Oudot hahmot eli: kuinka lakkasin kontrolloimasta kaikkea ja opin rakastamaan tyhjiöinsinööriäni

Keskustelin taannoin tavastani pelata aina jotakin aspektia itsestäni, vaikka hahmot ulkoisesti poikkeaisivat toisistaan paljonkin. Pyrin yleensä löytämään jonkin yhdistävän arvon, ajatusmallin, tavoitteen tai tavan, jonka kautta pääsen sisälle hahmon maailmaan, ja jonka ympärille voin rakentaa itselleni vieraampia piirteitä. Varsinkin roolipelaamisen aloittaessani hahmot kuitenkin muistuttivat itseäni jopa niin paljon, että ne alkoivat tylsistyttää.

Koska mainitun keskustelun pohjalta toivottiin LOKI-artikkelia, pääsen kerrankin kertomaan hahmoistani ihan luvan kanssa. Toivon tekstini kuitenkin avaavan uudenlaisen hahmon löytämisen hienoutta ja hankaluutta omaa kokemustani laajemmin ja olen koonnut loppuun muutamia vinkkejä heille, joiden on allekirjoittaneen tavoin hankala päästää arkiminästään irti hahmoa luodessaan, mutta halua kurotella sitä kauemmas.

Lue loppuun

Mistä tässä nyt pitäisi sitten valittaa?

Hiivatin keskikaljaviirus. Kaikki meni kaputski. Pelit meni kaputski. Mistä tässä nyt pitäisi nurista sitten? Ei siinä ole mitään mieltä, että nuriset LapinKulta-influsta. Sitä nurinaa on kuultu jo niin paljon, että tulee korvista ulos. Pelit peruuntuivat, harrastus tuntui kuolevan pystyyn kuin Kanye Westin pressahaaveet kun maaliskuu rullaili paikalle. Uusimaa meni kiinni niin ei voinut edes lähteä kaappilarppaamaan Lohjaa kauemmas. Ja kuten sanonta tunnetaan, mieluummin nyrkki p…. no kuitenkin.

Lue loppuun

Avustaminen on larppaamisen uusi musta? Harrastaa voi myös avustamalla.

“Minulla ei ollut juurikaan avustajakokemusta ennen Ihmisen näköiset -avustajatiimiin mukaan hakemista. Jo ihan yhdenkin pelin jälkeen fiilis on sellainen, että tämähän voisi olla ihan oma, itsenäinen ja hauska osa koko larppausharrastusta! Varsinkin, jos avustajien roolin mielekkyyteen, sopivan porukan hakemiseen ja erityisesti pidemmissä projekteissa tiimin ryhmäytymiseen ollaan valmiita hieman panostamaan.” 

Yksi Ihmisen näköiset -liveroolipelin avustajista

NPC, avustaja, ei-pelaajahahmo, nakkikone… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Liveroolipelin toteuttamisessa on jo pitkään hyödynnetty pelinjohdon ulkopuolisia avustajia monenlaisissa lyhyemmissä ja pidemmissä rooleissa. Kun lähdin mukaan Ihmisen näköiset -pelisarjan pelinjohtoon avustajakoordinaattoriksi, halusin kokeilla voisiko avustamista, nakkeilua ja npc-hommia toteuttaa uudella tavalla.

Lue loppuun

Pimeästä valoon – Tom majakkana

Helsingin Kalliossa alakulttuurikeskus Loukon ovella meitä tervehtii nahkatakkiin sonnustautunut Vili von Nissinen. Hän on toinen taiteilijoista Finding Tom -nimellä kulkevan osallistavan taideteoksen takana. Toinen taiteilijoista, Nina Mutik, odottaa tulijoita sisällä.

kuvassa rintaremmissä, huopahattu päässä ja maski naamalla poseeraava olli lönnberg
Kuvaaja: Nina Mutik

Korona roikkuu vääjäämättä varjona tilaisuuden päällä, mutta silti tunnelma on pirskahteleva ja hyväntuulinen. Mutik ohjeistaa saapujat pukemaan kasvomaskin ja täyttämään papereihin yhteystietonsa mahdollisen korona-altistuksen varalta sekä halutessaan antamaan luvan kuviensa käyttöön. Loukko on yksi iso tila, yhdellä seinustalla on valkokangas, mukavat lepotuolit on aseteltu laajaan piiriin. Taideteos on käynnistymässä, larppaaja saattaisi helposti nimittää tilannetta alkubriiffiksi.

