Montako roolipelaajaa Suomessa on?

Selvitys paljastaa, että roolipeliharrastus on nuorta ja elinvoimaista.

Monet ovat miettineet, kuinka monta roolipelaajaa Suomessa on. Kysymys ei ole aivan helppo, sillä roolipelaaminen tapahtuu enimmäkseen pelaajien kodeissa eikä visiittiä pelikauppaankaan välttämättä tarvita: peli voi olla itse keksitty tai vuosikymmeniä sitten hankittu. Niinpä tapahtumien kävijäluvut tai pelien myyntimäärät eivät ole hyviä mittareita. Lisäksi yksi myyty roolipeli riittää kokonaiselle peliporukalle – tai useammalle.

Pohjalukuna voidaan kuitenkin käyttää vaikka Ropeconin 4 100 henkilön kävijäennätystä vuonna 2016 ja Myrskyn sankareiden vähän yli 3 000 kappaleen myyntiä. Roolipelaajia on varmasti siis tuhansia, mutta onko kymmeniätuhansia? Tai jopa satojatuhansia?

Pelaajabarometri

Asiaa ei ole varsinaisesti selvitetty, mutta Pelaajabarometri antaa osviittaa. Pelaajabarometri on kyselytutkimus pelaamisen eri muotojen yleisyydestä Suomessa, ja tutkimus toteutettiin tänä vuonna kuudetta kertaa. Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimus on tehty kysymällä satunnaisotannalta 10–75-vuotiaita Manner-Suomen asukkaita.

Tuoreen Pelaajabarometrin mukaan kyselyyn vastanneista aktiivisia – eli vähintään kerran kuussa pelaavia – roolipelaajia on 0,9 % ja larppaajia 0,1 %. Edes joskus ropettaa 5,1 % ja larppaa 1,9 %. Tuon ikäisiä suomalaisia on 4 422 756 henkilöä.

 

Screen Shot 2018-11-14 at 18.32.23

 

Jakolaskun perusteella Suomessa olisi 4 423 aktiivista larppaajaa ja 39 805 aktiivista roolipelaajaa. Pelaajabarometrin yhden tekijän professori Frans Mäyrän mukaan vastaus ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen, koska virhemarginaali on noin kolme prosenttia kumpaan tahansa suuntaan.

”Suuntaa-antavia tulokset kuitenkin ovat myös pienempien, yksittäisten pelityyppien harrastuksen kohdalla”, Mäyrä sanoo. ”Eli jos katsotaan Pelaajabarometrin tuloksia useamman vuoden ajalta, on (satunnaispelaaminenkin huomioiden) roolipelaajien määrä vaihdellut n. 4–5 %:n lukemissa – eli kun 1 % on väestötasolla n. 55 000 ihmistä, voi arvioida melko luotettavasti ainakin joskus roolipelaamista harrastaneiden ihmisten kokonaismäärän tuonne reiluun kahteensataantuhanteen suomalaiseen.”

Entäpä larppaajat? ”Liveroolipelien kohdalla osuus on noin puolet roolipelaajista eli 1–2 %:n lukemissa (50 000–100 000 suomalaista). Aktiiviset, vähintään kerran kuussa pelaavat ovat tutkimuksen mukaan roolipelaajissa 1–2 %:n tasolla väestöstä, ja aktiiviset liveroolipelaajat 0,1–0,3 %:n tasolla. Jos pyöristetään useamman vuoden tulokset tuohon keskiarvoon 0,2 %, olisi aktiivisia larppaajia noin 11 000 henkeä. Mutta tosiaan harrastajamäärät eivät välttämättä alle 10-vuotiaissa tai yli 75-vuotiaissa ole samalla tasolla kuin otosjoukossa, joten ”noin kymmenentuhatta” harrastajaa voi olla paras, varovainen arvio larppaajien kohdalla.”

 

Screen Shot 2018-11-14 at 18.33.34

 

Mäyrä arvioi samaan tapaan myös aktiivisten pöytäroolipelaajien määrän. ”Useamman vuoden keskiarvojen perusteella osuus n. 1,5 % väestöstä kääntyisi määrällisesti reiluksi 80 000 aktiiviroolipelaajaksi.”

