Northern Lights & Darkness 2: en gång till

Cthulhun läsnäolosta Pohjoismaissa ja kansainvälisestä yhteistyöstä

Kuvassa seikkailujen kansikuvat.

Vuoden 2024 alussa kerroin Lokissa yhteistyöprojektista, jossa joukko pohjoismaisia roolipelikirjoittajia kirjoitti kotimaahansa nykyaikaan sijoittuvan Call of Cthulhu-seikkailun. Tausta-ajatuksena oli kerätä enemmän ostajia ja lukijoita yhteisellä markkinoinnilla tuottamalla nordic noirin hengessä moniulotteinne Pohjoismaihin sijoittuva seikkailukokoelma. Teksti on löydettävissä Lokin postauksesta: https://roolipeliloki.com/2024/01/31/northern-lights-darkness/

Projekti yllätti kaikki odotukseni. Kuvittelin että kyseessä olisi sopiva ryhmäpaine, jonka avulla saisin pakotettua itseni kirjoittamaan kokonaisen julkaisukelpoisen seikkailun ja kääntämään sen englanniksi. Yksittäinen pdf-seikkailu hukkuu helposti laajaan tarjontaan, mutta samalle seudulle sijoittuva seikkailuiden kokoelma kerää huomattavasti enemmän kiinnostusta. Vaikka kirjoitimme kaikki omat seikkailumme itsenäisesti, tarjosi yhteisen tavoitteen eteen työskentely myös sellaisia hienovaraisia etuja, joita oli vaikea ennakoida: kuuden hengen porukassa oli helposti aina joku, joka tarjosi lennosta apua oikolukemisessa, karttojen työstämisessä, taiteilijan hankinnassa, valmishahmojen statistiikassa tai taiton yksityiskohdissa. Ja tämä on pientä verrattuna siihen, miten laajalti muut kirjoittajat ovat onnistuneet markkinoimaan kokoelmaa kotimaissaan.

Tältä pohjalta on helppo ymmärtää, ettei Northern Lights and Darkness jäänyt yhden tempun ihmeeksi. Aktiivisimmin muita motivoivat Ruotsin Jonas ja Tanskan Poul saivat muun porukan toiselle kierrokselle tuottamaan uuden Nordic Noir -seikkailun Cthulhun hengessä. Jonas oli porukasta kokenein Drvethrurpg-kirjoittaja ja hän vetosi viisaasti siihen, että vaikka ensimmäinen julkaista seikkailu sisältää tekijälleen eniten sydänverta, on toinen usein ensimmäistä kiinnostavampi pelaajien ja pelinjohtajien kannalta.

Sisarteoksena Norhern Lights and Darkness 2:n rinnalla kirjoitimme samaan aikaan kokoelmaa pohjoismaisista taikaesineistä, johon aktiivisimmat kirjoittajat liittäisivät mytologian taikaesineitä, jotka mainitaan pohjoismaisissa tarinoissa tai jotka on helppo kuvitella osaksi Pohjoismaiden historiaa. katalogimaiseksi tarkoitettu pelinjohtajan aputeos oli minulle huomattavasti seikkailua helpompi kirjoittaa, vaikka oletan pelinjohtajien olevan keskimäärin kiinnostuneempia maksamaan valmiista pelimateriaalista kuin aineksista, joista hämmentää omia seikkailuja. Tähän teokseen sain upotettua sekä kirjoja että esineitä, joiden taustaa ja ominaisuuksia olin pyöritellyt jo pidempään suunnitellessani Suomeen sijoittuva Cthulhu-lähdekirjaa. Teoksessa esiteltyjen suomalaisten loitsukirjojen erikoisuus on siinä, että yhtä lukuunottamatta ne ovat oikeasti olemassa osa kirjoista on mahdollista jopa lainata hyvinvarustetuista kirjastoista.

Toinen seikkailukokoelma jäi ensimmäistä suppeammaksi, sillä islantilaiskirjoittajallamme oli elämässä liikaa muita kiireitä, mutta sivumääräisesti kakkososasta tulikin merkittävästi laajempi. Seikkailut saivat sisäänsä enemmän jaettavia monisteita ja niistä tuli pidempiä. Jonas Moriamin Ruotsiin sijoittuvassa skenaariossa The calling of the Blood ruotsalaisia sukujuuria omaavat amerikkalaishahmot matkustavat Ruotsiin geenitestin houkuttelemina ja sukujuuret johtavat Smoolantiin seudulle, joka kätkee inhottavan salaisuuden. Mukana on runsaasti ruotsalaisuudeteen stereotyyppisesti liitettyä rietastelua. Poul Holmelundin Tanskaan sijoittuva Lost in Cremation rakentuu neljän amerikkalaisen vaihto-oppilaan kuoleman selvittelyyn. Vainajat ovat hänen edellisen skenaarionsa pelaajahahmot. Maja Hvalryg Kvendsethin See no Evil, Speak no Evil sijoittuu Huippuvuorille Barentsburgiin, lähinnä ukrainalaisista ja venäläisistä koostuvaan kaivossiirtokuntaan Norjassa, jonka sota Ukrainassa on ajanut vaikeaan asemaan. Majan tausta larppikirjoittajana näkyy seikkailussa, jonka pystyisi pelauttamaan psykologisena kauhuna jopa ilman seikkailun myyttistä aspektia. Oscar Sedholm edusti saamenkielistä kulttuuria ja hänen seikkailunsa The Secrets of Aavnjuana yhdistelee Suomen sodan jälkimainingeissa Lapissa tapahtuneita ryöstöretkiä saamelaisten tarinoihin saivojen väestä Lengin tasankoihin. Toisessa seikkailussaan Oscar vei monisteiden ja havainnekuvien käyttämisen aivan uudelle tasolle ensimmäiseen verrattuna.

