Mistä tässä nyt pitäisi sitten valittaa?

Hiivatin keskikaljaviirus. Kaikki meni kaputski. Pelit meni kaputski. Mistä tässä nyt pitäisi nurista sitten? Ei siinä ole mitään mieltä, että nuriset LapinKulta-influsta. Sitä nurinaa on kuultu jo niin paljon, että tulee korvista ulos. Pelit peruuntuivat, harrastus tuntui kuolevan pystyyn kuin Kanye Westin pressahaaveet kun maaliskuu rullaili paikalle. Uusimaa meni kiinni niin ei voinut edes lähteä kaappilarppaamaan Lohjaa kauemmas. Ja kuten sanonta tunnetaan, mieluummin nyrkki p…. no kuitenkin.

Lue loppuun

Pimeästä valoon – Tom majakkana

Helsingin Kalliossa alakulttuurikeskus Loukon ovella meitä tervehtii nahkatakkiin sonnustautunut Vili von Nissinen. Hän on toinen taiteilijoista Finding Tom -nimellä kulkevan osallistavan taideteoksen takana. Toinen taiteilijoista, Nina Mutik, odottaa tulijoita sisällä.

kuvassa rintaremmissä, huopahattu päässä ja maski naamalla poseeraava olli lönnberg
Kuvaaja: Nina Mutik

Korona roikkuu vääjäämättä varjona tilaisuuden päällä, mutta silti tunnelma on pirskahteleva ja hyväntuulinen. Mutik ohjeistaa saapujat pukemaan kasvomaskin ja täyttämään papereihin yhteystietonsa mahdollisen korona-altistuksen varalta sekä halutessaan antamaan luvan kuviensa käyttöön. Loukko on yksi iso tila, yhdellä seinustalla on valkokangas, mukavat lepotuolit on aseteltu laajaan piiriin. Taideteos on käynnistymässä, larppaaja saattaisi helposti nimittää tilannetta alkubriiffiksi.

Lue loppuun

Ulottuvuusmatkat

Pelipaikka, larppitarvikevarasto ja pelipalvelua yhdestä kammiosta

Suomessa roolipelialan yritykset ovat tavallisesti keskittyneet joko pelien myymiseen tai niiden tuottamiseen ja kustantamiseen. Pelikaupat ovat pystyneet pitämään kassavirtansa jälkimmäisiä vakaampina ja elättäneet isomman joukon ihmisiä, mutta usein niidenkin myynti perustuu pikemmin roolipelaamiseen vain marginaalisesti liittyvien tuotteiden hyvään menekkiin kuin varsinaiseen roolipeleistä elämiseen. Tänä kesänä Hämeenlinnassa aloitti roolipelialan firma, jonka ydintoimintaa ei ole tuotteiden myyminen eikä kustantaminen. Ulottuvuusmatkat keskittyy tapahtumiin, kerhoihin ja roolipeleihin palveluna. Tämän lisäksi Ulottuvuusmatkat tarjoaa kuitenkin päätoimintansa sivutuotteena melkoisen hulppeat puitteet roolipelaamiseen avattuaan Hämeenlinnaan pelitilan, joten pakkohan firman taustoja oli valottaa hieman tarkemmin ja laajemmin.

Lue loppuun

Kun kaikki on peruttu: pelaajan kokemuksia pandemia-ajalta

Vuoden 2020 maaliskuun alkupuolella Covid-19 -pandemia rantautui toden teolla Suomeen. Lyhyessä ajassa terveysviranomaiset ja maan hallitus asettivat voimaan ennennäkemättömän laajoja ja ankaria liikkumista ja kanssakäymistä koskevia rajoituksia, jotka vaikuttivat välittömästi myös larppaajiin. Edellä olevat kaksi virkettä voisivat toimia taustoittavana pohjustuksena vaikkapa post-apokalyptiselle larpille. Kuluneiden noin kuuden kuukauden aikana onkin ajoittain tuntunut siltä, että olemme kaikki joutuneet keskelle synkänpuoleista fiktiota, sitkeiksi päähenkilöiksi, joiden taivalta yhä pimenevässä maisemassa voi seurata mukavasta nojatuolistaan käsin. Toivottavasti sentään zombit jäävät nousematta mullasta. 

