Manhattan 2010 on siististi cool

Pelkistetty kansi toimii

Pelkistetty kansi toimii

HISTORIAA

Usein keskustelussa esiintyy mitä peliä pelaa, mutta harvemmin miten sitä peliä pelataan tai miten pelistä on tehty oman näköinen. Manhattan 2010 ei pelkästään laajenna Dungeons & Dragonsin suomennettua punaboksia moderniin machoiluun vaan myös kertoo tarinan menneisyydestä.

Manhattan 2010 on punaboksin lisäosa, mikä on syntynyt 80- ja 90-lukujen taitteessa kun peliporukka alkoi kehittää Dungeons & Dragonsin ympärille toimintaleffoja kuvaavaa verikekkeriä. Esimerkkinä innoittajista on elokuva Escape From New York. Alkuperäinen Manhattan 2000 oli ruutupaperille tehty luonnos, mutta pelipöydässä peli eli aina tilanteen mukaan. Alkuperäisessä Manhattanissa oli tarkoitus tehdä peliä yhdessä ja suuri ajatus kaiken takana oli: ”Vähänkö ois siistiä jos…”

Lue loppuun

VIENA 1918: PUNAISIA, VALKOISIA JA PURKKIMANNEJA KARJALAN LAULUMAILLA

”Sain Sallan rykmentin esikunnan sihteeriltä epätoivoisen kirjeen, miten punaiset pirut saastuttavat koko Pohjoisen Vienan Karjalan, kuinka siellä jääkärimme eivät saa rintamaa puhkaistuksi ja kuinka englantilaiset lahjovat kansaa, kuinka suomalais-punakaartilaiset huligaanit, otsatukkaiset lurjukset, levittävät kuppatautia ennen niin viattomaan Vienaan, kuinka viinatrokarit, korttipeli jne. kukoistavat — kuinka kaikki on yhtä punaista helvettiä molemmin puolin rajaa — niin huonosti siellä ovat asiat Kurtin kylällä, missä se sitten lieneekään.

— — —

Minulla on kuitenkin se usko, että Wienan Karjalan sentraali Uhtua on vielä jotenkin puhdas, vaikka en täysin voi luottaa Valkoisen sotajoukkommekaan moraaliseen (tarkoitan eroottiseen) esiintymiseen.”

Lue loppuun

Ropecon 2014

Kunniavieraat Jason Soles ja Luke Crane. Kuva: Esa Toivonen

Kunniavieraat Jason Soles ja Luke Crane. Kuva: Esa Toivonen

Ropecon 2014 tuli ja meni. Alkuperäisenä tarkoituksena oli kirjoittaa yleispätevä raportti conista, mutta yleispätevä on vähän hajuton ja mauton. Jokaisen Ropecon-kokemus on niin erilainen, että on vaikea tiivistää mitään hienoa sanottavaa, joka olisi kaikille yhtä hienoa. Conin jälkeen osa porukasta kehui sen olleen kaikkien aikojen paras, kun taas osalle se ei tuntunut miltään ja jätti miedon jälkimaun.

Lue loppuun

Astraterra –  Löytöretki roolipelaamiseen lasten kanssa

at-wpCover1

Kun vuosi sitten vapun aikaan kokeilimme ensimmäisen kerran Astraterraa kolmen vanhimman lapseni kanssa, minulla oli aavistus siitä, että jotain ainutlaatuista ja hienoa oli saanut alkunsa. Astraterran konsepti ei ole mikään uusi. Se oli itseasiassa jo vuodelta 2007. Alkuperäinen idea oli tarkoitettu toimintaseikkailupeliksi yliampuvaan animetyyliin, mutta idea ei oikein kantanut ja se jäi persoonattomaksi. Siitä puuttui jotain. Aluksi muokkasin konseptia vain hieman niin,  että se sopisi paremmin lapsille. Käytännössä riisuin tekstistä turhat pois,  muutin joitain termejä helpommiksi ja muokkasin sitä tunnelmaltaan hieman  ”kevyemmäksi”.

