X-Con on vuodesta 2013 alkaen järjestetty liveroolipelien järjestäjille tarkoitettu koulutus- ja verkostoitumistapahtuma. X-Con järjestetään Otavan Opistolla Mikkelissä, tosin poikkeuksena on viime vuosi, jolloin X-Con oli Opiston majoitusrakennuksen remontin takia evakossa Sauvo Ahtelan leirikeskuksessa. Myös Suomen larp-skenen palkinnot, Lankat, on jaettu X-Conin lauantai-illan gaalassa vuodesta 2014 alkaen. Tässä artikkelissa avaan hieman X-Conin taustoja ja tavoitteita.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja suomalainen kulttuuri ei aina varsinaisesti rohkaise kanssakäymiseen tuntemattomien kanssa. Kenties siksi larp-skene täällä on aina ollut maantieteellisesti melko hajanainen. Aloittaessani 90-luvun puolenvälin jälkeen itäsuomalaiset larppaajat kävivät kauempana pelaamassa lähinnä Lahdessa tai Kymenlaaksossa. Eteläsuomalaisia näkyi idässä harvoin. Pelit järjestettiin lähellä, ja niistä kuulivat pelaajat lähialueilta.

Poikkeuksia tähän on tietysti aina löytynyt, mutta piirit ovat pysyneet melko pieninä ja yhteistyö varsin vaatimattomana. Tietysti 2000-luvun vaihteen molemmin puolin järjestettiin suomalaisen mittapuun mukaan massiivisia, jopa 200 pelaajan pelejä, jotka keräsivät pelaajia ympäri Suomea. Nämä pelit, tai silloinen liveroolipelaajien kattojärjestö SuoLi, eivät kuitenkaan onnistuneet yhdistämään kenttää. Tilanne on pysynyt melko muuttumattomana viime vuosiin asti. Monet pikkukaupunkien yhdistykset ovat tosin tällä välin kadonneet aktiivien muuttaessa opiskelukaupunkeihin.

Larp-yhdistysten toimintaa on vain harvoin pyöritetty jatkuvuus mielessä, ja nuoria on rekrytoitu mukaan melko laiskasti. Siinähän ei tietysti ole mitään vikaa, että pyörittää toimintaa vain omalle piirilleen, mutta uusia pelaajia tai pelinjohtajia se ei kovin helposti tuo. Näitä ongelmia ratkomaan syntyi X-Con.
Kuten melkein kaikki parhaat asiat elämässä, myös X-Con syntyi monien palasten loksahtaessa kohdalleen. Siihen vaadittiin vain polttarit, vajaan vuosikymmenen hautunut idea, sopivat kontaktit Otavan Opistoon, juuri perustettu Roolipelaamisen tuki- ja edistämisyhdistys ry ja suomalaisen liveroolipelikentän kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä.

Jupe Rantalainen oli pitkään haaveillut pohjoisemman Suomen larppaajia yhdistävän Conin järjestämisestä Itä-Suomessa. Provinssiconin idea oli syntynyt Tanskan lukuisista paikallisista pikkuconeista. Lisäksi Jupe oli tehnyt yhteistyötä Otavan Opiston kanssa edupelaamisen saralla.

Skenen hajanaisuudesta ja conin tarpeesta alettiin keskustella hieman liikuttuneessa tilassa erään nimeltä mainitsemattoman larppaajan polttareilla. Kumma kyllä ajatus tuntui hyvältä vielä seuraavanakin aamuna. Vuotta aikaisemmin larppaajien elämää helpottamaan perustettu Rtey ry otti vetovastuun tapahtumasta Jupen hoitaessa kontaktit Otavan Opistoon. Samalla conin nimeksi tuli X-Con ja alkuperäinen idea “provinssien” conista hylättiin ja pyrittiin saamaan mukaan edustusta myös pääkaupunkiseudulta ja Turusta. Asuivathan kaikki järjestävät tahotkin siellä.

