Mistä sitä nyt oikein valittaisi, peijooni. Harrastus on liian hyvällä tolalla. Afteritkin ovat tulleet takaisin! Debriefeissä on järkeviä käytänteitä, hyvä kesto ja sen jälkeen pääsee saunaankin! Tapaa taas ihmisiä, ja harrastuksessa on kivaa. Suomi Larp -Facebook-ryhmästäkin poistettiin jo aikoja sitten se larppaamisen-ilosta-osuus ja hyväksyttiin tosiasiat, että sosiaalisesta mediasta on ilo kaukana. Kissakuvia ja joka viikko eri skandaali. Pelimaksuistakaan kukaan ei ole nurissut missään. Viimeisin peli, jossa olin tekemässä juttuja maksoi kuusi kymppiä eikä yksikään pelaaja edes tuohtunut aiheesta tiistaina Kittysin baari-illassa (juodessaan melkein kympin hanaoluttaan).

Onko harrastuksemme nyt vahingossa menossa parempaan suuntaan? Pelejä on ollut vähemmän viime vuonna, mutta sekin johtuu siitä, että kaikki järjestäjät käyttivät kaikki ne kuuluisat jälkkärijäätelönsyöntivälineet rakentaakseen Torpparinmäkeläisille avaruusalusta muutamaksi viikoksi (allekirjoittanut mukaan lukien). No, tänä vuonna tulee pelejä, joten siitäkään ei voi nurista.

En oikein edes tiedä mikä se viimeisin Someraivon aihe on, kun en ole jaksanut notkua sielläkään. On ollut liian kiire käydä peleissä ja nauttia harrastuksesta.

Edes eurooppalaisista hienoista blockbusterpeleistä ei kouhkata samaan malliin, kun sellainen saatiin Suomeenkin, ja eikös pitänyt muutenkin nyt Suuren Somen ohjeiden mukaisesti boikotoida lentsikalla kulkemista (ja samaan aikaan ostaa vaivihkaa tulevaan Classic Wowiin- eikun siis CoWiin liput. Syyllistäähän ei silti saa, paitsi valkoisia, miehiä, keski-ikäisiä, kokkareita, keskustan kannattajia, Timo Soinia ja lihansyöjiä. Ja niitä, jotka katsoo Big Brotheria.) Hitto, Suomessakin osataan järjestää Isolla Haloolla Kuin Ulkomailla, joten sekin rutinan lähde kuivui.

Larppaajien määräkin on jossain kasvussa, koska nyt on lastenlarppejakin vuodessa enemmän kuin tähtiä Otavassa. Vaikka kuulemma joku fiksu kansalainen Jyväskylästä tosin tiesikin, että seitaniahan siellä palvataan, on vain ovelasti naamioitu mukavaksi sosiaaliseksi harrastukseksi! Hähää, ei seitania palvata, se keitetään ja sitten paistetaan. Heil seitan!

Onko harrastuksemme kehittynyt parempaan suuntaan? Siis herranen aika, vaikka tässä kuinka mellastaa, niin silti ihmiset ovat perimmiltään kuitenkin järkeviä. Voiko olla näin? En kyllä usko. Se on vaan pakko olla tuuria, kaamosmasennuksen luomaa melankoliaa, uutta vihervetoisen hallituksen pöhinää ja mitä ikinä se Mälli of Tripla laittaa niihin tsiiasiemen-vegaaninliha-havu-smuutieihin.

Hemmetti, tässähän pitää keksiä kohta oikeaa tekemistä jurnutuksen sijaan, kun ei ole kohta mistä jurnuttaa! Kehtaavatkin harrastuskentän ihmiset kehittyä, aikuistua ja tehdä harrastuksesta parempaa kaikille. Tässähän pitää juosta viikonloput hyvissä, laadukkaissa tapahtumissa, joissa ihmiset nauttivat olostaan ja tapaavat harrastajia yhteisymmärryksessä ja homma toimii kuin se proverbiaalinen junan vessa.

Kirjoittaja on pelinjohtaja ja pelinjärjestämisen yleiskone, joka joi viime lauantaina pelin jälkeen ihan baarissa oluen, tutustui uusiin ihmisiin hienon pelin jälkeen, ja oli hyvillä mielin asiantilasta. Eikä kukaan osoitellut sormella.

Juttu on osa Veemelin mutinat -sarjaa.

Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki