Larppaajien stressikyselyn alustavia tuloksia

“Larppaaminen on sosiaalista extreme-urheilua.” Ajatus resonoi välittömästi monille, kun suomalainen larppaaja postasi Facebookissa kuulleensa tällaisen kuvauksen harrastuksestamme bilekeskustelussa.

Kuvassa kuvakaappaus facebookista, josta on tykännyt 82 ihmistä, kommentointeja 10, jakoja 9. Teksti sanoo:

Kuvakaappaus Facebookista

Vertaus urheilusuoritukseen vaikutti olevan hyvin oivaltavaa. Larppaaminen tuntuu antavan eniten silloin, kun siihen on itsekin panostanut enemmän kuin vain rutiinisuorituksen verran. Tästä syntyy helposti olo, että on jokin oma tai muiden vaatimustaso sille, millaiseen suorituksen pitäisi pystyä tai kuinka paljon pitäisi pystyä panostamaan.

Moni kärvistelee stressin kanssa ennen ja jälkeen pelin. Pohdin, voisiko larppaamisen kuormittavuutta laskea jollakin tavalla. Ensin varmaan pitäisi tietää, mistä kuormittavuus johtuu.

Facebook-postausta pohtimaan jäänyt Suvi Korhonen halusi kuulla, miksi larppaaminen koetaan stressaavaksi. Hän heitti idean kahdelle larppaavalle psykologille, Ira Nykäselle ja Eino Partaselle, että tämä olisi kiinnostava luennon aihe Ropeconiin. Heiltä tuli ajatus, että tätä kannattaisi kartoittaa kyselyllä pelaajille.

Mitä stressi on?

Perusajatuksena urheiluvertauksen mukaisesti kyselyssä oli, että larppaaminen on jonkinlainen poikkeustila tavalliseen arkielämäämme verrattuna. Menemme tapahtumiin, joissa on paljon tuntemattomia ihmisiä ja asettaudumme intensiivisiin, keinotekoisiin ihmissuhteisiin heidän kanssaan. Yritämme saada näistä ihmissuhteista paljon irti lyhyessä ajassa.

Kuten urheilukin, larppaaminen asettaa osallistujalle lyhytkestoisesti normaalista poikkeavia vaatimuksia. Juoksemme metsässä, nukumme liian vähän ja koemme hahmoon immersoituneina voimakkaita tunteita.

Larppaamisen kuormittavat tekijät voivat olla fyysisiä (ruumistamme kuormittavia), kognitiivisia (aivojamme ja ajatuksiamme kuormittavia), emotionaalisia (tunnekuormitusta) tai sosiaalisia (ihmisten kanssa tekemisissä olemisen kuormittavuutta).

Eri ihmiset kokevat nämä stressitekijät eri tavoin ja niistä tulee heille erilaisia oireita, riippuen ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista. Joillakin ihmisillä on enemmän kuormittumiselta suojaavia tekijöitä kuin toisilla. Myös palautumisen nopeus on yksilöllistä.

Psykologiassa stressistä on monia teorioita ja sitä voidaan tarkastella monilta eri kannoilta. Tässä kyselyssä meitä kiinnostivat stressin psykososiaaliset tekijät, jota on tutkittu paljon työhyvinvoinnin kannalta.

Tutkija Richard Lazaruksen mukaan haitallinen psyykkinen stressi on seurausta epäsuhdasta ulkoisten haasteiden ja yksilön voimavarojen välillä. Onneksi meillä saattaa olla vaikutusmahdollisuuksia parantaa ponnistelujemme ja palkitsevuuden välillä koettua epätasapainoa.

Tilanteesta riippuen ihminen voi kokea samat stressitekijät positiivisina tai negatiivisina. Larppaajat puhuvat usein kakkostyypin hauskasta eli siitä, että rankkojen kokemusten ja negatiivisten tunteiden ja ihmissuhteiden pelaaminen koetaan kiinnostavana ja mielekkäänä kokemuksena.

Myös positiiviset asiat voivat stressata meitä. Joulustressi on meistä monelle tuttu asia.

Kyselyn suunnitteleminen

Ennen kyselyn suunnittelemista kysyimme Suomi Larpin kautta ihmisten kokemuksia larppaamisen stressaavuudesta. Ira ja Eino kirjoittivat pitkän listan asioista, joita larppaamisessa eri ihmiset kokevat kuormittaviksi. Listaa karsittiin lyhyemmäksi, mutta kyselystä tuli lopulta varsin pitkä, koska ajatus oli, että jos vastaajia saadaan tarpeeksi, olisi analysoinnissa ollut mahdollista käyttää monipuolisempia tilastollisia menetelmiä. Joku opiskelija voisi Einon ohjauksessa tehdä aineistosta analysoimalla psykologian gradunsa.

Kyselyyn otettiin mukaan kysymysosioita psykologisista mittareista. Niillä haluttiin kartoittaa vastaajien elämäntilanne (mm. muu kuormitus, parisuhde, koettu elämänlaatu), kerätä tietoja ihmisestä itsestään (mm. persoonallisuuden piirteitä, taipumusta ahdistuneisuuteen) sekä tarkastella vastaajan taipumusta masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen.