Tällä perusteella voisi siis sanoa, että maassa olisi 80 000 aktiivista pöytäroolipelaajaa ja noin 120 000 vähemmän aktiivista.

 

Voiko lukuihin luottaa?

Entäpä virhemarginaalit? Mitä jos roolipelaajat ovat erityisen innokkaita vastaamaan kyselyyn – tai erityisen laiskoja? Kuinka paljon se voisi vaikuttaa arvioon? Tähän kysymykseen vastaa tutkimuksen kolmesta tekijästä toinen, sosiologi Jani Kinnunen.

”Vastausprosentti sekä 2015 ja 2018 oli alle 20 eli yli 80 % niistä, joille kysely lähetettiin, ei vastannut”, Kinnunen kertoo. ”Tuossa joukossa voi siis olla paljon eri pelien pelaajia, mutta luulisi asianharrastajien, kuten vaikkapa aktiivisten roolipelaajien, lähtökohtaisesti vastaavan Pelaajabarometrin kaltaiseen kyselyyn verrattuna sellaisiin, jotka eivät pelaamisesta juurikaan välitä. Tuon suht pienen vastausprosentin takia virhemarginaali on +/–3 %.”

Luvut ovat siis ainakin melko luotettavia.

 

Keitä roolipelaajat ovat?

Kinnunen suostui myös Lokin pyynnöstä tarkastelemaan tilastotutkimuksessa käytetyllä SPSS-ohjelmalla lähemmin roolipelaajien taustamuuttujia eli ikää ja sukupuolta. Nämä ovat uutta tietoa, jota ei Pelaajabarometrissa julkaistu.

Aktiivisia roolipelaajia on tutkimuksessa niin vähän – neljä kappaletta – että siitä ei voi oikein vetää päätelmiä. He ovat kaikki miehiä, kaksi 20–29-vuotiasta ja yksi molemmissa sitä ympäröivissä ikäryhmässä.

Ainakin joskus larppaaviakaan ei ole hirveän montaa henkilöä. Heistä peräti puolet on 10–19-vuotiaita.

Ainakin joskus pöytäroolipelaavia sen sijaan kannattaa katsoa tarkemmin. Heistä miehiä on tutkimuksen mukaan 75,8 %.

Samasta porukasta 2,80 % on 60–69-vuotiaita, 11,10 % 40–49-vuotiaita, 16,70 % 30–39-vuotiaita, 27,80 % 20–29-vuotiaita ja peräti 41,70 % 10–19-vuotiaita. Valtaosa pöytäroolipelaajista on siis alle 20-vuotiaita poikia!

Tämä oli minulle valtava positiivinen yllätys, joka ei selity edes isommalla virhemarginaalilla. Varmistin Kinnuselta vielä erikseen, että nuoret eivät ole merkanneet aineistoon esimerkiksi videopelejä. ”Kysymykset olivat ei-digitaalista pelaamista koskevassa kohdassa lomaketta, joten mukana ei pitäisi olla nettiroolipelaajia jne., mutta koskaan emme voi tietää, mitä yksittäinen vastaaja on kohtaan vastatessaan miettinyt.”

Suhteutettuna koko ikäluokkaan 11,70 % koko 10–19-vuotiaiden ikäluokasta olisi pelannut pöytäroolipelejä. Eli siis pari ropettajaa joka koululuokalla.

Yhteensä se tarkoittaa noin seitsemääkymmentätuhatta nuorta roolipelaajaa. Jokaista myytyä Myrskyn sankaria, Astraterraa ja muuta lasten- tai nuorten roolipeliä kohti olisi siis todella monta roolipelaajaa. Ainakaan harrastus ei missään tapauksessa ole ukkoutumassa! Miltähän näyttäisi, jos heistä kymmenesosa tulisi Ropeconiin?

Lopputuloksena voimme todeta, että pöytäroolipelaajia on parisataa tuhatta ja heistä 80 000 aktiivisia. Suuri osa kaikista ropettajista on 10–19-vuotiaita.

Mysteeri on selvinnyt tieteen voimin.

 


Tekstin on kirjoittanut Mike Pohjola. Kirjoitusta varten on haastateltu myös Suomen pelimuseon tutkijaa Niklas Nylundia. Artikkelin on toimittanut Seppo Raudaskoski.


Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s