Alla oleva selonteko on yhden pelinjärjestäjän ja pelinkirjoittajan subjektiivinen näkemys Rajakatse-peleistä ja niiden olemuksesta. Täysin tyhjentävää ja kattavaa kuvausta tähän mennessä yli kahdenkymmenen vuoden mittaisesta pelisarjasta on hankala esittää, kyseessä on enemmänkin lyhykäinen johdatus aiheeseen. Mm. Rajakatseen omilta kotisivuilta sekä wikipediasta löytyy tietoa Rajakatse-jatkumoa ja pelejä koskien. Kaikki jatkokommentit ja kysymykset tätä artikkelia ja pelejämme koskien otetaan kiitoksella vastaan.
Lyhyesti ja tiiviisti: Jos liveroolipelaaminen keskiaikaishenkisessä ja enimmäkseen maanläheisessä fantasiamaailmassa kiinnostaa, kannattaa Rajakatse-peleihin tutustua. Suurin osa peleistä järjestetään autenttiseksi lavastetulla taverna Vanhalla Piparilla, ja pelaajilla on halutessaan mahdollisuus jatkaa samalla hahmolla pitkäänkin, jopa vuosia. Pelit ovat useimmiten varsin rentoja, pelaajaporukka mukavaa (näin väitän) ja uudet tulokkaat ovat hyvin tervetulleita mukaan. Peleissä on vaihtelevasti noin 30-50 pelaajaa, ja pelihahmoonsa pääsee vaikuttamaan paljon, niin ennen pelejä kuin pelien välilläkin.

Epäilyttäviä maleksijoita tavernan kulmalla vuonna 2004. Kuva: Rajakatse Ry:n hallitus.
Sitten pidemmin
Rajakatse-pelijatkumo on jatkunut vuodesta 1995 tähän päivään asti. Välivuosia ei ole ollut, ja joka vuonna on ollut useita liveroolipelejä. Tähän mennessä on pelejä järjestetty yli sata, joista numeroituja on kaikkiaan 79. (Numeroa 79 kantava peli ”Rajakatse 79: Kuunnellaan Sannia” pelataan heinäkuun alussa, kahdeksaskymmenes peli on syyskuussa.) Pelit ovat sijoittuneet omaan ja itsekehitettyyn pelimaailmaan, jota olemme itse kutsuneet Rajakatse-maailmaksi.
Tosin maailmahan ei ole asukkailleen tuon niminen, vaan Rajakatse on pelimaailman yksi tietty paikkakunta, pieni kyläseutu ja linnake valtakuntien rajan tuntumassa. (Vähän samaan tapaan kuinka Dungeons & Dragons -pelimaailmat Ravenloft, Lankhmar ja Greyhawk ovat saaneet nimensä, ensimmäinen linnan mukaan ja jälkimmäiset keskeisen kaupungin mukaan.) Pelimaailma on varsin perinteinen alhaisfantasiamaailma, eli taikuutta ja ihmeellisiä asioita on olemassa ja esiintyy, mutta harvakseltaan.

Tavernan pitäjä Kaarlo Kempura kesällä 1997. Kuva: Rajakatse Ry:n hallitus.
Pelimaailman ajanlasku etenee samaan tahtiin oikean maailman ajanlaskun kanssa, eli myös pelimaailmassa on vuosia kulunut pelien jatkuessa reippaat 20 vuotta. Säätilat ja niiden vaihtelu on määritetty todellisen maailman sään mukaan. Eli pelimaailmassakin oli viime kesä sateinen, viime talvi varsin kylmä ja luminen ja tämän vuoden alkukesä vastaavasti hyvin kuiva. Siihen yhteneväisyydet aika lailla jäävätkin, todellisesta maailmasta ei tietoisesti kopioida ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä, vaan pelimaailman tilanteiden on annettu edetä omalla painollaan ja logiikallaan.
Maailma on varsin eläväinen ja pariinkymmeneen vuoteen mahtuu monenlaisia pieniä ja suuria tapahtumia. Hallitsijoita ja muita mahtihenkilöitä on noussut, vaihtunut ja kaatunut, pieniä sotia on käyty, samaten kapinoita ja muita selkkauksia on riittänyt. Suurta sotaa valtakuntien välillä ei ole ollut, mutta näin ”rauhan aikaankin” on kaikenlaista nähty.
Rajakatse-pelit eivät kuitenkaan keskity niinkään valtakuntien kohtalonkysymyksiin ja niihin paikkoihin, missä suuria ja merkittäviä asioita tehdään. Vaikka sekä kartano- että muut erikoispelit ovat olleet pelijatkumossa mahdollisia, ja niitä onkin kokeiltu, ovat Rajakatseen pelinjärjestäjät omimmillaan juuri tavernapelien järjestämisessä. Tässä auttaa nimen omaan se, että on hyvä ja vakituinen pelipaikka, mitä käyttää. (Katso edellinen blogipostaus, aiheena pelipaikka taverna Vanha Pipari.)

