Mies paiseruton kynsissä Kuva: Wikicommons

Mad about the boy on norjalainen live-roolipeli naisista, jotka selviytyivät katastrofin tuhotessa puolet ihmiskunnasta. Selittämätön sairaus pyyhkäisi planeetalta jokaisen Y-kromosomin omistavan ihmisen minuuteissa mitä kauhistuttavavimmilla tavoilla, jättäen naiset uudelleenrakentamaan yhteiskuntaa ja kohtaamaan ihmiskunnan mahdollisen sukupuuton.

Sukupuoliroolit ovat vahva ja näkyvä teema live-roolipelille, joka kertoo maailmasta ilman miehiä. Mitä tapahtuu, kun tulevaisuuden historia muuttuukin ”miesmuistista” ”naismuistiksi”? Millainen on maailma, jossa naisten tulee täyttää kaikki yhteiskunnan vakanssit ja roolit?

Peli sijoittuu aikaan kolme vuotta katastrofin jälkeen. Ympäri maailmaa yhteiskunnat ovat romahtaneet, mutta Pohjoismaissa näin ei käynyt, kiitos sosaaliturvarakenteiden ja muuta maailmaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan. Euroopan pohjolassa pystytään elämään tasapinoista elämää. Nyt hallitus on käynnistänyt salaisen ohjelman: uudelleenkansoittamisen. Ilman miehiä ovat spermapankit rajallisten varastoidensa kanssa hallituksen arvokkain resurssi.

Metsässä sijaitsevaan leirikeskukseen on pystytetty hallituksen salainen toimintakeskus, jossa valittuja naisia haastatellaan ja testataan. Kutsutuista valitaan tulevat äidit ja perheet uusille tyttövauvoille. Naisten koettelemukset ehtivät kestää vain 24 tuntia, ennekuin kaikkien yllätykseksi mitä odottamattomin tapahtuu: leirikeskukseen saapuu maapallon viimeinen elossa selvitynyt mies. Pelisäännöt muuttuvat silmänräpäyksessä. ”Mitä tämä merkitsee, ja mitä tapahtuu seuraavaksi?” ovat kysymyksiä naisten huulilla. Mitä tapahtuu keinohedelmöitysohjelmalle, tälle miehelle, vakaalle yhteiskunnallemme – tai maailmalle?

”Mad About the Boy was the first larp I ever played. To be honest I wasn’t thrilled at the beginning about playing a game with only women, nor was I massively drawn by the story, but I was intrigued by being able to see what it would be like to play a game twice – once with a single-gender group, and then with a mixed group of players. It was also one of the bigger games that summer and I was really dying to play something, anything.

Without spoiling it or giving a lot of preconceived notions to anyone wishing to play the game, it was an absolutely fascinating study in gender roles with a rich, gorgeous story on top. Playing only with women, we were hyperaware of how we behave around each other and around men. Many of us seemed to be at sea for a while: we didn’t really know who to dress for, who to be nice to and why. Then there was an unusual freedom in the absence of men – almost like ”finally, we can get something done around here – and then again, so many of our characters missed our lovers, husbands, brothers, fathers, best friends and sons so very dearly. We would literally have given a limb to have just one of them back. Masculinity was so missed and desired by so many of the characters that this became a heartbreaking bass line to the whole game.

Johanna MacDonald, in-game kuva pelistä.

Small, private wishes is where the game came to life, in my experience. An offhand comment or a shy glance were enough to cause ripples in what started out as an intense and quiet game. Imagine a very still pool with a violent current running underneath. When the last man does arrive, it sends the entire group into the undercurrent. Everyone has a desire towards the man, whether it’s to fuck him, protect him, befriend him, or kill him.”

– Johanna MacDonald Suomesta osallistui kumpaankin alkuperäiseen pelautukseen kesällä 2010

Kuva: Mad about the Boy

Pelin maailmankuva on saanut inspiraationsa Brian K. Vaughnin ja Pia Guerran sarjakuvasta Y: the Last Man, mutta larpin hahmot tai juonet eivät seuraa sarjakuvaa. Pelin tarina kertoo ajasta kolme vuotta sarjakuvassa kuvaillun katastrofin jälkeen ja ryhmästä naisia, jotka ovat valittu keinohedelmöitysohjelmaan. Miesten puuttuessa, on spermapankkeihin säilötystä spermasta tullut arvokas luonnonvara – ja vain harvat ja valitut naiset ovat oikeutettuja hedelmöitykseen.

Tämän pohjoismaisen live-roolipelin ovat kirjoittaneet Tor Kjetil Edland, Margrete Raaum ja Trine Lise Lindahl ja se pelattiin ensimmäisen kerran Norjassa vuonna 2010 kahteen otteeseen, vain naispelaajille suunnattuna pelinä ja unisex-pelautuksena. Sen jälkeen peli on pelattu myös USA:ssa naismiehityksellä. Jokainen pelikerta kestää kolme päivää sisältäen yhden päivän peliin liittyvälle työpajalle, puolitoista päivää itse pelille ja yhden purkuillan. Peli on alusta alkaen kirjoitettu ja pelattu englanniksi.

Tulevana kesänä live-roolipeli pelataan kahteen otteeseen englanniksi. Pelipaikkana toimii Rävnäs lägergård Ruotsissa. Pelin toinen pelautus on ainoastaan naisille, ja toinen kummallekin sukupuolelle avoin (joskin hahmot ovat toki naisia). Pelin kotisivut ja ilmoittautuminen aukenevat maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna – siihen asti pelaajia palvelevat Facebook-ryhmät:
Vain naisille suunnattu pelautus 27.-30.6.2013
Kaikille avoin pelautus 24.-27.6.2013

Maistiaisiksi voi myös katsella ensimmäisessä pelautuksessa kuvattua in-game-materiaalia YouTubesta.

Itse missasin vuoden 2010 pelautuksen, ja olen katunut sitä kuunnellessani kertomuksia pelitekniikoista ja pelaajien saamaista kokemuksista. Ajattelinkin siksi ottaa ilon irti ja ilmoittautua naisvetoon kesäkuussa.