Myöhempinä vuosina pääjärjestäjänä on usein kunnostautunut Rtey:n puheenjohtaja Teemu Salminen. Niin on tänäkin vuonna. Rtey:n päätarkoitus ei alunperin ollut järjestää X-Conia, tai muutakaan conia sen puoleen, mutta ajan kuluessa olemme todenneet sen olevan paras tapa edistää harrastuksellisia tavoitteitamme ja Rtey on jäänyt pysyväksi osaksi X-Conin järjestäjätahoa.
Viime vuoden jälkeen järjestäjätiimi kaipasi uutta verta ja uusia ideoita. Niin otimme mukaan uudeksi ohjelmatiimiksi teho-trion Satu Kylmämetsä, Maria Mikkonen ja Vera Schneider.

Alusta asti oli selvää, ettemme yrittäisi kertoa miten asiat pitäisi tehdä, tai minkälaisia pelejä ihmisten tulisi järjestää. Halusimme vain jakaa tietoa hyväksi havaituista toimintatavoista. Nopeasti kävi myös selväksi, että pelkät tiimin jäsenten luennot eivät olisi tarpeeksi. Ja vaikka tekijätiimin jäsenet ovatkin kokeneita pelinjärjestäjiä ja pelaajia, löytyi tiimin ulkopuolelta laajempaa erikoisosaamista. Onneksi larppaajat ovat innokkaita jakamaan omaa osaamistaan, ja saimme heti ensimmäiseen coniin monia ulkopuolisia ohjelmanvetäjiä.

Heti ensimmäisestä X-Conista lähtien suuri osa ohjelmasta onkin ollut kävijöiden itse tekemää tai muulla tavoin osallistavaa. Tämä onkin rohkaissut keskustelevaa kulttuuria ja moni onkin kehunut ohjelmien välistä aikaa ja niillä käytyjä keskusteluja kaikkein hedelmällisemmäksi anniksi luentojen ja paneelien toimiessa hyvinä alustuksina.
Tämä olikin yksi X-Conin alkuperäisistä tavoitteista. Tuoda ihmisiä yhteen, keskustelemaan ja kuuntelemaan mitä muualla Suomessa tehdään. Allekirjoittanut ei esimerkiksi edes tiennyt, että Joensuussa on melko aktiivinen larppaajayhteisö, ennen kuin aloimme aktiivisesti listata seuroja ja yhteisöjä ympäri Suomen.

Tämän tavoitteen tukemiseksi paikaksi valikoitui Otavan Opisto, johon meillä oli kontaktit ja joka ei sijainnut Etelä-Suomessa. Perinteiset maantieteelliset rajat ylittävän keskustelun toivottiin tietysti rohkaisevan myös ihmisiä matkustamaan muiden alueiden peleihin ja eri paikkakuntien pelinjohtajien yhteistyöprojekteihin.

Muita tavoitteitakin toki oli, kuten auttaa uusia pelinjohtajia heidän matkansa alkuvaiheessa. Resurssien sekä tietotaidon jakaminen aloitteleville, ja miksei kokeneemmillekin, pelinjohtajille. Ideana oli, että ihan kaikkia tekemiämme virheitä ei kannata toistaa. On paljon hauskempaa keksiä kokonaan uusia.
Ja olihan siellä omakin lehmä ojassa, minua ainakin kiinnosti kuulla, mitä muualla tapahtui ja saada uusia pelaajia Etelä-Suomen peleihin. Kenties joskus rohkaistua itsekin lähtemään kaukaiseen Joensuuhun tai legendoissa kuiskauksena mainitun Oulun Interaktiivisten Eläytyjien eli OIEI:n peleihin.

