Augmentoidut pelit
Helmikuun puolivälissä järjestetty Alfacon ratsasti jälleen edellisten vuosien vahvuuksillaan: runsailla ruokatarjoiluilla, osallistujien sitouttamisella osaksi ohjelmaa ja hulppeilla tilapalveluilla. Otavan opiston hirsinen jugend-linnoitus antoi neljännen kerran pelaamiselle sekä jylhät puitteet, että toimivan ilmanvaihdon. Suomen roolipeliseuran järjestämä Alfacon tarjoili kolme päivää roolipelikeskustelua, pelaamista ja verkostoitumista Mikkelin kupeessa Otavan taajamassa. Pääjärjestäjinä kunnostautuivat Pekka Hänninen ja Petri Leinonen.
Kuvituskuvaa Alfaconista, kuva Wille Ruotsalainen
Alfaconin pääpaino ei ole perinteisesti ollut peleissä eikä esitelmissä, vaan työpajoissa. Näin oli tälläkin kerralla. Kantavana teemana conissa olivat tänä vuonna augmentoidut pelit, eli roolipelien jalostaminen ja päivittäminen pelin ulkopuolisilla tekniikoilla, kuten musiikilla, ruoalla ja apuvälineillä. Työpajoissa puolestaan mentiin jo järjestelyistä lähtien osallistujat edellä. Mistä työpajassa olikin kyse, tavoitteena ei ollut vain istua ja kuunnella, vaan kussakin pajassa pääsi mukaan keskusteluun ja suunnitteluun. Vaikka tämä rajasikin pajojen osallistujamääriä, ohjelmaa oli sen verran runsaasti conin kokonaisosallistujamäärään nähden, että ohjelmiin mahtui aina mukaan.
Alfaconista on vaikea puhua nostamatta esille Otavan opiston järjestämää pelimiljöötä. Roolipelitapahtumaan sisältyy käytännössä majoitus täyshoidolla, sillä opiston asuntolan huoneistot tarjosivat majoituspaikat saunoineen ja opiston ruokala järjesti syötävää lauantaina kolmesti päivässä ja sunnuntaina ruokaisan brunssin. Ruoka oli hyvin tehtyä, monipuolista ja kautta linjan opiston organisaatio toimi huollon puolesta loistavasti.
Itse opistotalon puitteet roolipelitapahtumalle ovat tehokkaat ja kauniit. Tunnelmallinen puinen jugend-linna on sisältä sikäli viileä, että villasukat ovat talviconiin oikea varuste, mutta siellä pelinjohtamiseen oli aina käytännössä mahdollista saada oma huone ja valkotaulut, fläpit ja videotykit olivat tarvittaessa käytössä myös peruspelinjohtamiseen.
Ropeconiin verrattuna Alfacon on mikroskooppinen, sillä osallistujien on mahdollista mahtua yhtä aikaa juhlasaliin tai ruokalaan. Käytännössä rytmi ohjasi yhteisiin ruokailuihin, jolloin oli luontevaa jatkaa edellisestä ohjelmasta keskustelua yhteisissä ruokapöydissä ja siirtyä sitä kautta puhumaan muista projekteista ja menneistä ja tulevista peleistä. Verkostoitumisen ja tutustumisen kannalta Alfacon oli jälleen mainio tapahtuma, sillä sen mittakaava on tarpeeksi inhimillinen ja pelaajia oli kuitenkin koolla ympäri maata. Lippujen hinnat olivat samassa mittaluokassa Ropeconin kanssa, mutta hintaan sisältyi ruokailut sänkymajoitus ja jos jälkimmäistä ei tarvinnut, hintaan sai pienen alennuksen.
Omien ohjelmieni lisäksi ehdin osallistumaan työpajoihin, joissa aiheina olivat romanssit ja ruoka. Kristel Nybergin Rakkautta ilmassa -työpajassa kaivettiin läpi erilaisia menetelmiä romanssien pelaamiseen, simuloimiseen ja käsittelemiseen roolipeleissä ja Petri Leinosen pelinjohtajan ruokalista-työpajassa käytiin yhdessä osallistujien kanssa läpi ruoan eri merkityksiä ja kokemuksia. Kumpikin paja toteutti niin sisällöltään kuin toteutukseltaan vahvasti Alfaconin teemaa ja me osallistujat pääsimme vahvasti mukaan ja oppimaan toisiltamme eikä pelkästään pajojen vetäjiltä. Erityisesti mieleen jäivät ideat muiden pelaajien sitomisesta hahmon ja sivuhahmon romanssiin antamalla näiden esittää joku kysymys siitä, miten romanssi muuttaa hahmoa ja toisaalta muikkuhalsteriin jääneistä palojäljistä ennustaminen pelimekaniikkana.
