Aika ajoin nousee kysymys että mikä oikeastaan on tämä skene, josta koko ajan puhutaan. Ketkä siihen kuuluvat? Voiko sitä syödä? LOKIn tutkiva semilingvisti pyrkii vastaamaan kysymykseen. Lue loppuun
Jukka Särkijärvi
Tuhansien seikkailujen maa: Greyhawkin elämä ja kuolema
Vuosina 2001–2008 tuhannet pelaajat ja pelinjohtajat ympäri maailman osallistuivat roolipelikampanjaan, jonka juuret ulottuivat aina roolipelien alkuaikoihin asti. Kampanjaa kirjoitettiin ja pelattiin myös Suomessa, ja siihen tuotettu materiaali täyttäisi muutamankin kirjahyllyn. Lue loppuun
Seikkailuja ja Sankareita – arvostelu
Suomen pelimuseon Astuit ansaan! – Roolipelaaminen Suomessa -näyttely sai kirjallisen kaksoissisaren, kun näyttelyn avajaisten yhteydessä julkaistiin suomalaisen roolipelaamisen historiaa ja nykytilannetta esittelevä julkaisu Seikkailuja ja Sankareita. Katsauksia suomalaisen roolipelaamisen historiaan ja nykyhetkeen. Julkaisun ovat toimittaneet aiemmin mm. Solmukirjoja toimittanut Jaakko Stenros, sekä mm. Roolipelikirjan toinen kirjoittajista, Jukka Särkijärvi. Kirja on sikäli odotettu ja toivottu lisä suomalaiseen roolipelikirjallisuuteen, että siinä missä larppaamista ruotivia kirjoja on pohjoismaisessa Solmukohta-skenessä julkaistu vaikka kuinka, on pöytäroolipeliharrasteesta kirjallisia julkaisuja huomattavasti vähemmän, artikkelikokoelmia suomalaisesta roolipeliharrasteesta ei ilmeisesti laisinkaan. Lue loppuun
Mitä puhumme kun puhumme yleiskieltä
Fantasiaroolipeleissä hahmot puhuvat usein yleiskieltä. Tätä tapahtuu myös fantasiakirjallisuudessa aika tiuhaan, mutta erityisesti fantasiaroolipeleissä se on usein kirjaimellisesti sääntö eikä poikkeus. Siitä voi kirjoittaa mielenkiintoista tarinaa kun maatilalla pienen ikänsä elänyt sikopaimen ei osaakaan keskustella kaikkien kanssa joutuessaan isoon kaupunkiin, mutta roolipelisisältönä se on vaikeampaa, etenkin Dungeons & Dragonsin sukuisissa peleissä, joissa oletus on että ryhmä koostuu eri kansojen ja kulttuurien edustajista. Vaikka kielimuuri voi olla mielenkiintoista pelisisältöä, ei sitä aivan joka kampanjassa jaksa. Joten meillä on yleiskieli. Lue loppuun
Haikala vesielementaalissa
Internetin päättymätön virta hetken huvituksia tarjoili jokin aika sitten eteemme kuvan hämmentyneen oloisesta haista lonkeroisen ja läpinäkyvän olennon sisällä. Selventävä kuvateksti kuului:
Druid: “Can I summon a shark inside a water elemental?”
DM: “…I don’t see why not.”
Everyone. “This is the greatest thing that has ever happened.”
Tämä nostaa aika monta kysymystä. Onko tämä oikeasti sääntöjen mukaista? Mikä motivoi druidin tekemään näin? Pärjääkö hai vesielementaalin sisällä? Aiheesta nousi paljon keskustelua, joten Lokin toimitus pyysi minulta vastauksia.
Kirjoittajakutsu: Suomalaiset pöytäroolipelit
Kuva: Mari Saarhelo
Millaista on suomalainen pöytäroolipelaaminen? Miten pelit, maailmat ja sääntöjärjestelmät ovat vuosien varrella kehittyneet? Miten roolipelaaminen onnistui ennen internetiä? Lue loppuun
Arvostelu: Weltkrieg
Säästääkseni lukijoiden aikaa, voin heti kättelyssä todeta, että Severi Pihlaisen Weltkrieg on todella huono tuote eikä likimainkaan hintansa väärti. Strategisilta mitoiltaan kirja on 155 sivua pitkä, pehmeäkantinen ja mustavalkoinen. Hinta vaihtelee n. 23-26 euron välillä. Lue loppuun
Worldcon 75 – Myös pelaajille
9.-13.8. Helsingin Messukeskuksessa järjestetään kaikkien aikojen 75. World Science Fiction Convention, eli Worldcon. Se on scifi- ja fantasiakirjallisuuden maailmanlaajuisesti merkittävin sekä vanhin vuotuinen tapahtuma. Olen ollut osana projektia järjestää se Suomessa vuodesta 2013 lähtien. Olen tehnyt sen vuoksi seitsemän ulkomaanreissua, joista neljä veivät minut Yhdysvaltoihin. Olen nähnyt kulissien taakse, opin, kuinka makkaraa tehdään, ja osa kokemuksistani ovat niin outoja, ettei niitä uskottaisi, ellen olisi tajunnut ottaa valokuvia.
Totta taikuutta
Luultavasti jokainen suomalainen larppaaja ja moni muukin tuntee puolalais-tanskalaisen velholarpin College of Wizardry. Velhoyliopiston lukukausi on nyt aloitettu kymmenen kertaa, ja lähdin täysin aloittelijana tuohon viimeisimpään. Peli pelattiin marraskuun lopussa Czochan linnassa Puolan länsiosissa. Koska oli myöhäinen syksy, meitä varoiteltiin moneen kertaan kylmästä ja märästä. Välillä viileni lähes pakkaseksi, mutta sade alkoi onneksi vasta lähtöaamuna. Linna sen sijaan on täysin vaihtolämpöistä tilaa, hotellihuoneissa liiankin lämmintä kun taas yhteisissä tiloissa paleltaa.
