Roolipelaajien Suomen jäsenkysely

Jäsenkyselydataa suomen suurimmalta roolipelaajien kohtaamispaikalta

Roolipelaajien Suomessa tehtiin viime syksynä jäsenkysely kartoittamaan jäsenistön näkemyksiä ryhmän tilasta. Ylläpito seurasi vastauksia ja puuttui joihinkin kohteisiin jo silloin. Vastauksista koostettiin myös raportti, ja tässä se nyt on.

Roolipelaajien Suomi on 4000 jäsenen facebook-ryhmä, jossa keskustellaan roolipeleistä ja roolipeliskenestä, sekä niihin liittyvistä ilmiöistä. Ryhmä on varsin aktiivinen ja ryhmään tulee uusia aloituksia päivittäin. Anonyymiin kyselyyn vastasi hieman yli 200 henkeä. Tällä menolla ryhmä kasvaa kesän loppuun menolla Ropeconia suuremmaksi.

Vastanneista 21 % kertoi osallistuvansa keskusteluihin aktiivisesti ja 74% kertoi seuraavansa ryhmää, vaikkei keskusteluihin osallistukaan. Korkeat luvut ovat sitäkin kautta ymmärrettävät, että ne, jotka eivät ryhmää edes seuraa tuskin saavat mainintaa jäsenkyselystä. Kuitenkin on mukava kuulla, että monet jotka eivät aktiivisesti kirjoittele, seuraavat kuitenkin mielenkiinnolla. Loput 4.8% joko lukivat hyvin harvoin tai kirjoittelivat itse silloin tällöin mutteivat olleet kiinnostuneita muiden vastauksista.

Roolipelaajien Suomea pidettiin myös tärkeänä harrastuskentälle. 60,2 % vastaajista piti ryhmää tärkeänä ja 36,9 % tärkeähkönä suomalaiselle roolipeliharrastukselle ja skenelle. Turhana tai turhahkona ryhmää piti vastanneista siis vain 2,9%.

Ehkä näistä isoja linjoja kuvaavista kysymyksistä odotetuin meille ylläpitäjille oli kysely keskustelun miellyttävyydestä, sillä se on asia, jonka eteen olemme pyrkineet näkemään vaivaa vuosien saatossa mm. sääntöjä kehittäen, joita hyvinä pitikin 83 % vastaajista. Vaikka keskusteleminen olikin aina, usein tai joskus mielyyttävää 92,2 % mielestä, on aina miellyttävää -vastauksen valinneita vain 4,4 %, mikä on todella vähän. Toki yksittäiset ylläpitotoimet tai keskustelukommentit voivat joidenkin silmissä nostaa ja toisten silmissä laskea miellyttävyyttä, eli kaikki ei ole mahdollista miellyttää, mutta ikävän pieni tuo luku kuitenkin oli.

 

Pie chart -kaavio "ryhmässä keskusteleminen on" -kysymyksen vastauksista. Suurimman osan mielestä se on usein miellyttävää.

Kuva: Ryhmässä keskusteleminen on usein tai joskus miellyttävää.

 

Avoimilla vastauksilla pyrittiin selvittämään tarkemmin, mikä tekisi keskustelemisesta miellyttävämpää. 110 henkeä antoi panoksensa tähän kysymykseen, ja kuten edellisessä kappaleessa epäilinkin, nämä vastaukset olivat keskenään luonnollisestikin ristiriidassa.

Tägivääntö on ollut ryhmässäkin toistuvimpia keskustelunaiheita, ja se nostaa päänsä yleensä aina, kun joku keskustelu on rajattu niin, että joku jolla olisi aiheesta sanottavaa, ei saa sitä sanoa.

Sääntöjen mahdollisuus rajata keskusteluun osallistujia tägeillä jonkun absoluuttisen keskustelijan ominaisuuden mukaan (esimerkiksi sukupuoli, seksuaalisuus, ikä, muu vastaava nk. taustamuuttujan perusteella) tai tägikäytäntö ylipäätänsä herätti siis eniten kommentointia. Viitisentoista henkeä totesi tämän olevan ongelma, ja toisaalta lähemmäs kolmekymmentä henkilöä ilmaisi turhautumisensa toistuvaan vääntöön siitä, saako tägejä olla ja onko ok rajata joitain ketjuja vain tiettyjen ryhmien edustajille.