Lue loppuun

Peli seis!

Pelinjärjestäjien ajatuksia projektin keskeyttämisestä

Kesällä 2019 julkistettu, kolmiosaiseksi suunniteltu pelisarja Ihmisen näköiset ehti käynnistyä normaalisti. Ensimmäinen osa pelattiin helmi-maaliskuun vaihteessa 2020. Kun pandemia sekoitti maailman ja sulki Uudenmaan, meidän oli pelinjärjestäjinä arvioitava uudelleen mahdollisuudet pelien järjestämiselle. Toinen osa siirrettiin kesältä alkuperäisen kolmannen osan paikalle lokakuuhun, ja kolmannelle osalle päätettiin uusi päivämäärä helmikuuhun 2021. Syyskuun alussa kokoontumisrajoituksten tiukentuessa ei pelin järjestäminen niiden puitteissa olisi ollut enää turvallista ja pelinjohdon alkuperäistä visiota vastaavaa. Niinpä keskeytimme pelisarjan kokonaan.

Lue loppuun

Kultainen lohikäärme 2020: Laura Kalli ja Katri Lassila

Skenen oma tunnustuspalkinto Kultainen lohikäärme jaettiin kesän 2020 etä-Ropeconissa nyt 18. kertaa. Tunnustuksen jakaa Ropecon tapahtuma pitkäaikaisesta työstä roolipelien, miniatyyripelien, korttipelien tai lautapelien saralla tai ansiokkaasta työstä pelikulttuurin kehittymisessä tai kehittämisessä. Tänän vuonna tunnustuksen saivat Laura Kalli ja Katri Lassila pitkäaikaisesta työstään liveroolipelien saralla. Ropeconin tiedotteen Ropenomiconissa löydät täältä.

Ropecon perustelee tunnusten antamista kaksikolle luettelemalla heidän meriittejään, jotka ovat jo itsessään Lohikäärmeen arvoisia. Viimeinen heitä käsittelevä kappale on kuitenkin erittäin tärkeä:

“Kalli ja Lassila toimivat aikansa pioneereina sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä liveroolipelien parissa ja heidät tunnetaan seikkailuromantiikaksi nimetystä pelisuunnittelutyylistään, jossa sukupuoliasetelmaa oli muutettu tasa-arvoisempaan suuntaan ja jossa keskityttiin entistä enemmän toimintaan, huumoriin ja seikkailuun perinteisemmän pelaa voittaaksesi -periaatteen sijaan.”

Lue loppuun

Throwback: Saaristo Pride – Sateenkaarilipun alla-larp

Heinä-elokuun 2020 LOKIn toimitus viettää kesälomaa erikoisen kevään ja alkukesän jälkeen. Julkaisemme lukijoidemme iloksi tiistaisin throwback artikkeleita vuosilta 2012-2014. Tämä artikkeli julkaistiin LOKIssa alunperin 13.5.2013.

Sateenkaarilipun alla sijoittui historiallisen Saksan talonpoikaissodan jälkeiseen postapokalyptis-henkiseen vaihtoehtohistoriaan, vuoteen 1548. Peli realismiin ja autenttisuuteen tähtäävää historiallista draamaa (genre, joka on hyvin tuttu Harmaaasusien peleissä aikaisemmin pelanneille), mutta vaihtoehtohistoria twistillä. Sotien ja kulkutautien myötä järjestys on romahtanut Keski-Euroopassa ja henkiinjääneet perustavat yhteiskuntaa uudelleen talonpoikaiskapinan aatteiden pohjalta, ilman ruhtinaita ja kirkkoa. Peliä mainostettiin myös Mad Max -seikkailuna landsknechtien aikakaudella.
Lue loppuun