Omana ohjelmana vedin muotisuunnitteluroolipli Paninaron cyberPunk-versiona. En ollut itse päässyt aikataulujen takia pelaamaan tätä paperinukkien vaatettamiseen keskittyvää kertapeliä, joten paras keino varmistaa mukaan pääseminen oli vetää skenaario itse. Ennen peliä kävimme läpi erilaisia mahdollisuuksia paperinukkejen käyttämiseen roolipelissä ja sitten saivat sakset laulaa.
Alfacon ja roolipelit
Roolipeliconiksi Alfaconissa on perinteisesti ollut tarjolla niukasti roolipelejä, mutta niihin on mahtunut hyvin mukaan. Pelautin yhtä peliä ja osallistuin toiseen, minkä lisäksi vedin työpajan, johon kuului kiinteänä osana roolipelin pelaaminen. Monille roolipelitapahtumilla tyypillinen ongelma mahtua mukaan haluamiinsa peleihin puuttui. Perinteisen roolipelissä istumisen lisäksi tapahtumassa oli jatkuvasti tarjolla mahdollisuuksia nopeisiin lautapeleihin, demoihin ja pelitesteihin. Kun ohjelmaslotit ovat korkeintaan kolmen tunnin mittaisia ja usein kahden tunnin pituisia, oli tavallista, että ohjelmien jälkeen loungeen ja eteisalueiden sohville syntyi improvisoituja pelialueita. Vaikka sitä ei missään etukäteen mainostettukaan, niin Alfacon oli myös erinomainen tapahtuma päästä pelitestaamaan todella kovia lauta- ja seurapelejä, joiden saatavuus on heikko tai mahdoton. Erityistä mielenkiintoa lisäsi mahdollisuus päästä testaamaan sellaisia konseptipelejä, joita ei vielä edes ole markkinoilla. Roolipelien lisäksi ehdin pelaamaan kolmeakin erilaista roolipelillisiä elementtejä sisältävää lauta-, kortti- tai seurapeliä, joista yhden hankinkin omaan käyttöön heti conin jälkeen ja muita ei saa vielä kaupoista.
Vaikka Alfaconin ohjelmassa vuorottelevat selkeästi järjestetty ohjelma ja ruokailut, ei tapahtuma sisältänyt oikeastaan tänäkään vuonna lainkaan tyhjäkäyntiä. Vaikka lähin ruokakauppa sijaitsi suunnilleen kahden keihäänheiton päässä tapahtumapaikalta, ei sinne ehtinyt limsaostoksille tiiviin ohjelman puitteissa.
Varsinaista myyntiosastoa Alfacon ei sisältänyt, vaikka osallistujat improvisoivatkin sinne epävirallisen myyntipöydän, josta sai hankittua muutamaa kotimaista roolipeliä ja edulliseen hintaan käytettyjä sattumia. Sieltä lähtikin yksi Achtung Cthulhu kotimatkalle. Kaikkineen kolmas Otavan roolipeliconini oli matkustamiseen menneen vaivan arvoinen sekä kokemuksena mutta erityisesti inspiraatiota ruokkiessaan.
Jos roolipeliconit olisivat lohikäärmeitä, niin Alfacon olisi se raukeasti aarrekasanasa päällä notkuva, joka heittäytyy seikkailijoiden kanssa juttusille esitelläkseen heidät uudelle sivuhahmolle ja tarjoten uuden käänteen pääjuoneen. Vaikka suuri yleisö ole vielä sen luolaa löytänyt, niin eksoottinen tapahtumapaikka ja runsas sisältö nostivat Alfaconin edeltäviä Alfaconeja viihdyttävämmksi.
Artikkelin kirjoitti Wille Ruotsalainen, ja sen toimitti LOKIn toimitus.
Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki
LOKI 