Lue loppuun

Sata hyvää kirjaa, osa VI: Kotimaankatsaus

Armas kotimaammekaan ei ole säästynyt oheistuoteromaanien vitsaukselta. Pääasiallisesti suomenkielinen valikoima koostuu Jalavan kustantamista Forgotten Realms- ja Dragonlance-käännöksistä, mutta mukaan mahtuu myös muutama kotimainen teos, Pro Gamesin vuonna 1992 julkaisema Shadowrun-suomennos Pysy erossa lohikäärmeistä (alkuteos Never Deal with a Dragon, Robert N. Charrette) ja William Kingin Warhammer-kirjat Peikonsurma ja Skaveninsurma. Lue loppuun

Ilman sotilaita

Tämä on miniseikkailu Roudan maahan. Se on suunniteltu alun perin pelitestaamiseen: seikkailun avulla olen testannut pelisääntöjen sopivuutta Roudan maan maailmaan. Pääpaino tässä seikkailussa on hahmoissa: niiden suunnitteluun kannattaa käyttää tovi aikaa.

-Wille Ruotsalainen

Lue loppuun

Opetusroolipelit Otavan opistolla

Pelipedagogiikasta ja opetuspeleistä puhutaan paljon maailmalla. Usein puhe kuitenkin rajataan koskemaan vain tietokonepelejä, kuten SimCityEDU, MineCraftEDU tai vaikkapa DragonBox, jotka ovat pikkuhiljaa löytämässä tien ihan tavallisiin luokkahuoneisiin.

Otavan Opistolla Mikkelissä on lähdetty tutkimaan pelipedagogiikkaa roolipelien näkökulmasta. Millainen on hyvä opetusroolipeli? Mitä opetuspelin vetäminen vaatii opettajalta (järjestäjältä)? Millaisiin kouluaineisiin ja mille kouluasteelle roolipelit parhaiten soveltuvat? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin pyrimme löytämään vastauksia.

Lue loppuun

Suomentaja ja kadonnut AD&D

Jaakko Mäntyjärvi on suomalaisen roolipeliharrastuksen pioneereja, joka oli luomassa täkäläistä pöytäpelikulttuuria niin peluuttajana, kirjoittajana kuin kääntäjänäkin. Hänen ansioluetteloonsa mahtuu maineikkaita roolipelisuomennoksia, kuten Dungeons & Dragonsin Expert-säännöt ja Shadowrun, mutta myös yksi näyttävä, joskin näkymättömäksi jäänyt peliruumis. Haastattelin Mäntyjärveä sähköpostitse marraskuussa 2013.

Lue loppuun

MEIDÄN KYLÄ LARPPAA!

Elettiin armon vuotta 2012, kun Ahlaisten nuorisoseuran mediahanke keksi tehdä videon larppaamisesta. Lupasin tulla paikalle kertomaan tekijöille larppaamisesta. Siis ihan varmaan kertomaan, mitään muuta en muista luvanneeni. Vaan kuten niin usein käy, niin ”Siitä se ajatus sitten lähti…”

Lue loppuun

Peliraportti: Bravo Beach Assault

Bravo Beach Assault pelattiin 20.-21.9.2013 Ahtelan leirikeskuksessa Sauvossa. Antti Kumpulaisen ynnä suuren kirjoittaja- ja avustajajoukon järjestämä BBA oli Joakim Björkgrenin aloittaman Bravo Beach -sotilas-/scifi-jatkumon kuudes peli, ja sen tapahtumat sijoittuivat Fenris-planeetasta käytävien taisteluiden loppuvaiheeseen: pinnalle pudotetut imperiumin joukot pyrkivät varmistamaan huoltoreitit vihollisen sissitoiminnalta ja pitämään siviiliväestön hallinnassa. Pelaajia pelissä oli noin 90, ja kirjoitukseni ei luonnollisesti kata kuin oman näköalani pelistä, ”rangaistusrykmentin” spesialistiryhmän lääkintämiehen paikalta. Lue loppuun