Erään Pelisuunnittelijan Tarina – Osa 10: Roolipeleistä mobiilipeleihin

Paljon onkin kulunut jo aikaa viimeisimmästä Pelisuunnittelijan Tarinasta, joten ei liene pahitteeksi kerrata mitä aiemmin on tullut kirjoiteltua. Vaikka Lokin venähtänyt tauko onkin osasyy hiljaiselolle, suurempi tekijä kolumnin kymmenennen osan valmistumiselle on ollut muut kiireet oman yrityksen parissa.

Kuten kolumnin aktiiviset lukijat varmaankin muistavat, koko pelisuunnittelijan urani lähti oikeastaan liikkelle siitä kun päädyin perustamaan kustannusosuuskunta Northern Realmsin. Yritys on ollut alusta asti hyvin pitkälti Suomen roolipeliskeneä tukevaa yrittäjämäistä harrastustoimintaa, jolla kuitenkin on ollut tavoitteena toimia kannattavasti. Saattoipa olla joskus vuonna 2011 kun Eero Tuovinen kysyi minulta että aikooko Northern Realms siirtyä tekemään digitaalisia pelejä kun kerran se on niin tyypillinen trendi pelisuunnittelijoiden parissa ja paljon kannattavampi bisnes. Vastasin mielestäni silloin että se ei kuulu Northern Realmsin tavoitteisiin, mikä pitää myös edelleen hyvin pitkälti paikkansa. Se missä kuitenkin erehdyin oli etten uskonut päätyväni itse työskentelemään pelialalle. Toisin kuitenkin kävi.

 

Mighty Jyväskylä – Tarina Jyväskylän pelialasta

Vuoden 2012 lopussa vanha opiskelijakaverini Jonne Harja lähestyi minua yliopistolla ja kysyi että ”kun sinä kerran olet mukana pelibisneksessä niin kiinnostaisiko lähteä kehittämään Jyväskylän pelialaa eteenpäin lähes tyhjästä?”. Lähdin kiinnostuneena mukaan ja noin puolta vuotta myöhemmin perustimme Jyväskylään peliosuuskunta Expan, jonka tavoitteeksi määriteltiin uusien pelialan startupien ja työpaikkojen luominen Jyväskylän alueelle sekä osuuskunnan jäsenten ammattitaidon kehittäminen.

Expan toiminta ei siis ole ollut pelien kehittämistä, vaikka pelejäkin on osuuskunnan kautta tullut tehtyä. Olin itse pääsuunnittelijana Expan ensimmäisessä pelissä nimeltä Mighty Jyväskylä, jonka Jyväskylän kaupunki tilasi meiltä. En varmaankaan olisi päässyt mukaan tähän projektiin jos minulla ei olisi ollut aiempaa kokemusta pelisuunnittelusta. Vaikka digitaalisen pelin suunnittelu- ja tuotantoprosessi on melko erilainen kuin perinteisen pöytäroolipelin, molemmissa on kuitenkin hyvin paljon samoja lainalaisuuksia.

Mighty Jyväskylän julkistustilaisuudessa 2013

Mighty Jyväskylän julkistustilaisuudessa lokakuussa 2013

Mighty Jyväskylän jälkeen pyöritin pitkään Expan tiistaisin kokoontunutta pelikerhoa, jossa pidin lyhyitä esitelmiä pelisuunnitteluun ja pelien tekemiseen liittyen. Lisäksi analysoimme klassikkopelien, kuten Doomin, Command and Conquerin ja Super Mario Worldin, pelimekaniikkoja ja suunnitteluratkaisuja. Mietin useinks että olenkohan minä varmasti oikea henkilö puhumaan näistä aiheista, mutta lopulta totesin että onhan minulla oikeasti pitkä pelisuunnitteluhistoria ja sellainen näkemys pelisuunnitteluun mitä kovin monella muulla ei ollut antaa. Yllätyin huomatessani kuinka päteväksi sitä alkoi tuntea itsensä.

Nyt huhtikuussa perustimme Jyväskylään uuden pelistudion, Zaibatsu Interactiven, ja työstämme nyt meidän ensimmäistä peliämme mobiililaitteille. Vaikka pelimme eivät (ainakaan toistaiseksi) liity roolipeleihin mitenkään, on ollut ilo huomata miten paljon arvostusta pelialalla roolipelialan kokemuksella oikeasti on.

Työllistyminen pelialalle

Kaikkia oman yrityksen perustaminen ei luonnollisesti kiinnosta, ja hyvin moni on myös kysellyt että miten pelialalle voi työllistyä (etenkin suunnittelijaksi). Olen yleensä antanut seuraavanlaisen lyhyen ohjeen:

Suunnittele pelejä.

Lähtökohtaisesti paras tapa saada pelialan töitä on tehdä, ja erityisesti viedä loppuun, pieniä peliprojekteja joilla osoittaa omaa osaamistaan. Helppo tapa aloittaa on suunnitella yksinkertainen noppa- tai korttipeli, jonka kautta pääsee tutustumaan tarkemmin siihen miten pelien mekaniikat toimivat ja että miten tietyt ratkaisut vaikuttavat koko pelin toimintalogiikkaan. On tietenkin aina parempi jos on mahdollista tehdä jotain paljon syvällisempää, mutta jo pienet pelit antavat enemmän kuvaa siitä että millainen suunnitelija pelin takana on. Ja kuten yllä totesin, tärkeintä on että on saanut aikaan jotain valmista.

Roolipelitaustaa myös arvostetaan videopelialalla todella paljon. Moni pelialalla työskentelevä on kertonut roolipeliharrastuksestaan, ja monessa yrityksessä kuulemani mukaan myös pelataan roolipelejä virkistystoimintana. Eräässä työhaastattelussa todettiin että vaikka on harmillista että minulla ei ollut näyttöä digitaalisten pelien julkaisusta, niin silti roolipelipuolen kokemuksella koettiin olevan paljon merkitystä.

Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, Karoliina Korppoo piti hienon luennon aiheesta ”Roolipelitausta videopelialalla” vuoden 2013 Ropeconissa. Hänellä on myös paljon enemmän kokemusta videopelialalta kuin minulla, joten hänen neuvojaan kannattaa kuunnella tarkkaan. Loppuun vielä todettakoon että pelien tekeminen ei kuitenkaan eroa kauheasti riippumatta siitä mihin mediaan niitä tehdään, vaikka käytänteet ja prosessit voivat olla hyvinkin erilaisia.