Pelimaalilman kartta, piirtänyt Wille Ruotsalainen
Selvästi suurin osa Rajakatse-peleistä onkin sijoittunut Rajakatseen alueelle ja siellä taverna Vanhalle Piparille. Joku voisi ajatella, että eikö tämä yhteen paikkaan keskittyminen haittaa tarinan kuljetusta, kun ei saada Game of Thrones -tyylisiä tapahtumapaikka-siirtymiä pitkin pelimaailmaa. No, nuo toiset paikat ovat kyllä olemassa, ja niistä lähtöisin olevaa väkeä kulkee joskus Rajakatseessakin, mutta sinänsä jatkumo ei keskity maailmallisten suurten tapahtumien seuraamiseen ja kuvaamiseen samalla tavalla kuin näytelmä, tv-sarja tai kirja kenties tekisi.
Painopiste on Rajakatseessa ja siellä asuvien tai sinne saapuneiden kulkijoiden elämässä ja toimissa. Toisaalta, tämä paikkasidonnaisuus ei ole haitannut muitakaan fiktion rakentajia. Otetaan vertailukohteeksi vaikkapa Babylon 5, tai Twin Peaks, molemmat (allekirjoittaneeseen kolahtaneet) tv-sarjat keskittyivät nekin aika lailla rajalliseen ympäristöön. Ja homma toimi. Kaikesta päätellen toimii meilläkin, sillä yli 20 vuoden pelien jälkeen kävijöitä sekä pelijuonia riittää yhä edelleen.
Rajakatse ja siellä vaikuttava taverna Vanha Pipari ei ole pelimaailmamme tapahtumissa minkäänlainen keskus, ja suuret ja merkittävät tapahtumat tapahtuvat usein muualla. Kuninkaita tai muita erityisen arvovaltaisia henkilöitä ei alueella useinkaan näy. Rajakatseessa elellään siis useimmiten varsin arkista ja maanläheistä elämää iloineen ja suruineen. Toisaalta rajan läheisyys ja viereinen kauppareitti pitää alueen vilkkaana, ja Rajakatseenkin alueella on koettu lukuisia selkkauksia ja hämminkejä milloin mistäkin syystä ja kenenkin toimesta. Usein alueella on lähinnä reagoitu muualta kantautuviin ilmiöihin, asioihin ja ongelmiin, mutta toisinaan alueella on tapahtunut jopa sellaisia käänteentekeviä tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet molempien valtakuntien politiikkaan ja kohtaloihin. Ei hullummin muutaman sadan ihmisen kylältä!

Pappisväkeä kesällä 2017. Kuva: Myrsky Märijärvi
Alueen erikoislaatuisuus on tietyissä pelimaailman piireissä laitettukin merkille, ja niitäkin tieteilijöitä on, joiden mukaan Rajakatse olisi merkittävä paikka myös esoteerisessä ja maagisessa mielessä. Samoin salaseurat ja lukuisat muut epämiellyttävät tahot aiheuttavat kiusaa, riesaa ja suoranaista kauhuakin aina ajoittain. Suurin osa alueella asuvista ja sen kautta kulkevista ei toki mieti tällaisia kysymyksiä, vaan heitä painavat paljon arkisemmat ja maanläheisemmät kysymykset. Mistä saada työpaikka, rahaa, puoliso, oma torppa, lukutaito, hyvä miekka, mielekästä tekemistä tai vaikka kylmä kolpakko? Tavoitteet vaihtelevat kunkin hahmon (ja taustalla olevan pelaajan) kiinnostuksen kohteiden mukaan.
Tästä päästäänkin yhteen Rajakatse-pelien kulmakivistä, säännöllisen pelipaikan ohella. Tärkeitä tekijöitä peleissä ovat ennen kaikkea jatkuvuus ja pelaajalähtöisyys. Nämä ovat hyvin tiiviisti vuorovaikutuksessa keskenään. Pelit voivat olla ja usein ovatkin kokemisen arvoisia jo ihan yhdenkin vierailun verran, mutta todelliseen kukkaansa pelikokemus nousee useamman pelin myötä.