Toisaalta molemmilta puolilta tätä nk. tägivääntöä toivottiin enemmän halua lukea toisen kommentit uskoen niistä ja toisesta kommentoijasta parasta eikä huonointa. Tämä on asia, jota ylläpito ei voi pelkästään toteuttaa, vaan se vaatii nimenomaan ryhmäläisten sitoutumista siihen, että asiat halutaan nähdä mahdollisimman positiivisena.

 

Piirakkakaavio kysymyksestä, joka koski tägien käyttöä keskustelujen kohdentamisessa. 65% piti ideasta.

Kuva: Ylipäätänsä tägien suhteen kuitenkin suurin osa oli idean puolella

 

Useammassa kommentissa myös ihmeteltiin halua kommentoida silloinkin, kun aihe ei oikeastaan kiinnosta. Tätä on ylläpitokin pohtinut aina välillä. 4000 hengen ryhmässä ketjut muuttuvat nopeasti oudoiksi, jos kaikki 3900 käyvät kertomassa ettei roolipeli X nyt oikein sytytä. Pääsääntöisesti tätä ilmiötä esiintyy turvallisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyvien käytänteiden ketjuissa

Kysyttäessä avoimella kysymyksellä mistä tulisi keskustella enemmän, vastaukset jakautuivat varsin tasaisesti. Niin teoria, käytäntö, uudet järjestelmät kuin roolipelien taide-elementit saivat mainintoja, samoin kuin ryhmäläisten omien kokemusten jakaminen, skenekuulumiset ja turvallisuus. Ainut ehdotus, joka toistaiseksi ei kuulu ryhmän fokukseen, lienee roolipelaavien sinkkujen seuranetsintäketju, mutta muutoin ehdotukset mukailivat aika paljon sitä, mitä ryhmässä jo on. Näin aktiivisessa ryhmässä toki se, mitä kenelläkin osuu silmiin voi vaikuttaa siihen, mistä ryhmässä kokee että on keskusteltu.

Suosituimpia keskusteluja osallistumiselle oli ideoiden pallottelu johonkin tiettyyn roolipeliongelmaan liittyen, roolipelikulttuuriin ja skeneen liittyvät ilmiöt, sekä itselle tutuista roolipelimaailmoista keskustelu. Näitä aiheita suosivat yli puolet kyselyyn vastanneista.

Ylläpidon linjaa ei pidetty palautteissa liian tiukkana, vaan lepsuudesta, derailaamisesta ja whataboutismin sallimisesta huomauteltiin useampaan otteeseen ja ylläpito onkin pyrkinyt ottamaan tässä tiukemman linjan kyselyn jälkeen.

Muutamassa kohdassa myös kritisoitiin sanavalintoja, koska monet kokivat vaikeaksi osallistua keskusteluihin kun eivät ymmärtäneet kaikkia termejä. Lienee mahdotonta puhua harrastuksesta ilman, että käyttää joitain harrastus- tai alagenrespesifejä termejä, eikä voida olettaa, että jokainen keskustelija osaisi arvioida kaikki valitsemansa termit, että ovatko ne muille ymmärrettäviä. Toki aina voi kannustaa jokaista ajattelemaan, mitkä sanavalinnat voivat olla muille vaikeita. Siksipä nyt lopussa selitetään tässä tekstissä käytetty whataboutismi.

Whataboutismi eli entäpäsittemismi, jossa estetään keskusteleminen vaikkapa D&D:n typerästä taulukosta, koska kyllähän rolemasterissa niitä nyt on enemmän ja tyhmempiä. Tai ei voida puhua miesten pelipöydässä kokemasta ahdistelusta, koska kyllähän naisia nyt ahdistellaan keskimäärin enemmän. Vaikka toinen ongelma olisi suurempi, yleisempi tai tunnetumpi, ei se saa estää toisesta ongelmasta puhumista.

Hauskaa alkanutta vuotta Roolipelaajien Suomen parissa!

 


Tekstin kirjoittanut Roolipelaajien Suomen ylläpito, toimittanut LOKI:n toimitus.


Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s