Vuodesta 2014 asti X-Conin yhteydessä on myös jaettu vuosittain Larp-Ankat eli tuttavallisemmin Lankat. Tavoitteena oli huumorin varjolla jakaa tunnustusta ja hyvää mieltä pelinkirjoittajille ja pelaajille, jotka vuodesta toiseen jaksavat omalla panoksellaan meitä ilahduttaa. Oletimme, että kultaiseksi maalattua kumiankkaa ei kukaan ottaisi kovin vakavasti. Se oli kuitenkin virhearviointi, ja Lankat ja gaala ovat olleet siitä lähtien X-Conin näkyvin osa, vaikkei se alkuperäisiin tavoitteisiin varsinaisesti liittynytkään.

Seuraavana vuonna otimme opiksemme ja selkeytimme kategorioita, sujuvoitimme äänestystä ja otimme yleisesti hiukan kieltä pois poskesta. Alusta saakka Lankat on jaettu larppaajien äänestyksen perusteella, ja ne nauttivat huvituksensekaista arvostusta, mikä niille toki kuuluukin. Alkuperäinen gaalakin kehittyi ja muuttui viime vuonna Lankka Talk-Showksi. Atte Iiskolan ja Ville-Eemeli Miettisen juontama Lankka Talk-Show järjestetään X-Conin lauantai-iltana ja striimataan myös nettiin kaiken kansan katsottavaksi.

X-Con järjestetään nyt viidettä kertaa, ja sen tuloksia voi jo hieman arvioida. Tärkeimmässä tavoitteessaan X-Con on onnistunut hyvin, pelinjärjestäjiä ympäri Suomen on kokoontunut vuosittain ja ystävyyssuhteita on solmittu. Tuntuu myös, että pelaajien liikkuminen, ainakin Helsinki-Joensuu-Oulu akselilla, on lisääntynyt. Lisäksi muutamia pelejä on pelautettu uudelleen toisessa kaupungissa. Näitä olisi tietysti mukava saada aina lisää. Mutta tästä aiheesta sopii keskustella enemmän X-Conin loungessa.

Uusia pelinkirjoittajia on tullut useita ja varsin laadukkailla ensipeleillä vieläpä.

Ropeconin jakaman Vuoden pelitekopalkinnon voittanut, Niina Niskasen kirjoittama Turvallisempaa Larppausta -materiaalipaketti sai alkusysäyksensä X-Conissa. Samoin uutta Larp-kalenteria esiteltiin ja koekäytettiin siellä. Myös roolipelien oma con, vuonna 2016 järjestetty α-con, lienee jonkin verran velkaa X-Conille. Toivottavasti niitä järjestetään lisää.

Mistään ylläolevasta X-Con ei tietenkään voi ottaa koko kunniaa itselleen. Suurin osa olisi varmaan tapahtunut ennenpitkää ilman X-Coniakin. Tietyllä tapaa voisi sanoa, että aika oli vain kypsä X-Conia varten. Lisäksi samaan aikaan on tapahtunut muutakin aktivoitumista kuten Facebookin Suomi-Larp ja Larp-pelinjohtajien tukiryhmä, vain muutamia mainitakseni. Tieto liikkuu helpommin ja Onnibussin aloittaman hintakilpailun takia myös julkisilla liikennevälineillä pääsee nykyisin kohtuuhintaan pelaamaan.

Haluaisin silti uskoa, että puitteet, jotka X-Con antaa, eli viime kädessä tuoda kasa lahjakkaita pelinjärjestäjiä saman katon alle viikonlopuksi, ovat tuottaneet paljon hyvää Suomen larpskenelle. Pelkissä somekeskusteluissa pääsee kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen ja väärinymmärryksiä tapahtuu. Samaa tuntuvat uskovan kävijät, joita riittää uskollisesti vuodesta toiseen. Henkilökohtaisesti olen saanut upeita kokemuksia, lukuisia uusia tuttuja ja jopa muutaman hyvän ystävän. On myös ollut etuoikeus olla seuraamassa aitiopaikalta kuinka X-Con ja sen tekijät ovat kehittyneet vuosien varrella.

Toivottavasti nähdään X-Conissa tänä vuonna!

X-Conin ja Rtey:n puolesta
Ville Pirinen

http://xcon.fi