Historiaan sijoittuvat seikkailut ovat itselleni olleet helpompia suunnitella kui nykyaikaan sijoittuvat. Vierailu Outokummun kaivosmuseossa oli sytyttänyt kuitenkin sellaisen inspiraation, että halusin laajentaa aikaisemmin kirjoittamaanii sisällissodan jälkimaininkeihin sijoittuvaa Outokumpuun sijoittuvaa kaivosseikkailua nykyaikaan. Pandemian luoma maailmanlaajuinen vaikutus antoi sopivan lisävärin seikkailuun ja samalla seikkailu rakentuisi sadan vuoden takaisten tapahtumien varaan. Seikkailussani covid-19 pandemia ja vanhaan kaivokseen kätkeytyvä kansanperinne sekä sisällissota kietoutuvat toisiinsa. Jos olet kiinnostunut vain Suomeen sijoittuvista seikkailuista, suosittelen siinä tapauksessa hankkimaan Outokummun salaisuuden suomenkielisenä, sillä suomenkielinen versio sisältää myös vuoteen 1920 sijoittuvan väliepisodin, jonka voi pelata erillisenä seikkailuna vaikka siinä vaiheessa, kun tutkijat saavat keskeiset johtolangat haltuunsa. Englanniksi seikkailut on julkaistu erillisinä nimillä Legacy of the Weird Hill (vuoteen 2020 sijoittuva) ja Lost Mines of Weird Hill (vuoteen 1920 seikkailu).

Suhtauduin etukäteen aika nuivasti ajatusta kohtaan, että kirjoittaja edustaa nimenomaan jotenkin omaa kulttuuriaan ja kirjoittaa nimenomaan kotimaastaan. Kahden seikkailun jälkeen olen joutunut tarkastamaan näkökulmaani. Kun lukee kollegoiden seikkailuita ei voi kuin hämmästyä sitä paikallisvärin ja yksityiskohtien määrää, joka seikkailuissa on ihan luonnostaan. Se, että kirjoittaja on käynyt paikan päällä haistelemassa ilmaa, valokuvaamassa ja tunkenut juurensa jo varhain kulttuuriin antaa lopputuotteelle kuin vahingossa sellaisia nyansseja, joiden saavuttamiseen nojatuolimatkailija joutuisi näkemään paljon enemmän vaivaa. Ja roolipeliseikkailuiden kirjoittaminen on kuitenkin useimmille enemmän viihdettä kuin sellaista taidetta, jonka eteen pitäisi uhrautua ja kärsiä.

Myös taikaesineitä esittelevä Nordic Artifacts saatiin markkinoille, vaikka se ilmestyikin suppeampana käsittäen vain norjalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset ja suomalaiset esineet. Kukin sisältää esineiden kuvauksen lisäksi myös vaihtoehtoja, kuinka nämä harvinaisuudet voi sitoa kampanjaan tai kuinka esineen ympärille voi kehittää seikkailun.

Yksin olisin tuskin kirjoittanut ainuttakaan englanninkielistä seikkailua nettimarkkinoille, mutta ryhmäpaine avasi oven ja kansainvälisille levityskanaville suunnatut seikkailut eivät enää rajoitukaan pelkkiin suomiseikkailuihin. Northern Lights & Darknessin rohkaisevien kokemusten myöstä uskalsin laajentaa Call of Cthulhu-seikkailuiden kirjoittamisen Suomesta myös muille kiinnostaville seuduille ja ajankohtiin, joiden historiaa on tullut luettua enemmän. Se on kuitenkin toinen tarina.


Nortern Lights & Darkness on saatavilla Drivethrurpgstä: https://www.drivethrurpg.com/en/product/529094/northern-lights-and-darkness-volume-2-bundle

Nordic Artifacts: https://legacy.drivethrurpg.com/product/519210/Nordic-Artifacts-BUNDLE?term=nordic+artifact


Wille Ruotsalainen


Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia keskiviikkoisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki

Jätä kommentti