#viestintähaaste2018

Internetin keskustelukulttuuri ja sen käänne agressiiviseen ja kärkevään kommunikaatioon on ollut pinnalla Suomessa. Tämä on ollut huomattavissa myös larppipiireissä, ja tähän on toivottu muutosta niin Facebookin Suomi larp – larppaamisen ilosta -ryhmässä kuin Suuren larppaajakyselyn vastauksissakin. Skenen sisäinen keskustelukulttuuri ja viestintä nousivat useampaan kertaan pöydälle myös larpinjärjestäjien verkostoitumistapahtuma X-Conissa syksyllä 2017, ja puhumisen lisäksi päätettiin yrittää tehdäkin jotain. Tapahtumassa ideoitiin porukalla konsepti viestintähaasteesta.

Kuvituskuva. Lampaita keskustelemassa.

Kuvituskuva.

Viestintähaastetta varten tehtiin erillinen lyhyt Larppiskenen sisäinen viestintä -kysely, josta saadut vastaukset nimesivät yhdeksi viestinnän suurimmaksi ongelmaksi kritiikin antamisen ja vastaanottamisen, sekä niiden muuttumiseen haukkumiseksi. Tämän koettiin johtaneen joko negatiiviseen lähtöoletukseen uusissa keskusteluissa tai houkuttelevan trollaajia paikalle. Trollauksen lisäksi ongelmiksi nostettiin mm. muiden kokemusten vähättely ja vaikeus asettua kanssakeskustelijoiden asemaan katsomaan asioita heidän näkökulmastaan. Tämä näkyy vastaajien mukaan mm. muutosvastarintana, seksistisenä tai muuten syrjivänä retoriikkana sekä huumorina, ja syyllistämisenä tai kiusaamisena mielipideasioissa. Vastauksissa valiteltiin keskusteluiden polarisoitumista (mustavalkoisuutta kuten “oikeat” vs “väärät” mielipiteet, maakunnat vs pääkaupunkiseutu), sekä oletusten tekemistä ja niistä johtuvia väärinkäsityksiä ja “toisten puolesta loukkaantumisia”.

Keskusteluiden negatiivinen sävy nousi kyselyyn vastanneiden mukaan esteeksi osallistumiselle ja keskusteluiden aloittamiselle. Vastauksissa kuului pelko siitä, että joku olettaa pahinta ja loukkaantuu/suuttuu aloittajan hyvistä aikeista huolimatta. Tämän koettiin vähentävän myös vastaajien halukkuutta järjestää tapahtumia skenelle. Porukoihin mukaan pääsemisen kynnyksen koettiin kasvaneen keskusteluiden negatiivisten sävyjen yleistymisen myötä. Vastanneilla oli tunne, että keskusteluista ulos sulkemista tapahtui väärin perustein, kun tehtiin oletuksia keskustelijan asemasta (kuten kokemuksen puute, vain tietyn genren pelaaminen ja toisen oletettu etuoikeutettu asema).

Monien vastanneiden mielestä skenen viestintä keskittyy tällä hetkellä Facebookiin, mikä jättää palvelua käyttämättömät tai harvoin käyttävät tiedon ja keskustelujen ulkopuolelle. Tietolähteiden koetaan olevan sirpaloituneita, eivätkä vastaajat koe tiedon kulkevan kaikkialle. Yhteistä tiedotusalustaa ei ole, vaikka se toiveissa usein esille nouseekin. Lisäksi esitettiin huomioita siitä, että tiedon sirpaloituminen johtaa kirjoittamattomien käytäntöjen tai ns. “hiljaisen tiedon” hukkumiseen, ja myös esimerkiksi “puuttuvat portaat” pysyvät paremmin piilossa.

Ilmoitettuja ongelmakohtia oli yllä listattujen lisäksi muitakin, mutta toistuvaksi teemaksi tuntui nousevan perustavanlaatuinen kohtaamisen puute. Ongelmien lisäksi kyselyssä kysyttiin myös vastaajien ratkaisuehdotuksia havaitsemiinsa ongelmiin. Vastauksissa nousi esiin toive vuoropuhelusta ja keskustelurauhasta sekä yleisestä kunnioituksesta toisia kohtaan niin larpinjärjestämisessä kuin nettikeskustelussakin. Vastaajien mielestä kaikkiin keskusteluihin ei ole pakko osallistua, etenkään jos ei ole mitään rakentavaa sanottavaa. Esimerkiksi kiivaana käyvässä keskustelussa kukin kommentoija voisi ottaa hieman etäisyyttä (tai vaikka aikalisän) asiaan ennen kuin käy kommentoimassa. Kyselyyn vastanneet kehottivat pohtimaan, sanoisitko saman toiselle päin naamaa. Oma kommentti tai keskustelunavaus olisi hyvä lukea läpi ja pohtia, viekö tämä keskustelua eteenpäin vai voiko tämän vahingossa ymmärtää väärin. Asiallisessa palautteessa pitäytymistä toivottiin silloinkin, kun keskusteltava asia herättää voimakkaita tunteita. Vastauksissa kaivattiin vahvempaa moderointia ja nollatoleranssia häirinnälle, kiusaamiselle ja huonolle käytökselle henkilöstä ja asiasta riippumatta. Myös toive alkuperäisessä keskustelunaiheessa pysymisestä esitettiin, sillä moni tärkeä aihe on jäänyt siitä seuranneen huutosodan jalkoihin.

