupäinen mies, taustalla aseistettuja humanoideja.

Heimot

Science fictionia vai avaruusoopperaa? Heimot kulkee lähempänä perinteistä sci-fiä, vaikka sen galaksissa ihmiskunta asuttaa jo useita maailmoja ympäri Linnunrataa. Muukalaisia on kohdattu ja osa teknologiasta on kiinni erilaisissa geneettisissä koodeissa.

Hood-pelin kansi. Polkkatukkainen, vihreisiin pukeutunut nainen paksun munkin reppuselässä. Munkki kahlaa virrassa.

Hood

Hood on aloittelijaystävällinen peli Robin Hoodin maailmasta. Se neuvoo pelaamisen niksit tehokkaasti ja selkeästi ja sopii porukalle, joka joutuu opiskelemaan roolipelaamisen taitoa ilman kokeneempien neuvoja. Hoodin pelisysteemi kestää pelaamista kokeneemmissakin käsissä. Peliä vaivaa eniten valmismateriaalin puute. 

Ikuisuuden laakso -pelin kansi. Vuoristomaisema Antarktiksella, etualalla valkoselkäinen ja mustavatsainen antipingviini keihään kanssa.

Ikuisuuden laakso

Vakava, suorastaan ylevän traaginen barbaarifantasiaroolipeli pingviineistä. Vaikka äskeinen lause saattaa kuulostaa vaikealta uskoa, niin Ikuisuuden laakso tietää, mitä tekee – ja tekee sen kauniisti. Peli tukee valitsemaansa pelityyliä ja kirja on tavattoman kaunis kuvaten ikuisen kylmyyden maailmaa, jossa verenhimoiset kihut ja antipingviinit vaanivat pingviinien sivistyksen laitamilla. Pelijärjestelmä ei kestä kovimpien munchkin-pelaajien käsissä, tätä pitää pelata tunteella eikä voittaakseen.

Lamentations of the Flame Princess -pelin kansi. Nainen, jolla on hehkuvan punainen tukka ja miekka. Hän on pukeutunut pitkään nahkatakkiin.

Lamentations of the Flame Princess

Termillä retroklooni viitataan vanhojen Dungeons & Dragons -pelin versioiden parhaiden puolien henkiin herättämiseen ja seikkailun ja taian täyteisen maailman tutkimiseen. Lamentations on paitsi erinomainen esimerkki retrokloonista, myös erinomainen retroklooni, joka jäljittelee 80-luvun lopun klassista Dungeons & Dragonsia ajalta, jolloin pelaaminen oli nopeaa ja sääntöjä oli vielä niukasti. Lamentationsin omaan sävyyn kuluu heavy metal -tyylinen groteski estetiikka, joten pelin tyylilaji ammentaa samasta lähteestä kuin vähiten sisäsiistit hevipaidat. Peliin julkaistaan aktiivisesti seikkailumateriaalia, joka on hyvinkin yhteensopivaa useiden d20-pohjaisten järjestelmien kanssa. 

Lännen maa-pelin kansi. Teksti Roolipeli valoon astumisesta. Muinaisia egyptiläisiä maalauksia ihmisistä ja jumalista.

Lännen maat

Tässä pelissä hahmot ovat muinaisessa Egyptissä kuolleita ihmisiä. He kulkevat läpi kuoleman jälkeisen maailman, jossa heidän sydämensä punnitaan ja peli päättyy kunkin hahmon osalta joko tuhoon tai viheriöiville niityille. Kuten kuvauksesta voi päätellä, peli on enemmän valmis seikkailurunko, johon on rakennettu peliä tukeva säännöstö. Peli esittelee muinaisen Egyptin käsityksiä kuolemanjälkeisestä maailmasta laajalti ja sitä on helppo käyttää, vaikkakin Lännen maat sopii huonosti mihinkään muuhun, kuin aina samanlaisten skenaarioiden pelaamiseen vaihtuvilla hahmoilla.

Maa-pelin paketin kuva.

