Vietin 8.-11. marraskuuta pitkän viikonlopun osallistuen saksalaiseen Demeter-larppiin. Pelissä käydään läpi Bram Stokerin Draculasta tutun Demeter-laivan matka Transylvaniasta Englantiin. Kuten esikuvassaan, ei myöskään pelin aluksella ole perille päästessä enää ketään elossa. Peli ottaa vapauksia kirjaan nähden ja laivalla on miehistön lisäksi myös muita matkustajia, myöskin yksi kerrallaan katoavien merimiesten sijaan kaikki hahmot menehtyvät vasta pelin viimeisten tuntien aikana. Epämääräisen kauhun läsnäolo on säilytetty joten itse kreiviä ei pelissä suoraan kohdata ja hahmojen kohtalon sinetöi todennäköisemmin joku kanssamatkustajista, tai nämä kuolevat oman kätensä kautta.
Peliesittely
Kätkössä katseilta: Larppisarja magiasta ja näkövammaisuudesta
Olen syntymäsokea larppaaja. Näkövammaisena pelaaminen ei ole aina aivan yksinkertaista. Kuvittele hetki, miten pelisi sujuisi silmät suljettuina. Olet keskellä kuhisevaa ihmisjoukkoa. Yrität hahmottaa pariakymmentä outoa ääntä ja yhdistää ne oikeisiin ihmisiin. Jos ympärilläsi on ryhmä tiiviitä, tuttuja kontakteja, olet kuivilla. Jos ei, olet enemmän tai vähemmän tuuliajolla siitä, kuka milloinkin puhuu tai mitä kaikkea ylipäätään tapahtuu.
Isoeno Australiasta
Suurin osa roolipeleistä ei Suomessa saa koskaan ainuttakaan lisäosaa tai kirjaa, joka sisältäisi pelkästään pelivalmista settiä kyseiseen peliin. Mutta keneltäpä löytyy suomenkielinen lisäosa ulkomaiseen peliin, jota ei edes ole suomennettu? Saati vielä peliin, jonka alkuteos ei edes tule englanninkielisestä valikoimasta. Matti Järvisen kirjoittama Isoeno Australiasta täyttää nämä esoteeriset määreet.
Tuhansien seikkailujen maa: Greyhawkin elämä ja kuolema
Vuosina 2001–2008 tuhannet pelaajat ja pelinjohtajat ympäri maailman osallistuivat roolipelikampanjaan, jonka juuret ulottuivat aina roolipelien alkuaikoihin asti. Kampanjaa kirjoitettiin ja pelattiin myös Suomessa, ja siihen tuotettu materiaali täyttäisi muutamankin kirjahyllyn. Lue loppuun
Vahtipaikan varjossa
Kolme palaajanäkökulmaa Rajakatseen liveroolipelijatkumoon
Lokissa on esitelty Suomen pisintä liveroolipelijatkumoa Rajakatsetta jo useammassa kirjoituksessa pelinjohtajien näkökulmasta. Mutta minkälaisena Rajakatse näyttäytyy pelaajille? Kolme pelaajaa antoi katsauksensa siitä, minkälaista on pelata Rajakatseen kampanjassa.
Jännitystä, muodonmuutoksia ja ankeuttajia – ensi kertaa velhokoulussa
Tänä kesänä kuusivuotiaat eli esikouluikäiset kaksosemme osallistuivat Mike Pohjolan järjestämään, tuttuun Harry Potter -maailmaan sijoittuvaan ja lapsille suunniteltuun Velhokoulu-larppiin Tapanilassa, Helsingissä. Lapsille peli oli ensikosketus sekä larppeihin että roolipelaamiseen yleensä. Vanhemmilla riitti mietittävää ja tasapainoteltavaa valmisteluissa. Kuinka ensikertalaisille saadaan tuettua ja valmisteltua hyvä ensimmäinen larppi? Olisiko larppaaminen lapsille yhtä hauskaa kuin pitkään larpanneille vanhemmille?
Roolipelilokin aikaisemmassa artikkelissa käsitellään lasten larppaamista syvällisemmin (linkki lopussa), joten tässä kirjoituksessa keskitytään siihen, millainen vanhempien ja lasten yhteinen kokemus oli ensimmäisen larpin ympärillä.
Lokin Ropecon 2018 -podcast, osa 1: Alex Roberts – Mike Pohjola – Jaakko Stenros
Roolipeliblogi Lokin tämänvuotisen Ropecon-podcastin ensimmäinen osa on saapunut. Tällä kierroksella kunniavieras Alex Roberts kertoo monimuotoisesta urastaan pelien parissa pelisuunnittelijana ja mediatuottajana, Mike Pohjola avaa suomalaisten roolipelien nykytilaa ja tulevaisuutta ja Jaakko Stenros käy läpi Suomen Pelimuseon merkitystä ja akateemista pelitutkimusta.
Podcast julkaistiin ensin LOKIn Patreon tukijoille ja nyt kaikelle kansalle! Voit tukea LOKIa Patreonissa tästä.
Podcastin suunnitteli Massi Hannula ja toteutti Tapio Pellinen.
Pieni taverna suuressa maailmassa – Rajakatseen tavernapelit
Alla oleva selonteko on yhden pelinjärjestäjän ja pelinkirjoittajan subjektiivinen näkemys Rajakatse-peleistä ja niiden olemuksesta. Täysin tyhjentävää ja kattavaa kuvausta tähän mennessä yli kahdenkymmenen vuoden mittaisesta pelisarjasta on hankala esittää, kyseessä on enemmänkin lyhykäinen johdatus aiheeseen. Mm. Rajakatseen omilta kotisivuilta sekä wikipediasta löytyy tietoa Rajakatse-jatkumoa ja pelejä koskien. Kaikki jatkokommentit ja kysymykset tätä artikkelia ja pelejämme koskien otetaan kiitoksella vastaan.
Velhokoulun lumoissa
Olin larpannut viimeksi joskus 90-luvulla, kun kuulin College of Wizardrysta, velhokoulularpista puolalaisessa linnassa. Useampi tuttuni oli käynyt jossain kolmesta ensimmäisestä pelautuksesta syksyllä 2014 ja keväällä 2015, ja kaikki hehkuttivat sitä upeaksi kokemukseksi. Olin jo pitkään miettinyt palaamista larppaamisen pariin, mutta en vaan ollut saanut aikaiseksi. Selattuani hieman pelin nettisivuja, jokseenkin mielijohteesta, ostin lipun syksyllä 2015 pelattavaan College of Wizardry 6:n. Palaisin vanhan harrastuksen pariin vähän isommalla ryminällä (tai ainakin budjetilla) kuin olin ajatellut.
Mikropelit – Tunnin roolipelejä
Voiko roolipeli olla hyvä, jos sen kaikki säännöt ja pelimaailma on mahdutettu alle kymmeneen sivuun? Voiko pelistä nauttia, jos koko peli seikkailuineen mahtuu alle kuuteen sivuun?
Viimeisen vuosikymmenen myötä markkinoille ja nettiin on tulvinut useita erikoisia pienpelejä, joiden säännöstöt eivät yritäkään simuloida kaikkia tilanteita ja joiden pelikirjat ovat kummallisen lyhyitä. Viimeisten vuosien aikana myös suomeksi on alkanut saada valmispelejä, joiden koko materiaali on ahdettu vieläkin tiiviimpään pakettiin, jopa muutamaan sivuun. Lue loppuun
