Sopecon etä – kokemuksia roolipeliconista netissä

Vaikka tämän kesän suuret roolipelitapahtumat on peruttu, tarjosi Ropeconia yhtä kirjainta kovempi Sopecon etäconin muodossa korviketta roolipelikansalle viikonloppuna 12-14.6. 2020.

Tapahtuman järjestäjä Jukka “Sope” Sorsa tunnetaan roolipelipiireissä ennen muuta sellaisten pelinimikkeiden kuin Hood ja Hounds of the Sea pääsuunnittelijana. Nyt hänen organisoimansa Sopecon pyöräytti kesän roolipeliconit käyntiin etätapahtumana, jonne roolipelaamisesta kiinnostuneet harrastajat saivat vapaasti osallistua. Tapahtuman markkinointi keskittyi lähinnä Roolipelaajien Suomen Facebook-ryhmään, ja mainoksen ja linkin havainneet saivat lisäksi kutsua kavereitaan.

Tapahtumapaikka ja organisaatioväline oli Discord. Itselleni se oli uusi ohjelma- ja toimintakanava. Heti alkuun järjestelmänä Discord herätti eloon hauskan roolipelimuiston 20 vuoden takaa. Silloin pelasimme Kortepohjan roolipelikerhossa peräti 11 hengen porukalla. Väkimäärä aiheutti tämän tästä haasteellisia suvantovaiheita ja tuolloin ideoimme, että tulevaisuuden roolipeleissä pelataan kuulokkeet päässä ja mikrofonit suulla. Pelissä olisi käytössä monta eri kanavaa, joista yhdellä PJ johtaa peliä ja paskanjauhanta voidaan suorittaa omalla kanavallaan.

Sopeconissa tästä vanhasta haaveesta tuli totta. Ohjelmanumeroiden pyöriessä “hyppää mukaan kun ehdit jos mahdut” periaatteella kaikille osallistujille, oli samaan aikaan avoimena Keltsun kanava jutusteluun vailla ohjausta.

Hiukan opettelua järjestelmä kaltaiseltani tottumattomalta peelolta vaati. Discord kun koostui useasta mahdollisesta äänikanavasta ja tekstikanavasta. Tekstikanavat toimivat ikään kuin chatteina ja äänikanavat vaihtoehtoisina tiloina käydä keskustelua. 

Näyttökaappaus Discord-chattinäkymästä, jossa osallistujat kiittelevät hyvästä conista.
Näkymää Sopeconista. Roolipelialan coneille tyypillinen visuaalinen loisto jäi tällä kertaa niukaksi. Kuva: Wille Ruotsalainen

Uutuuden viehätyksestä huolimatta tämä ei ollut ensimmäinen Sopecon. Samanniminen tapahtuma järjestettiin jo 2016. Se tosin oli luonteeltaan eksklusiivinen koticon, jossa pelattiin ja pelautettiin konseptipelejä, jotka olivat jo jonkinlaisessa tuotantoputkessa. Näistä The Quick on edennyt markkinoille asti.

Kulissien takana Sopeconin paluu oli pidemmän aikaa suunnitteilla ja vallitsevat olosuhteet paitsi muuttivat tapahtuman etäconiksi, myös avasivat sen ovet laajemmalle osallistujamäärälle. Jos ensimmäisessä Sopeconissa kaikki osallistujat vielä mahtuivat samaan roolipeliin, niin nyt kävijämäärä triplaantui.

Ennakkoon ilmoitetuissa ohjelmissa oli laskennallinen kymmenen hengen osallistujakatto, jotta kaikki pääsivät sujuvasti mukaan. Käytännössä ohjelmiin pääsi aina halutessaan mukaan, sillä osa osallistujista oli kanavalla vain kuuntelemassa, ja kuuntelijoita mukaan olisi mahtunut enemmänkin kaikkiin ohjelmiin.

Sopeconin ohjelma koostui tunnin tai kahden mittaisista keskusteluista, joilla oli ennakkoon määritelty aihe ja vetäjä. Osa oli hyvin helposti lähestyttäviä ja avoimia, kuten intoilua lautapeleistä ja niiden roolipelejä tukevista mekaniikoistasekä piirteistä. Tai hehkutusta viimeisistä pelijärjestelmistä, joihin on tutustunut ja mitkä piirteet niissä ovat olleet kivoja.