Maa-roolipeli

Listan eksklusiivisin peli lienee roolipeli Maa, jonka hinnalla saisi hankittua kymmenen muuta peliä tältä listalta eikä tätä peliä saa muualta, kuin Mäntästä Serlachiuksen taidemuseosta. Maa on dystopia tuhon jälkeisestä ajasta. Se on taideroolipeli, joka sisältää erikoisen, satoja värisävyjä arpovan pallomaisen nopan ja omintakeisen maailman hyvin kaukaisesta tulevaisuudesta. 

Myrskyn sankarit -laatikko. Vihreisiin pukeutunut jousimies katsoo suurta hirvensarvista olentoa.

Myrskyn sankarit

Erittäin aloittelijaystävällinen peli Myrskyn sankarit tutustuttaa pelaamiseen kädestä pitäen.  Muista kotimaisista poiketen Myrskyn sankarit sisältää laatikossa pelissä tarvittavat nopat. Peli on perinteistä fantasiaa ja sisältää sekä valmiita että puolivalmiita seikkailuja, joita pelinjohtaja joutuu syventämään ja laajentamaan sitä mukaa, kun taidot karttuvat. Kokeneempikin pelaaja voi saada pelistä paljon irti, mikäli sen kuvaama kapinamaailma niekkoineen ja staaloineen sytyttää sopivalla tavalla.

Noitahovi .sääntökirjan kansi. Nainen käärme käsivarrellaan, karhu varis käsivarrellaan, joukko vitivalkoisia menninkäisiä, peikko ja kettu.

Noitahovi

Noitahovi sisältää slaavilaisia vaikutteita, matriarkkanoitia ja villiväkisten henkiolentojen käskemistä ja kutsumista. Noitahovissa on vahva tematiikka ja sen maailma on maalailtu moneen peliin verrattuna yksityiskohtaisesti niin että sinne on helppo sijoittaa hahmoja, henkilöitä ja seikkailuja. Säännöt ovat melko abstraktit: hahmoilla on neljä ominaisuutta, joita käytetään selkkauksissa ja säännöt pyrkivät selvittämään voittajan tai mahdollisesti sen, onnistuuko hahmo muuttamaan selkkauksen luonteen. Peli koostuu erillisestä maailmakirjasta ja sääntökirjasta.

Praedor seikkailijan kirja. Kullalla kirjailtu punainen kansi, jossa ornamentteja ja käyrällä miekalla varustautunut seikkailija.

Praedor

Tämä peli kaipaa ehkä vähemmän esittelyjä, kuin mikään muu tällä listalla. Praedor on niiden pelien henkinen jälkeläinen, jotka haastoivat D&D:n 90-luvulla ja Praedor täräytti taisteluhansikkaalla niin kovaa maaliin, että vanha sotaratsu on edelleen voimissaan. Genreltään Praedor on roolipeli fantasiamaailmasta ja ryöstämisestä: se on täynnä aarteita ja hirviöitä, mutta myös juonittelua ja väkivaltaa. Praedorin vahvuuksia ovat maailmaan sijoittuvien kirjojen ja sarjakuvien lisäksi kuitenkin pelisäännöt, joiden brutaalin realistista mutta silti nopeatempoista pelitapaa monet kiittävät. Praedor on sikäli uskollinen juurilleen, että vaikka sen maailmassa on magiaa, eivät pelihahmot tee taikoja, korkeintaan käyttävät taikaesineitä.

The Quick .pelin kansi. Tyttö katsoo rautalanka-aidan ja hiusten takaa suoraan lukijaa.

The Quick

Nordic Noir viittaa terminä genreen, jossa rikostarinaan yhdistyvät toisaalta skandinavisen hyvinvointivaltion kulissit ja toisaalta niiden takana väreilevä pimeys. Kun sekaan vielä liitetään yliluonnollisia elementtejä ja epäoikeudenmukaisesti kohdeltujen henkien uhkaavia ilmentymiä, ollaan the Quickin maailmassa. Peli on voimakkaan temaattinen ja sen säännöt on kirjoitettu tukemaan nimenomaan modernien aavetarinoiden ratkaisemista, eikä muuta. Powered by Apocalypse -pelien tyyli näkyy pelisysteemissä, vaikka systeemi onkin itsenäinen.