Kuvituskuva. Kahdet jalkaterät vastakkain.

Kuvituskuva.

FB-keskustelujen lisäksi kyselyssä nousi esiin myös pelinjohtajien ja pelaajien vastuunjaon pohtiminen: mitä voidaan kohtuullisuuden rajoissa odottaa toisilta. Oletusten ja odotusten sijaan kannustettiin kommunikoimaan ja kysymään sekä hyväksymään maailman ja skenen muuttuminen. Vastauksissa ehdotettiin myös kanssalarppaajien kehumista aina, kun siihen on aihetta. Kaikkia ei saada olemaan samaa mieltä keskenään eikä kaikkia ristiriitoja ratkaista ainakaan hetkessä, mutta voidaan silti kannustaa positiivista viestintää siellä, missä siihen on mahdollisuus.

Skenen viestintäongelmien lisäksi kyselyssä pääsi vastaamaan siihen, mitä toivoisi muiden ottavan huomioon omassa kommunikaatiossaan ja miten voisi itse parantaa omaa toimintaansa. Keskeiseksi teemaksi nousi henkilökohtainen kohtaaminen, esimerkiksi konfliktitilanteessa toivottiin, että otettaisiin yhteyttä yksityisemmin ja selvitettäisiin epäselvät tilanteet puhumalla sen sijaan, että aiheella reviteltäisiin Facebookissa. Pidemmälle vietynä vastauksissa pohdittiin myös kasvokkain tapaamisen ja livenä larppaajien kanssa hengaamisen painottamista nettikeskustelun sijaan.

Moni kuitenkin kirjoitti, että haluaisi olla aktiivisempi keskustelija netissä ja paitsi puuttua ongelmiin ja huonoon käytökseen myös pyrkiä edistämään omalta osaltaan positiivisempaa keskustelukulttuuria. Keskustelujen suhteen vastaukset keskittyivätkin toisten huomioon ottamiseen, omien sanavalintojen ja sävyn miettimiseen sekä oletuksien nollaamiseen. Vastauksissa nostettiin esiin esimerkiksi toivomus siitä, että ihmisistä ei tehtäisi oletuksia esimerkiksi heidän järjestämiensä larppien teemojen perusteella.

Kuvituskuva. Kaksi nuorta lukemassa kesäisellä nurmikolla.

Kuvituskuva.

Kohtele toista niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan, asian tärkeydestä riippumatta älä hauku toista nettikeskustelussa, pyri välttämään tietoista mielipahan aiheuttamista ja pyydä anteeksi, jos kuitenkin tahtomattasi loukkasit – vastauksissa toivottiin käytöstapojen lisäksi halua kantaa vastuuta siitä, että omat viestit pysyvät asiallisina ja harkittuina. Hengähdystauko voi auttaa esimerkiksi selvästi provokaatioksi tarkoitettujen kommenttien huomiotta jättämisessä. Kyselyyn vastanneet toivoivat kanssaviestijöiltä myös kärsivällisyyttä opastaa niitä, jotka eivät erilaisten lähtökohtien ja taustojen vuoksi ole ihan niin perillä asioista. Jos kärsivällisyyttä puhua itselle turhankin tutuista teemoista ei ole, keskusteluun ei ole pakko osallistua, vaan voi vinkata vaikkapa kaverille, että tuolla kaivataan tietoa.

Larppiskenessä keskustellaan monista yhteiskunnallisista asioista ehkä jopa hieman valtavirran edellä. Esimerkiksi seksuaalinen häirintä nousi keskusteluun jo pari vuotta ennen #metoo -kampanjaa ja yksi tämän hetken kiivaista keskustelunaiheista on transasia, joka nousee myös valtavirran otsikoihin koko ajan enenevissä määrin. Kaikkien ei ole pakko olla näistä aiheista kiinnostuneita, eikä larppien tarvitse niitä käsitellä, mutta skenessä on paljon ihmisiä, joille nämä jutut ovat ajankohtaisia ja jotka pyrkivät muuttamaan yhteiskuntaa myös larpin keinoin. Meitä on moneen junaan, eivätkä kaikki varmasti halua istua samassa vaunussa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö voisi kunnioittaa toisiamme ja harrastaa samassa skenessä päätymättä huutosotaan. Jokainen voi omalta osaltaan edistää parempaa viestintää ja tehdä skenen ilmapiiristä parempaa riippumatta siitä, miten yhteiskunnalliseksi oman harrastuksensa kokee.

Kuvituskuva, käsiä koskettamassa toisiaan.

Kuvituskuva.