Throwback: Viena 1918: Punaisia, valkoisia ja purkkimanneja Karjalan laulumailla

Heinä-elokuun 2020 LOKIn toimitus viettää kesälomaa erikoisen kevään ja alkukesän jälkeen. Julkaisemme lukijoidemme iloksi tiistaisin throwback artikkeleita vuosilta 2012-2014. Tämä artikkeli on julkaistu LOKIssa alunperin 9. syyskuuta 2014.

”Sain Sallan rykmentin esikunnan sihteeriltä epätoivoisen kirjeen, miten punaiset pirut saastuttavat koko Pohjoisen Vienan Karjalan, kuinka siellä jääkärimme eivät saa rintamaa puhkaistuksi ja kuinka englantilaiset lahjovat kansaa, kuinka suomalais-punakaartilaiset huligaanit, otsatukkaiset lurjukset, levittävät kuppatautia ennen niin viattomaan Vienaan, kuinka viinatrokarit, korttipeli jne. kukoistavat — kuinka kaikki on yhtä punaista helvettiä molemmin puolin rajaa — niin huonosti siellä ovat asiat Kurtin kylällä, missä se sitten lieneekään.

— — —

Minulla on kuitenkin se usko, että Wienan Karjalan sentraali Uhtua on vielä jotenkin puhdas, vaikka en täysin voi luottaa Valkoisen sotajoukkommekaan moraaliseen (tarkoitan eroottiseen) esiintymiseen.”

Lue loppuun

Nuoruus ja Meri

Ajatusta riparilarpista olimme pyöritelleen Ainon kanssa jo useamman vuoden ajan. Halusimme ensinnäkin järjestää leirilarpin (koska leirit <3) ja toisekseen käsitellä larpin keinoin uskontoa, mieluiten fiktiivistä sellaista, jotta osallistujat voisivat lähteä mukaan ilman oikeaan uskontoon kohdistuvia ennakko-odotuksia tai paineita.

Pelin suunnittelun alkuvaiheessa talvella 2019 Suomi LARP -ryhmässä puhuttiin paljon uskonnon käsittelemisestä peleissä (esimerkiksi joku toivoi, että ”olisi kivaa jos ainoa pelin uskonnollinen hahmo ei olisi kliseinen paha pappi”). Kesällä 2019 pelasimme Ainon kanssa Odysseus -avaruusseikkailularpissa molemmat uskonnollisia hahmoja, Aino vanhojen tapojen pappia ja minä veliaanien palvelijaa, ja oli todella kivaa käyttää paljon peliaikaa uskonnosta puhumiseen. Kun pelintekoprosessi oli käynnissä, pääsimme pelaamaan molemmat vielä lisää uskonnollisia aiheita Ennen vedenpaisumusta -pelissä. Peli-idean ja valmiin pelin välissä kävi siis selväksi, ettemme olleet ainoita Suomessa, jotka kirjoittavat peleihin uskontoaiheita muustakin kuin pahoista papeista. Hyvä niin, etenkin kun saimme poimittua paljon ideoita näistä pelaamistamme peleistä. Lue loppuun

Vapaaehtoistyötä roolipeliharrastuksessa

Kysyin Roolipelaajien Suomessa helmikuussa gallupissa, onko pelinjohtaminen vapaaehtoistyötä. 103 vastasi että kyllä, 64 vastasi ei, ja 70 eivät osanneet vastata yksiselitteisesti, mutta halusivat silti osallistua gallupiin. Viimeisen ryhmän tyypeistä useat perustelivat sitä sillä, että kenelle vetää ja missä. Kavereille vetäminen on monille eri asia kuin vaikka nuorisotalolla pelin vetäminen ja conipelitkin ovat oma lukunsa.

Lue loppuun