Rajaktse -roolipelin kansi. Ruskean sävyjä. Hirsistä tehty torni, jonka katolta purkautuu savua. Tornin vieressä on yksittäinen puu, jonka vieressä seisoo mies.

Rajakatse roolipeli

Rajakatse on Suomen pisin ja laajin larp-jatkumo, jonka virallisia pelejä on pelattu yli kahdeksankymmentä, erilaisista sisar- ja spin-off-versioista puhumattakaan. Rajakatse-roolipeli on leimallisesti kyseiseen pelimaailmaan sijoittuva pöytäpeli, jonka tapahtumat tosin on sijoitettu aikaan 200 vuotta ennen livejatkumon pelejä. Pelimaailma on matalaa ja maanläheistä talonpoikaisfantasiaa ja pelimekaniikaltaan Rajakatse roolipeli muistuttaa huomattavasti Praedoria, mutta taikuus on mahdollista myös pelaajahahmoille. Tuotantoarvot ovat Praedorin rinnalla kotikutoiset.

Roudan maa -roolipelin kansi. Keltatukkainen nainen ratsastaa hirvellä. Käsissään hänellä on keihäs.

Roudan maa

Jos sinua kiinnostaa Suomeen sijoittuva fantasiaroolipeli, niin kahta kertaa ei kannata harkita. Roudan maan pohjana on viikinkiaikainen Suomenniemi, mutta fantasiakerroin on käännetty kierroksille. Loitsurunot, vesihiidet ja metsähaltiat ovat mukana. Pelin sääntöjärjestelmä perustuu HeroQuest -systeemille, joka skaalautuu sekä kylmässä mudassa palelemiseen että maailmaan, jossa hahmot muuttuvat eläimiksi miten mielivät. Pelisysteemi vaatii kuitenkin pelinjohtajalta näkemystä ja voi olla hankala kokemattomissa käsissä.

Seikkailijoiden kilta -pelin kansi. Seikkailijajoukko istuu laivan kannella. Edessä siintää maata.

Seikkailijoiden kilta

Peli on variaatio d20-systeemeistä. Se ei ole yhtä selkeästi tasokeskeinen kuin useimmat D&D-pohjaiset järjestelmät, mutta pelitilanteessa tuntuu varmaan helposti aika samanlaiselta. Pelaajahahmoilla on looginen syy olla seikkailijoita ja luettuna teos houkuttelee pelaamaan vielä enemmän kuin selattuna.

Kannessa aseistetut siat ampuvat kannen ulkopuolista vihollista.

Sotakarjut

Sotakarjut tekee kaksi asiaa loistavasti. Ensinnäkin peli on nätti kuin sika pienenä: tämä peli houkuttaa selaamaan ja pelaamaan. Toiseksi se käsittelee taidolla ja tyylillä sci-fi -sotaa, jossa geenimanipuloidut ihmissiat sotivat ihmiskunnan puolesta avaruuden uhkia vastaan. Pelissä on enemmän syvyyttä kuin mitä silmä ensi näkemältä paljastaa ja suosittelen sitä varauksetta, jos militaristinen sci-fi kiinnostaa.

Stalker-pelin kansi. Kolme miestä keskellä raunioituneita kerrostaloja.

Stalker 

Strugatskin veljesten sci-fi -romaaniin perustuva roolipeli. Maailma muistuttaa omaamme, mutta siellä on vyöhykkeitä, joissa fysiikan lait eivät päde. Vyöhykkeille kulkeminen on tietysti kielletty, se on vaarallista ja pelaajahahmot ovat niitä uskalikkoja, jotka käyvät keräämässä oudolta vyöhykkeeltä ainutlaatuisia artefakteja. Pelin flow-säännöstö perustuu yksinkertaistettuna idean ja kuvailun pisteyttämiseen ja näiden kahden arvon kertolaskuun.

Syöksykierre-Nickin kansi. Palava punainen kaksitaso, josta hypännyt pilotti syöksyy kohti maata.

Syöksykierre-Nick

Jos menneen vuosisadan huimapäiset seikkailijat ovat lähellä sydäntä, niin kannattaa tarkistaa Syöksykierre-Nick. Teos on lähempänä satunnaisgeneraattoria kuin peliä, mutta kyse onkin yhdestä listan edullisimmasta pelistä.

