Larp Design: Larpintekijän uusi raamattu

Tanskan Knudepunktissa helmikuussa julkaistu Larp Design: Creating Role-Play Experiences kokoaa larpintekemisen taidon yksiin kansiin. Johanna Koljosen johdolla orkestroitu yli 60 kirjoittajan joukko käsittelee likipitäen kaikki larpin osat suunnittelusta ja valmistelusta pelaamisen kautta purkuun ja palautteen keräämiseen asti. 428 sivussa puidaan tarinat, mekaniikat, hahmot, pelinjohtaminen, pelimukavuus, mallintaminen ja noin miljoona muuta asiaa.

Pohjoismainen larppiskene on käynyt design-keskustelua parikymmentä vuotta. Alkuvaiheiden taistelukenttänä toimi Koljosen päätoimittama Panclou-lehti, josta edettiin manifestien ja lehdyköiden kautta pariinkymmeneen Solmukohta-kirjaan, akateemisiin artikkeleihin ja jopa vuosittaiseen larpinkirjoittajien kesäkouluun. Alkuaikoina puhuttiin ristiin, kunnes yhteinen kieli kehittyi vuosien saatossa. Edelleen ollaan monta mieltä, mutta ainakin samoista asioista.

Pelisuunnittelija Mike Pohjola tutustui Montolan innoittamana Larp Design kirjaan. Pelisuunnittelijaa ei vahingoitettu artikkelin teon yhteydessä.

Larp Design on tämän kehityksen seuraava askel. Kirjoittajia on kymmenestä maasta, ja joukko pitää sisällään huiman määrän larpin ammattilaisia ja kokeneita tekijöitä. Valtava määrä yhteisöllistä expaa näkyy jokaisesta artikkelista: tätä kirjaa ei ole kirjoitettu mutu-tuntumalta, vaan jokainen sivu huokuu onnistumisten ja epäonnistumisten historiaa.

Kun kokonaisen yhteisön kokemus puristetaan tiiliskiveksi, tuloksena on väistämättä yritys määrittää jokin yhteinen ymmärrys siitä, mikä on hyvää ja kaunista. Larp Design välttää pahimman sudenkuopan nostaessaan kantavaksi teemaksi luovan vision harkitun toteuttamisen. Luku toisensa jälkeen kehottaa lukijaa ensin miettimään, millainen kokemus on tarkoitus synnyttää, ja vasta tämän jälkeen esitellään keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Kuten Koljonen on joskus todennut, suunnittelun vastakohta on traditio; joko tehdään samalla tavalla kuin on aina tehty, tai sitten suunnitellaan asioita tarkoituksellisesti.

Kirja heijasteleekin pohjoismaista skeneä: Larpilla voi tehdä mitä tahansa, kunhan larpin muoto luodaan tavoiteltua kokemusta varten. Kaikki on suunniteltavissa – niin tila, valo, ääni, materia, interaktiot kuin kulttuuritkin. Ja kun kaikki on suunniteltavissa, kaikki on myös tarpeen suunnitella, jos haluaa tuottaa ensiluokkaisen lopputuloksen. Teos on vahvimmillaan käsitellessään larppitapahtumaa kokonaisuutena, jossa kaikkien valintojen perustana on yhtenäinen näkemys.

Larp Design keskittyy larpintekemisen käytäntöön. Lähes jokaisesta luvusta löytyy tarkistuslistoja ja käytännöllisiä ohjeita konkreettisiin tilanteisiin. Neuvot vaihtelevat perusasioista teoreettisiin nyansseihin, mutta hyvälle design-oppaalle ominaiseen tapaan kokenutkin lukija saa ahaa-elämyksiä joka jaksosta. Teoriaa esitellään vain harvoin teorian itsensä vuoksi; lukijan sanavarasto kyllä karttuu aika monella uudella käsitteellä, mutta termejä sovelletaan välittömästi käytäntöön. Kirjan lopussa on sanasto, joka tulee monille lukijoille tarpeeseen, sen verran monta diegesistä ja metatekniikkaa tulee matkalla vastaan.

Eräs kirjan vahvuuksista ovat sen tarjoamat näkökulmat larppien suunnitteluun sellaisille ryhmille, joiden erityinen huomiointi on tarpeellista. Omat lukunsa saavat esimerkiksi lapset, oppimispelejä pelaavat koululaiset, sukupuolivähemmistöt ja angloamerikkalaiset pelaajat. Itse arvostin kirjan tapaa käsitellä erityisryhmiä pääsääntöisesti ratkaisujen, ei niinkään ongelmien, näkökulmasta.

Larp Design on sekä pohjoismaisen tyylin puhdasta propagandaa, että kätevä opas lähes minkä tahansa tyylin pelinjohtajalle. Ainoastaan numeerisiin sääntöihin ja fyysiseen kamppailuun liittyvä design on jätetty kirjasta pois – eikä Solmukohta-yhteisöllä olisi juurikaan annettavaa näihin aiheisiin.

Asiaa on valtavasti. Tätä teosta ei voi ottaa haltuun yhdellä lukemalla. Design-kirjallisuudelle on myös ominaista, että tekstin muuttaminen taidoksi vaatii harjoittelua, ja myöhemmillä lukukerroilla eri asiat kolahtavat eri tavoilla. Suosittelenkin kirjaa luettavaksi suunnittelutyön ohessa, aina ajankohtaisiin osiin perehtyen. Jos sen jaksaa kaivaa esiin uudelleen ja uudelleen eri projektien myötä, uusia ajatuksia löytyy pitkään.

Vaikka tämä kirja ansaitsee täydet viisi tähteä heittämällä, sen jokainen luku ansaitsee tulla haastetuksi ja kiistetyksi. Aina kun joku julistaa tietävänsä mikä on hyvää ja kaunista, se on itsessään kutsu tehdä teos, joka osoittaa väitteet vääriksi. Eriävät mielipiteet ovat perinteisesti kehittäneet larppikulttuuria vauhdikkaasti eteenpäin.

Toistaiseksi Larp Design on saatavilla vain rajoitetusti paperiversiona. Sähköisen version pitäisi ilmestyä muutaman kuukauden sisällä.

Vaikka kirjoittaja on jäätävän jäävi, tähän kirjaan hän naputteli vain muutaman liuskan tekstiä. Sovitaan vaikka, että tämä arvio käsittelee niitä loppuja 425 sivua.

Johanna Koljonen, Jaakko Stenros, Anne Serup Grove, Aina D. Skjønsfjell ja Elin Nilsen: Larp Design: Creating Role-Play Experiences. Knudepunkt 2019, Bifrost.


Artikkelin on kirjoittanut Markus Montola.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s