Eristäytyminen on tullut ainakin ajatuksen tasolla viimeisenä parina vuonna jokaiselle meistä tutuksi. Jotkut meistä ovat myös kokeneet omakohtaisesti, kuinka pienen tilan jakaminen vaikka kahdelle samanaikaiselle videopuhelulle voi aikaansaada yllättävästi kitkaa. Tämä kaikki on kuitenkin aika pientä siihen verrattuna, että sinut lähetettäisi majakkasaarelle henkilön kanssa, jota et oikeastaan voi sietää.
Tämän tarinan tutkintaan on onneksi olemassa Wickies.
Lue loppuunKun Juhana Pettersson keväällä kyseli Facebookissa, olisiko skenessä kiinnostusta roolipelin suunnittelua ja julkaisua käsittelevään kurssiin, niin halukkaitahan löytyi. Viikon mittainen intensiivikurssi pidettiin heinäkuussa – lopulta täydellä seitsemän osallistujan kokoonpanolla. Pienen ryhmän ansiosta kurssin tunnelma oli yhtäaikaa sekä mukavan rento että sopivan tiivis.
Kurssilla käytiin läpi roolipelin syntyprosessi ideasta julkaisuun asti (ja vähän ylikin). Lisäksi tavoitteena oli, että kurssin aikana jokainen suunnittelisi ja julkaisisi pienen pelin. Kyseessä oli siis melkoisen tiukka kattaus!
Lue loppuunEtä-Ropeconin 2021 yksi kunniavieraista on Cat Tobin, joka tunnetaan ehkä parhaiten Pelgrane Press -pelikustantamosta. Hän on ollut julkaisemassa yli sataa roolipeliä, roolipelaa ja larppaa. Tobin on tuonut kustantamolleen lukuisia palkintoja, kuten yleisön suosikki ENnien Gen Conissa.
Ropeconin kotisivut kuvailevat Tobinia myös seuraavasti:
”Tobin on myös suuri tasa-arvon ja feminismin puolestapuhuja alalla, ja tekee paljon työtä pelialalla Yhdistyneessä Kuningaskunnassa työtä tekevien naisten verkostoitumisen edistämiseksi. Omien sanojensa mukaan hän on suunnittelija, joka on kiinnostunut immersiosta ja oikeita tuntemuksia herättävistä peleistä.”
Lue loppuunOikestaan aina kun missään ruvetaan yhtään syvällisemmin keskustelemaan roolipelaamisesta tai erityisesti pelinjohtamisesta, on pakko kohdata se tosiasia, että vaikka periaatteessa ollaan tekemässä samaa asiaa, käytännössä näkemykset eivät välttämättä kohtaa. Välillä erot eri lähestymistapojen välillä ovat massiiviset. Erilaisten pelityylien lisäksi ei ole tavatonta, että ihan pelaamisen päämäärätkin ovat erilaiset, eikä silloin olla vielä edes päästy sääntöjen ja systeemien loputtomaan suohon. Tällaisten keskustelujen innoittamana – ja niitä siivittääkseni – avaan tässä artikkelissa hiukan omaa lähestymistapaani roolipelien vetämiseen.
Lue loppuunKeskustelin taannoin tavastani pelata aina jotakin aspektia itsestäni, vaikka hahmot ulkoisesti poikkeaisivat toisistaan paljonkin. Pyrin yleensä löytämään jonkin yhdistävän arvon, ajatusmallin, tavoitteen tai tavan, jonka kautta pääsen sisälle hahmon maailmaan, ja jonka ympärille voin rakentaa itselleni vieraampia piirteitä. Varsinkin roolipelaamisen aloittaessani hahmot kuitenkin muistuttivat itseäni jopa niin paljon, että ne alkoivat tylsistyttää.
Koska mainitun keskustelun pohjalta toivottiin LOKI-artikkelia, pääsen kerrankin kertomaan hahmoistani ihan luvan kanssa. Toivon tekstini kuitenkin avaavan uudenlaisen hahmon löytämisen hienoutta ja hankaluutta omaa kokemustani laajemmin ja olen koonnut loppuun muutamia vinkkejä heille, joiden on allekirjoittaneen tavoin hankala päästää arkiminästään irti hahmoa luodessaan, mutta halua kurotella sitä kauemmas.