Tales of Entropyn kansi. Teksti isolla, sen ympärillä pikkukuvia, kuten rahapussi ja erilaisia käsiä.

Tales of Entropy

Tätä voisi kutsua suomalaiseksi versioksi Fiascosta, mutta silloin vähättelisin Tales of the Entropyn innovatiivisuutta.. Tales kertoo tiiviitä yhden pelikerran mittaisia tarinoita, joissa pelaajahahmot näyttelevät aina pääosaa ja heidän ristivetonsa ohjaa peliä, eivät pelinjohtajan juonet tai sivuhahmot. Tales keskittyy kertapeleihin ja siinä pelaajahahmot ovat aina pääosassa ja yleensä vääntävät ainakin jollakin tavalla toisiaan vastaan. Peli ei tarvitse varsinaista pelinjohtajaa, vaan skenaariorakenne ja pelimekaniikka rajaavat peliä keskittymään oleelliseen.

Tsernobyl, rakastettuni -pelin kansi. Kaksi ihmistä syleilee toisiaan, taustalla on hylätty maailmanpyörä.

Tsernobyl, rakastettuni

Haluatko pelata rakkaustarinoita säteilyn varjossa, kielletyllä vyöhykkeellä? Kiinnostaako sinua eniten hahmojen toiminta ja dialogi ja säännöt ovat yleensä ihan turhaa painolastia? Jos vastasit kyllä molempiin, tutustu ihmeessä tähän roolipeliin. Jos vastasit ensimmäiseen kysymykseen kieltävästi, tuskin kuulut pelin kohderyhmään.

Yes, Sir1 -pelin kansi. Tyylitelty hovimestari kantaa tarjotinta, jolla on viinipullo ja lasi.

Yes, Sir!

Kiehtooko brittiläinen yläluokan elämä aikana, jolloin Britannia vielä oli suuri ja kartanot hulppeita? Yes, Sir! ammentaa pelimaailmansa ja miljöönsä Downton Abbeyn maisemista ja tyylilajista. Peli itsessään on simppeli ja pieni, ja sen säännöt tukevat jaettua kerrontavaltaa ja tarinointia.


Suomessa on julkaistu kymmenittäin pelejä. Valtaosa on tehty pienellä budjetilla, ne ovat hävinneet myyntikanavista ja muuttuneet omalaatuisiksi keräilijöiden rariteeteiksi, joita saattaa päästä pelaamaan, mikäli tuntee oikeat ihmiset. Huomattavan harvat pelit ovat pysytelleet myynnissä vuodesta toiseen saati yltäneet uusiin painoksiin.

Mistä niitä saa?

Roolipelikaupoista saa useita suomipelejä. Fantasiapelit, Puolen kuun pelit, Pellikrypta ja pelikauppa Sopupeli pitävät kaikki jonkilaista pelivalikoimaa suomalaisista peleistä. Joidenkin pienten kustantajien pelejä ei saa edes hyvin varustetuista pelikaupoista, mutta niissä tapauksissa kannattaa kokeilla seuraavia nettikauppoja. DriveThruRPG:n verkkokauppa sisältää myös useita suomipelejä.

Bliaron: https://www.northernrealms.net/wp/games/bliaron/

Ironspinen verkkokauppa: (Astraterra, Heimot, Sotakarjut) https://www.ironspine.com/

Rajakatse roolipeli: https://rajakatsefantasia.fi/taiteet/roolipeli/

Roudan maa: https://mihku.fi/tuote/roudanmaa/

Yes, Sir!: https://nysalor.com/2019/06/19/yes-sir/

DriveThruRPG: https://www.drivethrurpg.com


Artikkelin kirjoitti Wille Ruotsalainen ja toimitti Pauliina Männistö.

Kuvat on joko otettu julkaisijan sivuilta tai skannattu.


Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki

Yksi kommentti artikkeliin ”Kotimaiset roolipelit – markkinoiden kummajaisia vai villejä visioita?

  1. Paluuviite: Teori-inblik # 14 – ropeblogi

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s