Pathfinder Society Suomessa

Pathfinder Society on Paizo Publishingin globaali roolipelikampanja, joka on ollut käynnissä vuodesta 2008 lähtien. Kampanjan sisältö on kevyitä, yhdessä sessiossa pelattavia fantasiaseikkailuita. Kampanjaa pelataan ympäri maailman ja samalla hahmolla voi pelata peleissä Berliinistä Bostoniin. Se ei vaadi sitoutumista samalla tavalla kuin pitkä kotikampanja ja peleihin voi tulla kun ehtii. Edes oikeantasoisen hahmon puute ei ole este, sillä sellaisen puuttuessa voi ottaa käyttöön valmishahmon.

Koska kampanjassa on tuhansia, pelaajia ja pelinjohtajia, kampanjaan sisältyy myös tietty määrä byrokratiaa, kuten kronikkalomakkeet, joita hahmot saavat kustakin seikkailusta ja joilla jäljitetään kokemuspisteiden kertymää sekä hahmon vaurautta. Lisäksi pelit raportoidaan kampanjan kotisivuille, jotta Paizo kykenee seuraamaan peliaktiivisuutta. Kampanjan varsinaisena sääntöjärjestelmänä toimii tietenkin Pathfinder RPG.

Kampanjan pelaajarekisteröityminen itse asiassa alkoi Ropeconin aikaan 2008, missä tuolloin Sampo Haarlaalla ja minulla oli esitelmä globaaleista kampanjoista. Meillä oli useamman vuoden verran kokemusta Living Greyhawkista, jonka paikallinen koordinaattori Sampo tuolloin oli. Con oli aavistuksen liian aikaisin, jotta olisimme voineet peluuttaa Pathfinder Societya ja peluutin Suomen ensimmäisen session, Murder on the Silken Caravanin, kaksi viikkoa myöhemmin. Pääsin itse ensi kerran pelaamaan vasta kolme viikkoa myöhemmin. Viinasieppo pappismieheni Glen lhap Roy kuoli ensimmäisessä seikkailussaan kriittiseen osumaan ja sain myös kunnian olla ensimmäinen suomalainen Society-pelaaja, jonka tarvitsi rekisteröidä toinen pelihahmo, Adhemar Senaralainen.

Pathfinderin pelaamista Ropeconissa

Pathfinderin pelaamista Ropeconissa

Myös Adhemarista myöhemmin aika jätti ja minusta tuli ensimmäinen suomalainen, joka oli menettänyt kaksi hahmoa. Kun minut nimitettiin Pathfinder Societyn paikalliskoordinaattoriksi, Venture-Captainiksi, hankkiuduin sentään eroon kärkisijastani menetettyjen hahmojen listalla, kun pelipöydistäni tuli kuukaudeksi hämmentäviä teurastamoita ja yhteensä viitisentoista hahmoa kuoli taktisten virheiden sekä huonon tuurin seurauksena. Tämän seurauksena olen tosin varsin reippaalla marginaalilla Suomen tappavin pelinjohtaja, mikä on vähän kummallista.

Pathfinder Society lähti Suomessa käyntiin verkkaisesti. Alussa pelaajia oli parisenkymmentä Helsingin seudulla. Pelasimme uuden skenaariotarjonnan läpi sitä mukaa kun ne ilmestyivät ja kampanjan tarjonta ei kyennyt pysymään kysynnän kyydissä. Pelailimme vuoden verran ja ihmiset lopulta siirtyivät muiden pelien pariin. Parin vuoden ajan kampanjaa ei näkynyt muualla kuin Ropeconissa.

Vuonna 2011, Ropecon kysyi josko Erik Mona, Paizo Publishingin kustannuspäällikkö, pelisuunnittelija sekä aikoinaan myös Living Greyhawkin pääkoordinaattori, olisi kiinnostunut piipahtamaan. Vastaus oli myöntävä ja loppu on historiaa. Erik Monan kunniavierailu antoi uutta energiaa pelaajille ja pelinjohtajille ja meillä oli temmellyskenttänämme kahden vuoden koskematon skenaariotarjonta, jossa riitti pelattavaa. Vanhat pelaajat palasivat ja uusia värvättiin. Lopulta Ropeconissa 2011 oli varsin vaatimaton seitsemän Pathfinder Society –session tarjonta, mutta paljon olennaisempaa oli Erik Monan läsnäolo, mikä sytytti pelaajakunnan innostuksen, joka ei ole vielä osoittanut sammumisen merkkejä.