Viestintähaasteen perusidea on olla uudenvuoden lupaus, jonka kuka tahansa larppaaja voi tehdä vuodelle 2018. Lupauksen voi tehdä juuri niin näkyvästi tai näkymättömästi kuin haluaa: olla kertomatta kenellekään, käyttää merkintää #viestintähaaste2018 sosiaalisissa medioissa, tai mitä tahansa siltä väliltä. Viestintähaasteen lupauksiksi muotoutuivat kyselyssä saadun materiaalin perusteella:

  1. En trollaa. Vaikka vitsi olisi kuinka hyvä, ja ”kaikkien pitäisi se tajuta”. Joku voi toki nauttia muiden räjähtämisestä ja uskoa todistavansa jotain trollaamalla. Yleensä se kuitenkin pahentaa tilannetta.
  2. Vältän kuppikuntaistumista ja yritän liennyttää jo olemassa olevaa tilannetta. Harvat asiat ovat mustavalkoisia. Vältetään yleistämistä.
  3. Pyrin positiivisuuden lisäämiseen tietoisesti niin internetissä kuin kasvokkainkin. Voisiko nettikeskusteluun tuoda vastaukseen jonkin positiivisen asian, vaikka olisin aihetta vastaan? Kehutaan pelipaikalla myös sen pelaajan proppeja, joka muuten ehkä jäisi taitavampien varjoon. Aloitetaan keskustelu jostain kevyestä aiheesta. Pyritään tietoisesti vähentämään negatiivisia ajatusmalleja ja asenteita. Tämä ei tarkoita sitä, ettei vaikeista aiheista saisi ja pitäisi keskustella!
  4. Opettelen antamaan ja saamaan rakentavaa kritiikkiä ja ottamaan siitä opiksi. Opetellaan myös rajat kritiikin ja haukkumisen välillä. Jos jokin asia larpissa ei toiminut kohdallani, voin aloittaa keskustelun esimerkiksi: “Larpissa asia XY ei toiminut minulle, mietin miten se toimi muille ja miten se on muissa larpeissa toteutettu. Koin, että jäin ulkopuolelle vitsistä koska ZW”, vaikka pettymyksen velloessa tekisikin mieli sanoa, että “pelinjohto oli tarkoituksella suunnitellut tämän niin, että pelaajat EF jäivät ulkopuoliseksi CD:stä, huonosti järjestetty.” Huomioitavaa on myös, ettei kritiikki tarkoita sitä, että kaikkien pelien pitäisi olla samanlaisia. Skeneen mahtuu monenlaista.
  5. Oletan toisten haluavan hyvää, ja osoitan vastaavasti omilla toimillani tarkoittavani hyvää. 
  6. Ajattelen ennen kuin sanon. Vaikka (netti)keskustelu saisi veren kuohumaan ja asia olisi aidosti tärkeä, kannattaa vetää henkeä, ottaa aikalisä, nukkua yön yli… ja ajatella mitä ja miten on sanomassa. Asioista ja ratkaisuista voi olla eri mieltä (enemmän tai vähemmän rumasti), mutta ei mennä tässä skenessä henkilökohtaisuuksiin (edes siivosti tai hienosti muotoiltuna). Esimerkiksi: On ok sanoa jonkun aiheen olevan paska ja tehdä se kiivaastikin, mutta ei ole ok sanoa jonkun henkilön olevan paska, edes nätein sanankääntein. Pienessä skenessä rakentava ja asiallinen kommunikointi vie keskustelua paremmin eteenpäin kuin huutaminen ja haukkuminen. Pointti ei kuitenkaan menetä merkitystään, vaikka sen sanoisi nätisti. Keskitytään toisen sanamuodon sijaan itse asiaan. Kaikkeen ei myöskään tarvitse heti sanoa mitään, vaan voi kysyä itseltään veisikö kommenttini keskustelua haluttuun suuntaan, ja millaisia arvoja haluan omalla kommunikaatiollani ylipäätään edistää.
  7. Uskallan puuttua kiusaamiseen, syrjintään, häirintään tai muuhun huonoon käytökseen. On vaikeaa olla se vitsin tasosta huomauttava, jos muut vaikuttavat nauravan, mutta samat säännöt pätevät kuin lapsena: ketään ei saa kiusata, syrjiä, häiritä tai muuten kohdella huonosti. On tärkeää puolustaa niitä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty aina puolustamaan omia oikeuksiaan. Se, ettei jokin tunnu minusta pahalta, ei tarkoita sitä, etteikö se jollekulle toiselle voisi olla kiusaamista tai häirintää.
  8. Kysyn, en oleta. Itsestäänselvyyksiä ei ole mitä tulee ihmisten taustaan, kokemuksiin tai moniin muihin henkilökohtaisiin asioihin. Pyritään olemaan ymmärtäväisiä toisiamme kohtaan. Ja mikäli jaksamista on niin tutustu, selvitä, ja tarvittaessa opasta. Asiaan perehtyneemmällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta kouluttaa muita, joten en oleta, että kaikilla riittää aina jaksamista selittää. Kysyjä ei voi tietää, joten kommunikoidaan tämäkin asia rauhallisesti. Myös kaikenlaista hiljaista tietoa ja kirjoittamattomia sääntöjä saadaan näkyviin, kun uskalletaan kysyä.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Jaana Takalo ja Outi Mussalo, toimitus LOKIn toimitus yhdessä työryhmän kanssa.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s