Lue loppuun

Ulottuvuusmatkat

Pelipaikka, larppitarvikevarasto ja pelipalvelua yhdestä kammiosta

Suomessa roolipelialan yritykset ovat tavallisesti keskittyneet joko pelien myymiseen tai niiden tuottamiseen ja kustantamiseen. Pelikaupat ovat pystyneet pitämään kassavirtansa jälkimmäisiä vakaampina ja elättäneet isomman joukon ihmisiä, mutta usein niidenkin myynti perustuu pikemmin roolipelaamiseen vain marginaalisesti liittyvien tuotteiden hyvään menekkiin kuin varsinaiseen roolipeleistä elämiseen. Tänä kesänä Hämeenlinnassa aloitti roolipelialan firma, jonka ydintoimintaa ei ole tuotteiden myyminen eikä kustantaminen. Ulottuvuusmatkat keskittyy tapahtumiin, kerhoihin ja roolipeleihin palveluna. Tämän lisäksi Ulottuvuusmatkat tarjoaa kuitenkin päätoimintansa sivutuotteena melkoisen hulppeat puitteet roolipelaamiseen avattuaan Hämeenlinnaan pelitilan, joten pakkohan firman taustoja oli valottaa hieman tarkemmin ja laajemmin.

Lue loppuun

Kun kaikki on peruttu: pelaajan kokemuksia pandemia-ajalta

Vuoden 2020 maaliskuun alkupuolella Covid-19 -pandemia rantautui toden teolla Suomeen. Lyhyessä ajassa terveysviranomaiset ja maan hallitus asettivat voimaan ennennäkemättömän laajoja ja ankaria liikkumista ja kanssakäymistä koskevia rajoituksia, jotka vaikuttivat välittömästi myös larppaajiin. Edellä olevat kaksi virkettä voisivat toimia taustoittavana pohjustuksena vaikkapa post-apokalyptiselle larpille. Kuluneiden noin kuuden kuukauden aikana onkin ajoittain tuntunut siltä, että olemme kaikki joutuneet keskelle synkänpuoleista fiktiota, sitkeiksi päähenkilöiksi, joiden taivalta yhä pimenevässä maisemassa voi seurata mukavasta nojatuolistaan käsin. Toivottavasti sentään zombit jäävät nousematta mullasta. 

Lue loppuun

Kultainen lohikäärme 2020: Laura Kalli ja Katri Lassila

Skenen oma tunnustuspalkinto Kultainen lohikäärme jaettiin kesän 2020 etä-Ropeconissa nyt 18. kertaa. Tunnustuksen jakaa Ropecon tapahtuma pitkäaikaisesta työstä roolipelien, miniatyyripelien, korttipelien tai lautapelien saralla tai ansiokkaasta työstä pelikulttuurin kehittymisessä tai kehittämisessä. Tänän vuonna tunnustuksen saivat Laura Kalli ja Katri Lassila pitkäaikaisesta työstään liveroolipelien saralla. Ropeconin tiedotteen Ropenomiconissa löydät täältä.

Ropecon perustelee tunnusten antamista kaksikolle luettelemalla heidän meriittejään, jotka ovat jo itsessään Lohikäärmeen arvoisia. Viimeinen heitä käsittelevä kappale on kuitenkin erittäin tärkeä:

“Kalli ja Lassila toimivat aikansa pioneereina sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä liveroolipelien parissa ja heidät tunnetaan seikkailuromantiikaksi nimetystä pelisuunnittelutyylistään, jossa sukupuoliasetelmaa oli muutettu tasa-arvoisempaan suuntaan ja jossa keskityttiin entistä enemmän toimintaan, huumoriin ja seikkailuun perinteisemmän pelaa voittaaksesi -periaatteen sijaan.”