Suomessa ei kuitenkaan vielä tuolloin ollut paikalliskoordinaattoria, eikä aiempi pääkoordinaattori Joshua Frost ollut semmoista Suomeen yrittänytkään etsiä. Hänen seuraajansa Mike Brock kuitenkin näki asiat toisin ja sain tämän vuoden toukokuussa sähköpostin, jossa lyhytsanaisesti kysyttiin, miksi en ole hakenut pestiä itse.

Selitykseni opiskelusta ja Ropeconin organisoinnista eivät kelvanneet ja päädyin päävetäjäksi Suomessa, tehtävänäni organisoida, peluuttaa ja levittää sanaa. Esimerkiksi kirjoittamalla aiheesta roolipeliblogeihin.

Helsingin seudulla Pathfinder Society puhkesi uudelleen kukkaan erityisesti Otaniemessä, missä kampanja saavutti suosiota Otaniemen RoolipeliClubin keskuudessa. Irralliset skenaariot kun ovat mainiota ja helposti valmisteltavaa sisältöä peli-iltoihin. Kampanjan neljännen vuoden aikana Suomessa peluutettiin enemmän Pathfinder Societya kuin edellisnä kolmena vuonna yhteensä. Ropeconissa 2012 nähtiin 20 sessiota kampanjaa, mukaan luettuna viidessä pöydässä samanaikaisesti pelattu Blood Under Absalom –megaseikkailu. Kysyntä olisi varmaan riittänyt parille pöydälle lisääkin, mutta kun aktiivipelinjohtajien kärkiviisikosta kolme oli itse tapahtuman coniteassa. Itse pyörin roolipelivastaavana, Helsingin seudun aluekoordinaattori Jussi Leinonen oli pääjärjestämässä ja Mikko Sillanpää hyöri Otaniemi- ja majoitusvastaavana. En itsekään ehtinyt peluuttaa conin aikana muuta kuin noin vartin verran Mikon sessiota kun velvollisuudet kutsuivat hänet pois pelinjohtajan pallilta ja minä pääsin korvaamaan. Valmisskenaarioiden yllättäviä etuja.

Pathfinder Society Played Here -juliste ja muita seinäkirjoituksia.

Miten maa makaa

Vähemmän yllättäen, Ropecon on edelleen Pathfinder Societyn tärkein tapahtuma. Tamperelainen Tracon tulee hyvänä kakkosena. 2012 Traconissa nähtiin seitsemän pelisessiota. Kysyntää olisi ollut enemmällekin, mutta tilaa ei löytynyt. Jotenkin päädyin Traconin 2013 roolipelipuolen konsultiksi ja odotukset ensi vuodelle ovat kovat.

Pathfinder Societya on nähty myös Turun Conklaavissa ja tarkoitus olisi viedä sitä myös Maraconiin, kaukaiseen Ouluun. Pitkän tähtäimen suunnitelmassa on värvätä muihinkin suuriin kaupunkeihin luutnantit, jotka olisivat vastuussa sikäläisistä pelaajayhteisöistä.

Tällä hetkellä, conikauden ulkopuolella Pathfinder Society on pitkälti keskittynyt pääkaupunkiseudun sekä Tampereen yliopistojen roolipeliseurojen ympärille, mutta tilanne on hiljalleen muuttumassa. Peluutan itse kampanjaa Tampereen Puolenkuun Peleissä. Julkinen pelitila on näppärä, koska se tuo kampanjalle näkyvyyttä. Lisäksi se toimii hyvänä paikkana tutustua uusiin pelaajiin, jos ei mieli kutsua tuiki tuntemattomia kotiinsa.

Nykyisellään aktiivisia pelaajia on noin 60, joskaan aktiivisten pelinjohtajien määrä ei ole aivan tarpeeksi korkea jotta tarjonta vastaisi kysyntää. Tämäkin on kuitenkin muuttumassa ja viime viikkoina useampikin pelaaja on rohkaistunut ja ruvennut peluuttamaan. Myös tässä Pathfinder Society tarjoaa tiettyjä etuja. Aloitteleva pelinjohtaja voi kokeilla, miltä peluuttaminen tuntuu sitouttamatta itseään pidempään kampanjaan ja kukaan ei menetä mitään jos pelinjohtaja päättääkin että homma ei maistu tai jaksaa tehdä sitä vain kerran parin kuukauden välein.

Kampanjan Suomen koordinaattorit tavoittaa esimerkiksi Pelilaudan foorumin kautta tai sähköpostilla. Itse vastaan osoitteessa pfsfinland@gmail.com ja Helsingin koordinaattori Jussi Leinonen löytyy osoitteesta pfshelsinki@gmail.com.