Kesällä 2016 mellastanut Punaisen Kuun Karnevaali. Kuva: Myrsky Märijärvi
Pelaaja saa ajan mittaan pelihahmostaan ja pelimaailmasta paremman otteen, ja hahmo saattaa vapaammin suunnitella elämäänsä pitkällä aikavälillä. Ja monen hahmon elämäntarina onkin varsin pitkä ja polveileva. Tärkeää on samaten se, että juuri pelaaja on se, joka pääsee tekemään useimmat hahmoaan koskevat päätökset.
Eletään toki keskiaikaishenkisessä maailmassa, eli samanlaista yksilön valtaa päättää elämästään ei ole kuin ihmisillä nykyisin, mutta mahdollisuudet ovat silti olemassa. Ja pelaaja voi toki kertoa tavoitteensa ja päämääränsä pelinjohtajille, jotka yhdessä pelaajan kanssa arvioivat sitä, kuinka hedelmälliseltä ja mahdolliselta joku vaihtoehto vaikuttaa. Mm. kapinaa hautovan hahmon pelaajalle ei sanota ”hahmosi ei tekisi noin”, sillä pelaaja tuntee hahmonsa parhaiten. Pikemminkin voidaan mainita, että hahmokin saattaa ymmärtää, että nyt liikutaan heikoilla jäillä tai hanke sisältää huomattavia tai jopa ylivoimaisia riskejä. Mutta jos joku hahmo haluaa koettaa onneaan pelimaailman antamissa rajoissa, niin useimmiten pelinjohto ei estele, varoitamme toki. Pelaajilta tulee välillä myös mitä ihmeellisempiä hahmotoiveita, ja joskus näitä päädytään jopa toteuttamaan sellaisessa muodossa, mikä ei uhkaa pelimaailman uskottavuutta ja loogisuutta.
Suuri osa pelihahmoista elää siis varsin tavallista ja rauhallista elämää, sikäli kun yleiset maailmanolot sen mahdollistavat. Mutta lisäksi on kokonainen joukko niitä hahmoja, jotka elävät kuvainnollisesti veitsen terällä, valiten sanansa ja tekonsa kaiken aikaa tarkoin, etteivät paljastuisi tai muuten sortuisi omissa aikeissaan. Myös voimakkaalle eläytymiselle sekä lyhyemmille kertarooleille on oma paikkansa, hullut maailmanlopun julistajat tai uskaliaat ryövärit ovat mm. sellaisia hahmoja, jotka tuskin jatkavat pelistä toiseen, mutta ovat viihdyttäviä pelattavia.
Määriteltyjen ja pelattujen hahmojen kirjo on varsin laaja, onhan hahmoja ollut jo useita satoja, ja omalaatuisia henkilöitä riittää jopa siinä määrin, että joskus tulee mieleen verrata Rajakatseen pelejä Ankkalinnaan. Toisaalta vaikka pelit ja pelimaailman tapahtumat ovat usein humoristisia, niin myös vakavia aiheita ja ilmiöitä esiintyy, eikä pelimaailmaa väännetä vitsiksi ja parodiaksi. Pelien teemat harvoin kuitenkaan ovat haudanvakavia, usein peleissä on mm. pieniä häitä, keskikesän juhlallisuuksia, muita muistotapahtumia jne. Usein teema ei ole sen kummallisempi kuin melko tavallinen (ainakin näennäisesti) iltapäivä taverna Vanhalla Piparilla.
Yli kaksikymmentä vuotta kestänyt jatkumo edellyttää joukon erilaisia työkaluja (mm. itse tehty hahmonluontiohjelma Larpmaster) ja käytäntöjä, jotta homma pysyisi jotenkin kasassa ja toimivana. Pelinjohtajia on myös tälläkin hetkellä useita, joten viestinnän pelinjohdon kesken samoin kuin pelaajien suuntaan täytyy olla toimivaa.
Kaikki aiemmin kirjoitettu materiaali dokumentoidaan ja pidetään tallessa, ja pelimaailmaa sekä hahmoja koskevat määrittelyt sekä uusimmat pelaajapalautteet tutkitaan läpi uutta materiaalia luotaessa. Itse asiassa pelinjohdon tarvitsee keksiä verraten vähän ihan omaa, suuri osa pelien tapahtumista aiheutuu nimenomaan pelaajien / pelihahmojen omista suunnitelmista ja aikeista. Pelinjohto vastaa toki niistä hahmoista ja tekijöistä, jotka eivät ole pelaajien ohjattavissa. Lisäksi jokaisella pelinjohtajalla ja pelaajillakin on hivenen oma katsantokantansa pelimaailmaan ja sen osa-alueisiin. Riittävä yhteisymmärrys on silti säilytetty, ja pelit on saatu toimimaan varsin onnistuneesti. Toimivaksi todetulla mallilla on hyvä jatkaa….
Jatkossa esitellään pelaajien omia kokemuksia Rajakatse-liveroolipeleistä ja niissä pelaamisesta, sekä Rajakatseen järjestämiä, jatkumoon ja pelimaailmaan sijoittumattomia pelejä.
Artikkelin on kirjoittanut Sami Mäntylä, yksi pelikirjoittajista ja Rajakatseen hallituksen jäsen. Toimittanut Lokin toimitus.
Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki
Paluuviite: Rajakatse Fantasia
Paluuviite: LOKI 6v! | Loki
Paluuviite: Vanha Pipari – Tavernasta on moneksi | Loki