Lue loppuun

Throwback: Saaristo Pride – Sateenkaarilipun alla-larp

Heinä-elokuun 2020 LOKIn toimitus viettää kesälomaa erikoisen kevään ja alkukesän jälkeen. Julkaisemme lukijoidemme iloksi tiistaisin throwback artikkeleita vuosilta 2012-2014. Tämä artikkeli julkaistiin LOKIssa alunperin 13.5.2013.

Sateenkaarilipun alla sijoittui historiallisen Saksan talonpoikaissodan jälkeiseen postapokalyptis-henkiseen vaihtoehtohistoriaan, vuoteen 1548. Peli realismiin ja autenttisuuteen tähtäävää historiallista draamaa (genre, joka on hyvin tuttu Harmaaasusien peleissä aikaisemmin pelanneille), mutta vaihtoehtohistoria twistillä. Sotien ja kulkutautien myötä järjestys on romahtanut Keski-Euroopassa ja henkiinjääneet perustavat yhteiskuntaa uudelleen talonpoikaiskapinan aatteiden pohjalta, ilman ruhtinaita ja kirkkoa. Peliä mainostettiin myös Mad Max -seikkailuna landsknechtien aikakaudella.
Lue loppuun

Throwback: Viena 1918: Punaisia, valkoisia ja purkkimanneja Karjalan laulumailla

Heinä-elokuun 2020 LOKIn toimitus viettää kesälomaa erikoisen kevään ja alkukesän jälkeen. Julkaisemme lukijoidemme iloksi tiistaisin throwback artikkeleita vuosilta 2012-2014. Tämä artikkeli on julkaistu LOKIssa alunperin 9. syyskuuta 2014.

”Sain Sallan rykmentin esikunnan sihteeriltä epätoivoisen kirjeen, miten punaiset pirut saastuttavat koko Pohjoisen Vienan Karjalan, kuinka siellä jääkärimme eivät saa rintamaa puhkaistuksi ja kuinka englantilaiset lahjovat kansaa, kuinka suomalais-punakaartilaiset huligaanit, otsatukkaiset lurjukset, levittävät kuppatautia ennen niin viattomaan Vienaan, kuinka viinatrokarit, korttipeli jne. kukoistavat — kuinka kaikki on yhtä punaista helvettiä molemmin puolin rajaa — niin huonosti siellä ovat asiat Kurtin kylällä, missä se sitten lieneekään.

— — —

Minulla on kuitenkin se usko, että Wienan Karjalan sentraali Uhtua on vielä jotenkin puhdas, vaikka en täysin voi luottaa Valkoisen sotajoukkommekaan moraaliseen (tarkoitan eroottiseen) esiintymiseen.”

Lue loppuun

Throwback: Panopticorp

Heinä-elokuun 2020 LOKIn toimitus viettää kesälomaa erikoisen kevään ja alkukesän jälkeen. Julkaisemme lukijoidemme iloksi tiistaisin throwback artikkeleita vuosilta 2012-2014. Tämä artikkeli on julkaistu LOKIssa alunperin 1. heinäkuuta 2013.

Jonne Arjoranta kävi Tanskassa Panoticorp-live-roolipelissä. Nyt hän kertoo mainostoimiston hektisestä arjesta kertovasta live-roolipelistä LOKIn lukijoille.

Haluatko valvoa kellon ympäri, pallotella tusinaa projektia samaan aikaan ja näyttää samalla hyvältä? Tervetuloa töihin PanoptiCorpiin. Jätä moraali ovelle, näytä luovalta ja muista hymyillä.
PanoptiCorp oli satiirinen larppi mainostoimistosta, joka edusti kapitalismin kauheimpia osia. Kaikkien työntekijöiden panosta arvioitiin jatkuvasti ja kaikki kilpailivat keskenään. Aikarajat olivat joko hyvin pian tai nopeammin ja toimisto työskenteli ainakin periaatteessa kellon ympäri. PanoptiCorp ei kieltäytynyt yhdestäkään projektista, kunhan asiakkaalla oli rahaa. Lue loppuun