Osa puolestaan oli selkeästi rajattuihin asioihin keskittyviä, kuten Vili Takasen vetämä ohjelma hakkeroinnista roolipeleissä, tai Jukka Hiltusen vetämä keskustelu roolipelien taitojärjestelmistä ja erilaisten taitolistojen soveltuvuuksista peleihin.

Molemmat olivat erinomaisia esimerkkejä siitä, miten osallistujien kokemuspohjaa hyödynnettiin laajasti. Ohjelman vetäjä vastasi nimenomaan siitä, että kaikki halukkaat saavat suunvuoron ja tyhjäkäynti vältetään. Samalla osallistujilta saatiin kaivettua paljon laajempaa kokemuspohjaa kuin nykyisessä kaleidoskooppimaisessa roolipeliympäristössä voidaan enää yksilötasolla saavuttaa.

Jos mietitään esimerkiksi niitä pelisysteemejä, joita pelatessa pelaaja saa alusta asti tuntea hahmonsa olevan hyvä siinä mitä tekee ja todella vakuuttavansa taidoillaan pelimaailmassa, oli ison joukon paljon helpompi nimetä ja löytää hyvinkin erilaisia pelijärjestelmiä, jotka täyttävät tämän tavoitteen.

Kahdeksan erillistä ohjelmanumeroa oli hajautettu pitkin viikonloppua siten, että halutessaan oli mahdollista osallistua jopa kaikkiin. Jo mainittujen lisäksi käytiin läpi myös aamukahvin parissa parhaita kampanjoita nostalgiahengessä, keskusteltiin ruotsalaisten roolipelien vahvuuksista ja käytiin keskustelua roolipelaajien harrastajämäärien kasvattamisesta. Perinteistä roolipelaamista mukana oli vain yhden ohjelmanumeron verran, missä 45 minuutin pikaroolipeli osallistujien kesken toimi johdantona keskusteluun toisen pelaajan entisellä hahmolla pelaamisesta.

Osallistujat toivoivat suureen ääneen jatkoa ja selvästi myös etäconille on tapahtumana tilausta. Taloudellisesti etäcon on halpa vaihtoehto niin järjestäjälle kuin osallistujille. Myyntialuetta ei varsinaisesti ollut, vaikka linkkejä ja vinkkejä erilaisiin pdf-tuotteisiin ja ihan painettuihinkin peleihin sai runsaasti.

Koska pelkkä Discord toimii reaaliaikaisen keskustelemisen alustana, oli tapahtuman luonne pikemminkin roolipeleistä puhumisessa kuin niiden varsinaisessa pelaamisessa. Tämän takia kävijäkunta olikin hyvin aktiiviharrastajahenkistä ja kotimaiset pelisuunnittelijat olivat mukana suorastaan yliedustettuina.

Ihan jokaiseen ohjelmanumeroon en itse ehtinyt oman peliporukan pelin vaatiessa tilaa aikataulutuksesta, ja osassa olin mukana pelkästään kuuntelijana. Kaikesta loitsi kuitenkin hyvä henki ja keskustelujen seuraaminen oli useasti kuin hyvän podcastin kuuntelemista. Tämä oli hämmentävää sikäli, että monet ohjelmat perustuivat kuitenkin hetkessä syntyneeseen osallistujien reagointiin juontajien kysymyksiin. Henki oli hyvä, toisten päälle ei puhuttu ja ihmiset juttelivat hyvällä mielellä. Tapahtuma antoi itsellekin vinkkejä sellaisista pelijärjestelmistä, jotka vaikuttavat kokeilemisen arvoisilta. 

Monella tavalla Sopecon vastasi siihen ikävään, jota olen tuntenut roolipelialan harrastajalehden puuttumista kohtaan. Tapahtuman roolipelikeskustelu kun oli jollakin tavalla toimitettua ja ennalta valmisteltua, mutta silti harrastajien itsensä tuottamaa ja näköistä.

Samalla Sopecon osoitti hyvin, että pienetkin harrastajatapahtumat voivat olla avoimia suurille joukoille. Tapahtumalle toivottiin jatkoa ja näkisin, että samalla mallilla toteutettu etäcon voisi toimia muutoinkin kuin joukkokokoontumisten rajoitusten alla eläessä.


Teksti on kirjoittanut Wille Ruotsalainen ja toimittanut LOKIn toimitus.


Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s