Lue loppuunKiinnostaako sinua roolipelata kiusallinen ja nolo seksikohtaus, jossa partnerit eivät saa hyvää seksiä, vaan ajautuvat piinalliseen ähkimiseen? Jos vastaus on kyllä, tämä on peli siihen. Jos vastaus on ei, jätä Bad Sex väliin. Jos vastaus on ehkä, suosittelen lukemaan arvostelun tai ainakin viimeisen kappaleen.
Lue loppuunHeinä-elokuun 2020 LOKIn toimitus viettää kesälomaa erikoisen kevään ja alkukesän jälkeen. Julkaisemme lukijoidemme iloksi tiistaisin throwback artikkeleita vuosilta 2012-2014. Tämä artikkeli on julkaistu LOKIssa alunperin 28. marraskuuta 2013.
Jaakko Mäntyjärvi on suomalaisen roolipeliharrastuksen pioneereja, joka oli luomassa täkäläistä pöytäpelikulttuuria niin peluuttajana, kirjoittajana kuin kääntäjänäkin. Hänen ansioluetteloonsa mahtuu maineikkaita roolipelisuomennoksia, kuten Dungeons & Dragonsin Expert-säännöt ja Shadowrun, mutta myös yksi näyttävä, joskin näkymättömäksi jäänyt peliruumis. Haastattelin Mäntyjärveä sähköpostitse marraskuussa 2013. Lue loppuun
Narkkarivelhoja koukussa omaan laittomaan taikuuteensa. Okkultisteja, jotka sallivat mehiläisten rakentaa pesänsä omaan kehoonsa kanavoidakseen niiden pyhää geometriaa. Vartiosto, jonka virkamerkeissä asuvat kaikki ne, jotka ovat niitä aikaisemmin kantaneet. Kirotun metrolinjaston junavaunuista taottuihin haarniskoihin verhoutuneita suojelijoita.
Helmikuun puolivälissä järjestetty Alfacon ratsasti jälleen edellisten vuosien vahvuuksillaan: runsailla ruokatarjoiluilla, osallistujien sitouttamisella osaksi ohjelmaa ja hulppeilla tilapalveluilla. Otavan opiston hirsinen jugend-linnoitus antoi neljännen kerran pelaamiselle sekä jylhät puitteet, että toimivan ilmanvaihdon. Suomen roolipeliseuran järjestämä Alfacon tarjoili kolme päivää roolipelikeskustelua, pelaamista ja verkostoitumista Mikkelin kupeessa Otavan taajamassa. Pääjärjestäjinä kunnostautuivat Pekka Hänninen ja Petri Leinonen. Lue loppuun
Etsin kauan tämän artikkelin alkuun äänitettä jostain Ennio Morriconen sävellyksestä sovitettuna kanteleelle. En löytänyt sitä, mutta pyrin siihen että asian mainitseminen asettaisi samankaltaisen odotuksen.
Olin tiennyt Kalèvala-roolipelin olemassaolosta oikeastaan aika kauan. Törmäsin nimikkeeseen jo joskus 2000-luvun alussa John H. Kimin Darkshire-verkkosivun tyhjentävässä roolipelien listauksessa. En miettinyt asiaa enempää, mutta muistin sen. Sitten viime vuonna Roolipelaajien Suomessa joku kyseli Kalevala-roolipelien perään, minä rupesin vähän googlailemaan ja löysin pelin tekijän luvalla skannattuna PDF:nä italialaiselta LibroGame-sivustolta. Sen lataaminen edellytti rekisteröitymistä, mutta kielimuuri oli yllättävän matala. Kun lopulta sain tiedoston auki, yllätyin – minähän ymmärsin tätä, vaikka en ollut päivääkään kieltä opiskellut. Lue loppuun
LOKI 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.