Näitä eri kysymysten ja mittareiden antamia tuloksia vertailemalla ja analysoimalla hahmottui käsitys siitä, kuinka paljon larppaaminen kuormittaa vastaajia ja mikä etenkin koetaan stressaavana ja miten ihmiset käsittelevät stressiään.

Ensimmäisiä tuloksia

Yleisesti ottaen larppaaminen koetaan kohtalaisen stressaavaksi, mutta siitä palaudutaan varsin nopeasti. Stressaavuus on kyselyssä ihmisten itse kertoma arvio kokemuksestaan: meillä ei ole käytössä laboratoriomittausdataa siitä, kuinka paljon esimerkiksi ihmisten sydämen syke kiihtyy larpin alkuun valmistautuessa.

Tässä kyselyssä stressitekijät vaikuttivat alustavasti jakautuvan kahdeksaan tyyppiin: osa niistä on tyystin itsestä riippumattomia (esim. huonoista järjestelyistä aiheutuva stressi), osa taas hyvin ajattelua ja tunteita kuormittavia (hahmoa on rankka pelata, pelaaja pelkää mokaavansa/pelaavansa huonosti tai peli on huono ja se ärsyttää). Osa stressitekijöistä oli pelin aikaisia (hahmo on huono, peli on rankka, tai pelaaja joutuu häirityksi), osa taas peliä edeltäviä (mokaamisen pelko), osa taas pelin jälkeisiä (bleed tai post-low). Stressitekijöissä on varsin vähän eroja sukupuolten välillä: näyttää kuitenkin selvältä, että häirintä, seksismi tai turvattomuus stressaa miehiä vähemmän kuin muita sukupuolia.

Larppaamisen stressaaminen näkyy, kuten kuormitus yleensäkin, mm. unettomuutena, fyysisinä oireina (esim. väsymys, kivut), mutta myös ahdistuneisuutena ja masentuneisuutena. Joskus taas hyvin kuormittunut ei halua tavata muita ihmisiä.

Toisaalta, ihmisten alttius kuormitukselle on yksilöllistä. Kuten muissakin kuormitustekijöissä, larppaaminen kuormittaa eniten ihmisiä, joilla on jo muutenkin stressiä tai joilla on vähiten kuormitukselta suojaavia tekijöitä. Jos rahahuolet painavat, itsetunto on maassa ja tunne-elämä heittelee, on vähemmän voimavaroja suojautua kuormitukselta kuin jos taustalla on vaikka elämänlaatua tukeva parisuhde ja hyvä työtilanne.

Kyselyn valossa vaikuttaa siltä, että miehet saavat vähemmän larppistressiä kuin muut sukupuolet. Myös ikä saattaa vaikuttaa stressiin: nuori voi pelätä enemmän yksin jäämistä larpissa kuin vanhempi larppaaja, jolla on jo laajempi ja vakiintuneempi ystäväverkosto harrastuksen parissa.

Jos on altis kuormitukselle, voi olla vaikeaa käyttää tehokkaita keinoja stressistä suojautumiseen. Kun usea asia kuormittaa samaan aikaan, ihminen saattaa vain yrittää hoitaa asioita alta pois ja turvautua huonompiin selviytymiskeinoihin. Jos stressin koettaa kieltää tai sitä yrittää välttää, jos kuormituksen edessä lamaantuu, tai jos koettaa unohtaa kuormituksen esimerkiksi alkoholin avulla, se yleensä lopulta kuormittaa ihmistä enemmän kuin psyykkistä työtä vaativat tehokkaat selviytymiskeinot. Esimerkiksi stressistä selviytymiskeinojen miettiminen ja aktiivisesti kuormitusta purkava pohdinta, tai vaikka kuormituksen keventäminen huumorin keinoin samalla, kun pyrkii muuttamaan tilannetta tai toimintaa vähemmän kuormittavaksi, voi vähentää stressiä.

Suunnitelmissa: Solmukohta ja lisää vastaajia

Tässä blogauksessa käsittelimme alustavasti ensimmäisiä tuloksia, joita aineistoa katsomalla voimme tehdä. Jatkossa toivomme saavamme vielä noin 30-40 vastaajaa lisää, jotta aineistoa voisi käsitellä hieman monimutkaisemmilla tilastollisilla menetelmillä.

Lisäksi olemme kirjoittamassa vuoden 2020 Solmukohta-tapahtuman kirjaan lyhyttä kirjoitelmaa, jossa käsitellään larppistressin kanssa pärjäämistä erityisesti pelaajien käyttämien selviytymiskeinojen näkökulmasta.

Kyselyyn voi vastata täällä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/97917/lomake.html


Artikkelin kirjoittivat Eino Partanen, Ira Nykänen ja Suvi Korhonen. Toimitti LOKIn toimitus.


Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s