9.-13.8. Helsingin Messukeskuksessa järjestetään kaikkien aikojen 75. World Science Fiction Convention, eli Worldcon. Se on scifi- ja fantasiakirjallisuuden maailmanlaajuisesti merkittävin sekä vanhin vuotuinen tapahtuma. Olen ollut osana projektia järjestää se Suomessa vuodesta 2013 lähtien. Olen tehnyt sen vuoksi seitsemän ulkomaanreissua, joista neljä veivät minut Yhdysvaltoihin. Olen nähnyt kulissien taakse, opin, kuinka makkaraa tehdään, ja osa kokemuksistani ovat niin outoja, ettei niitä uskottaisi, ellen olisi tajunnut ottaa valokuvia.

Ammeellinen vaniljajäätelö neljän tähden hotellin varapresidenttisviitissä. Worldcon 2013, San Antonio. © Jukka Särkijärvi

Mikä on Worldcon?

Worldcon järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1939 New Yorkissa maailmannäyttelyn yhteydessä. Pieni joukko tieteiskirjallisuuden harrastajia päätti järjestää kokoontumisen hotellissa. Mukana oli pienimuotoista ohjelmaa sekä virallinen illallinen. Paikalla oli sekä faneja että kirjailijoita. Virallinen kävijämäärä oli 200.

Toisen maailmansodan vuoksi Worldconeihin tuli tauko, mutta sodan loputtua niitä alettiin järjestää vuosittain. Vuonna 1953 jaettiin ensimmäiset Hugo-palkinnot. Palkinto nimettiin vuosisadan alun vaikutusvaltaisen lehtikustantaja Hugo Gernsbackin mukaan ja ensimmäiset palkinnot olivat autojen keulakoristeina toimineita kromattuja raketteja. Ensimmäiset vuotensa Worldcon pyöri pitkin Pohjois-Amerikkaa. Se lähti Yhdysvalloista ensi kerran 1948 Torontoon. Ensimmäinen eurooppalainen Worldcon oli 1957 Lontoossa. Englanninkieliseltä alueelta se on poistunut 1970 Saksan Heidelbergiin, 1990 Haagiin, sekä 2007 Yokohamaan. Helsingin Worldcon on siis neljäs Worldcon ei-englanninkielisessä maassa, ja kolmas kerta manner-Euroopassa.

Kävijämäärältään Worldcon on oikeastaan suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin suomalaiset Tracon, Finncon tai Ropecon, jotka toki ovat kansainvälisessä mittakaavassa isompaa keskikokoa. Nykyisellään tapahtuman kävijöitä on noin 3 000-5 000. Kävijäennätys on tällä hetkellä vuoden 2014 Lontoon Worldconilla, jonne saapui 7 951 kävijää. Helsinkiin odotetaan saapuvaksi n. 5 000 henkeä.

Worldcon on viiden päivän mittainen, mihin harvempi muu tapahtuma yltää. Yleisöohjelmaa on tuhatkunta tuntia ja tapahtuma sisältää myös elokuvafestivaalin sekä akateemisen konferenssin. Tänä vuonna akateeminen konferenssi järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kanssa.

Koska tapahtuma on pyörinyt sodan aiheuttamia välivuosia lukuun ottamatta vuodesta 1939, ovat jotkut kävijät ravanneet Worldconeissa koko ikänsä. On olemassa joukko ihmisiä, jotka matkustavat Worldconiin vuosittain riippumatta siitä, missä päin maailmaa se järjestetään. Heistä varsin monet ovat kirjailijoita. Esimerkiksi tieteiskirjailija Robert Silverberg on ollut läsnä kaikissa Hugo-palkintogaaloissa alusta alkaen. Viime vuonna 97:n vuoden iässä menehtynyt Dave Kyle oli viimeinen elossa ollut ensimmäisen Worldconin kävijä.

Hugo-palkintoäänestyksen vuoksi jäsenyyden hintaan sisältyy myös paketti ehdolla olevia teoksia elektronisessa muodossa, mikäli jäsenyytensä ostaa ennen äänestysajan päättymistä. Tämän vuoden äänestäjäpakkaus oli isoin koskaan ja sisälsi kolmisenkymmentä täysmittaista kirjaa, sekä sarjakuvat ja novellit päälle.

Scifikirjallisuuden traumaattisin istuin. Worldcon 2014, Lontoo. © Jukka Särkijärvi

Worldcon on yhteisöllinen tapahtuma. Kuten aiemmin mainitut suomalaisen conit, tapahtuma ei ole kaupallinen vaan täysin vapaaehtoisvoimin organisoitu. Poikkeuksena kuitenkin yhteisön muodostavat Worldconin maksavat jäsenet. Ilmaiseksi Helsingin Worldconissa ovat vain kunniavieraat, sekä Helsingin Messukeskuksen työntekijät. Jopa pääjärjestäjä Jukka Halme maksaa oman sisäänpääsynsä.

Kunniavieraiden lisäksi paikalle matkustaa kirjaimellisesti satamäärin kirjailijoita. Osa heistä saapuu työnsä puolesta, osa siksi että he olivat faneja ennen kuin heistä tuli kirjailijoita, osa siksi että he olivat ensin kirjailijoita ja sitten heistä tuli myös faneja. He tulevat tapaamaan kavereitaan, verkostoitumaan ja pitämään hauskaa. Asiaan kuuluu myös ohjelmaan osallistuminen.

Ohjelman kasaamisessa on ollut toisaalta pyrkimys luoda laaja kattaus kiinnostavaa ohjelmaa mutta myös toisaalta päästää ääneen suomalaisia ja muita ei-amerikkalaisia tekijöitä paikallisista erikoisuuksista ja omista töistään. Pelipuolella on mm. luennot Nordic Larpista, sekä Praedorista. Paneeleja on mm. videopelien kirjoittamisesta. Ja sitten tietty on ihan niitä pelejä.

Worldcon 75:n ensimmäisessä isossa vapaaehtoistapaamisessa yksi pääjärjestäjistä totesi, että hän haluaa Worldconiin larpin. Noh, meillä on niitä päivittäin. Onpa tarjolla myös pelialue, sekä Suomen Lautapeliseuran pelikirjasto, Pathfinder Adventure Card Game Guildin edustus, sekä erilaisia roolipelejä. Pelialueella on tilaa myös aikatauluttamattomille peleille.

Tervetuloa!

Teksti: Jukka Särkijärvi