The Eternals on kesällä 2017 julkaistava uusi suomalainen roolipeli, josta ilmestyi tämän vuoden Ropeconissa Alpha-versio. Tämä artikkeli perustuu tuon alpha-version ja pelin mekaniikkasuunnittelija Arhi Makkosen haastatteluun. Pelin kotisivut löytyvät osoitteesta http://theeternals.tk/
Uncategorized
Tunnin roolipelit osa 1
Tässä pelissä pelaajahahmot ovat
…kettua jahtaavia ajokoiria!
…valtavan lohikäärmeen tunteita!
…vakoojiksi vahingossa päätyneitä mielisairaalavankeja!
Ropecon 2014 lanseerasi roolipelisuunnittelukilpailun, jossa tarkoituksena oli kehittää tunnissa pelattavia mikroroolipelejä. Kolme vuotta myöhemmin koossa on jo kolmisenkymmentä tunnissa pelattavaa ”lisää vain pelaajat” -roolipeliä, joiden aiheet vaihtelevat laidasta laitaan.
Ropeconin järjestäjäryhmään kuuluneet Aaro Viertiö ja Arttu Hanska ideoivat tuolloin mallin, josta tuli menestyskonsepti. Ropeconissa oli järjestetty seikkailunkirjoituskilpailuja jo joidenkin vuosien ajan, mutta tällä kertaa aiherajaus oli tiukempi kuin koskaan. Tavoitteena oli luoda aloittelijaystävällisiä, pelivalmiita kokonaisuuksia, joissa roolipelin avaamisesta kuluisi vain tunti pelin hallittuun päättymiseen. Kilpailupelejä pelautettiin Ropeconin Kokemuspisteessä, jossa osallistumiskynnys on matalampi kuin ennakkoilmoittautumista vaativissa peleissä. Kunakin vuonna annettiin myös teema, jonka avulla kilpailutöitä ohjattiin tiettyyn suuntaan.
Kilpaileva pöytäroolipelaaminen
Tyypillisessä asetelmassa pelaajat sopivat tukevansa toisiaan pöytäroolipelejä pelattaessa. Vaikka hahmojen motivaatiot vaihtelevat, niiden vaikutus toisiin pelaajahahmoihin on kuitenkin pääsääntöisesti vähäinen. Kyse on enemmänkin siitä, että pelinjohtaja tarjoilee yksilöllistä sisältöä hahmoille, mutta pääsääntöisesti kaikilla hahmoilla on samat tavoitteet. Parhaassa tapauksessa pelaaja saa inspiroitua koko porukan seuraamaan hänen hahmolleen keskeistä sivujuonta. Yksi pöytäroolipelaamisen kirjoittamattomista säännöistä, että kaikki pelaajahahmot ovat yhtä tärkeitä, eikä kenenkään tulisi monopolisoida peliä. Näin ollen variaatiota tulee lähinnä sen mukaan mikä kiinnostaa tai tuntuu valtaosasta järkevältä. Tämän lisäksi hahmojen yksilölliset ideologiat, uskonnolliset suuntaukset tai käsitys moraalista määrittelevät optimaalisessa tilanteessa, miten pelaajat valitsevat lähestymis- ja toimintatapansa. Parhaassa tapauksessa näistä eroista saa irti paljon herkullista keskustelua ja hahmonkehitystä.
Pelinjohtajalta pelinjohtajalle, Osa 1: Kuvailemisen jalo taito
Kaikki aistit mukaan
Pelinjohtajan on helppo pitäytyä totutussa tavassa ja kuvailla hahmojen havaintoja enimmäkseen näköaistin kautta. ”Saavutte majataloon. Majatalossa on vain yksi kerros. Oikealla on takka, ja harvalukuinen asiakaskunta istuu jotenkin väsyneen ja masentuneen näköisenä likaisissa pöydissään.”
Otus Mekanikus
”Tästä tuli semmoiset järjettömät 50 tonnin inspiraatiot”
– 11-v. pelaajan palaute
”Mun hahmo olis voinut oppia konekielen!”
– 9-v. pelaajan palaute
Astraterra oli ilmestyessään iso hitti. Aloittelijaystävällinen roolipeli, joka sopi hyvin nuorille ja lapsille, ja joka oli tarpeeksi monitahoinen koukuttamaan myös kokeneempia pelaajia. Eipä ihme, että tekijä Miska Fredman palkittiin Ropeconin kultaisella lohikäärmeellä (2016).
Loki tulee taas
Menihän siinä tovi jos toinenkin, mutta täällä sitä taas ollaan – takaisin Lokin äärellä.
Ja kuten olla pitääkin, päämäränämme on jakaa, esitellä ja ilahduttaa lukijoita tarinoilla, arvioilla, kolumneilla, haastatteluilla ja peli-ideoilla roolipeliskenestä, kotimaasta ja muualtakin.
Roolipeliblogi Loki julkaisee artikkelin kerran viikossa, tiistaisin. Tarkoituksena on esitellä skeneä laajasti, elää, analysoida ja esitellä.
Juttuvinkkejä toimitus ottaa vastaan mielellään ja metsästää jutulle kirjoittajan. Halukkaat kirjoittajat saa mielellään myös vinkata toimitukselle. Vai haluatko kirjoittajaksi, toimittajaksi, tai päätoimitustiimiin? Ilmianna itsesi osoitteessa loki.toimitus [at] sange.fi
Voit liittyä myös kirjoittajien Facebook ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1689978091323558/
Loki-terveisin,
Päätoimitus:
Massi Hannula Thorhauge, Vera Schneider & Jukka Sorsa
Manhattan 2010 on siististi cool
Pelkistetty kansi toimii
HISTORIAA
Usein keskustelussa esiintyy mitä peliä pelaa, mutta harvemmin miten sitä peliä pelataan tai miten pelistä on tehty oman näköinen. Manhattan 2010 ei pelkästään laajenna Dungeons & Dragonsin suomennettua punaboksia moderniin machoiluun vaan myös kertoo tarinan menneisyydestä.
Manhattan 2010 on punaboksin lisäosa, mikä on syntynyt 80- ja 90-lukujen taitteessa kun peliporukka alkoi kehittää Dungeons & Dragonsin ympärille toimintaleffoja kuvaavaa verikekkeriä. Esimerkkinä innoittajista on elokuva Escape From New York. Alkuperäinen Manhattan 2000 oli ruutupaperille tehty luonnos, mutta pelipöydässä peli eli aina tilanteen mukaan. Alkuperäisessä Manhattanissa oli tarkoitus tehdä peliä yhdessä ja suuri ajatus kaiken takana oli: ”Vähänkö ois siistiä jos…”
VIENA 1918: PUNAISIA, VALKOISIA JA PURKKIMANNEJA KARJALAN LAULUMAILLA
”Sain Sallan rykmentin esikunnan sihteeriltä epätoivoisen kirjeen, miten punaiset pirut saastuttavat koko Pohjoisen Vienan Karjalan, kuinka siellä jääkärimme eivät saa rintamaa puhkaistuksi ja kuinka englantilaiset lahjovat kansaa, kuinka suomalais-punakaartilaiset huligaanit, otsatukkaiset lurjukset, levittävät kuppatautia ennen niin viattomaan Vienaan, kuinka viinatrokarit, korttipeli jne. kukoistavat — kuinka kaikki on yhtä punaista helvettiä molemmin puolin rajaa — niin huonosti siellä ovat asiat Kurtin kylällä, missä se sitten lieneekään.
— — —
Minulla on kuitenkin se usko, että Wienan Karjalan sentraali Uhtua on vielä jotenkin puhdas, vaikka en täysin voi luottaa Valkoisen sotajoukkommekaan moraaliseen (tarkoitan eroottiseen) esiintymiseen.”
Pelimateriaalia: The Internet Archiven kuvakokoelma
SoMessa on tänään levinnyt linkki The Internet Archiven laatimaan ”ilmaisten” kirjakuvitusten kokoelmaan Flicrissä. Kokoelma pitää sisällään valtavan kokoelman (onneksi haku toimii!) vapaasti käytettäviä kuvia, joiden oikeudet ovat joko vanhenneet tai jotka on alunperinkin julkaistu vaikkapa jonkin valtiollisen toimijan toimesta yleiseksi omaisuudeksi. Alla muutamia poimintoja kokoelmasta. Lue loppuun
Ropecon 2014
Kunniavieraat Jason Soles ja Luke Crane. Kuva: Esa Toivonen
Ropecon 2014 tuli ja meni. Alkuperäisenä tarkoituksena oli kirjoittaa yleispätevä raportti conista, mutta yleispätevä on vähän hajuton ja mauton. Jokaisen Ropecon-kokemus on niin erilainen, että on vaikea tiivistää mitään hienoa sanottavaa, joka olisi kaikille yhtä hienoa. Conin jälkeen osa porukasta kehui sen olleen kaikkien aikojen paras, kun taas osalle se ei tuntunut miltään ja jätti miedon jälkimaun.
LOKI 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.