Pieni opas freeform-roolipelien pelinjohtamiseen

Freeform-roolipelejä voidaan käyttää kattoterminä kuvaamaan roolipelejä, jotka ottavat vaikutteita sekä pöytäroolipelaamisesta että liveroolipelaamisesta. Tämä pieni opas kertoo, miten freeform-roolipelien pelinjohtamisessa pääsee alkuun, millaisia asioita kannattaa huomioida ja mistä kannattaa etsiä pelimateriaalia.

Tämä teksti olettaa, että lukijalla on ennakkokäsitys pelinjohtajan roolista esimerkiksi pöytäroolipeleissä. Aikaisempaa pelinjohtajakokemusta ei tarvita. Jos aihe ei ole tuttu, voit lukea lisää Roolipelitiedotuksen oppaasta Mitä on roolipelaaminen.

Jos freeform-roolipelaaminen ei ole tuttua, aiheesta voit lukea lisää Lokin julkaisusta Freeform-roolipelaaminen pelityylinä.

Skenaarioiden pelinjohtaminen

Freeform-roolipelitekstejä kutsutaan skenaarioiksi. Skenaarioteksti sisältää kaiken pelaamiseen tarvittavan: pelinjohtajan ohjeet, pelaajien materiaalit sekä listan kohtauksista, jotka muodostavat pelattavan sisällön. Skenaariotekstien pituus on yleensä 30-50 sivua. Tästä iso osa on hahmo- tai kohtauskuvauksia ja vain pieni osa on materiaalia, joka pelinjohtajan tarvitsee opiskella syvällisesti.

Skenaarioon mahtuu yleensä 4-5 pelaajaa ja kokonaisuus on tarkoitus pelata yhden pelikerran aikana. Pelikerran pituus voi vaihdella 2-5h välillä skenaariosta riippuen. Pelitilaksi sopii mikä vain avoin tila, jossa on usein hyvä olla pöytä, tuoleja ja jonkin verran tilaa liikkua ympäriinsä. Skenaariot vaativat toisinaan pientä rekvisiittaa, mutta usein selviää tulostamalla hahmokuvaukset ja kohtausohjeet.

Pelinjohtajana kannattaa lähteä liikkeelle valmiilla skenaariolla. Valmiita skenaariota on tarjolla paljon ja niiden avulla saa paremman käsityksen pelityylistä ja millaisista osista skenaariot rakentuvat. Skenaariosuosituksia on listattu tämän oppaan lopussa.

Ensimmäisen skenaarion valitseminen

Innostava aihe.
Skenaariot rakentuvat usein jonkin aiheen tai teeman tutkiskelun ympärille. Kannattaa lähteä liikkeelle tutkimalla, onko jossakin skenaariossa itseään erityisesti kiinnostava aihe tai teema.

Selkeä genre ja pelityyli.
Kun kiinnostava skenaario on löytynyt, kannattaa miettiä hetki, millaista genreä ja tyyliä skenaario tavoittelee. Onko genrenä draama vai huumori? Onko skenaarion kohtausten tyyli rauhallinen ja kuvaileva vai nopeatempoinen, jolloin ei takerruta yksityiskohtiin? Mikäli skenaarion genre ja tyyli ovat selkeitä, niistä on kaikin puolin helpompaa pitää kiinni omassa pelautuksessa.

Selkeä ja helppolukuinen materiaali.
Skenaarioissa kiinnitetään usein huomiota siihen, että tekstiä on helppo lukea. Pelinjohtajalla olisi hyvä olla yleiskuva skenaariosta ensimmäisen lukukerran jälkeen. Käytännössä skenaarion voi joutua lukemaan vielä uudestaan, että kaikki osat loksahtavat paikalleen ja jäävät mieleen. Jos kuitenkin tuntuu, että tekstin omaksuminen on työlästä tai se ei aukea ensimmäisellä lukukerralla, voi olla hyvä idea harkita myös jotain muuta skenaariota.

Pelinjohtajan tehtävät suoraviivaisia ja selkeitä.
Voi olla hyvä idea valita skenaario, joka etenee annetun kohtauslistan mukaisesti ja tarina kulkee kuin raiteilla. Kokonaisuus on vaikeammin hallittava, jos pelinjohtajan pitää esimerkiksi miettiä kohtausten järjestystä tai ohjata kohtauksia kyselemällä pelaajilta tarkentavia kysymyksiä.

Riittävästi mutta ei liikaa kuvausta hahmoista ja kohtauksista.
Kun kuvauksia on riittävästi, koko peliryhmällä on selkeä käsitys, miten pelin aikana tulee toimia ja kenenkään ei tarvitse turhaan jännittää omaa pelaamista. Jos kuvauksia on liikaa, tärkeiden osien hahmottaminen on vaikeampaa. Toisinaan hahmoissa tai kohtauksissa saatetaan kertoa suoraan, mikä on hahmon tarkoitus kohtauksessa tai kohtauksen tavoite.

Vähän sivuhahmojen pelaamista.
Mikäli skenaariossa on iso määrä pelinjohtajan pelaamia sivuhahmoja, kohtauksien seuraaminen pelinjohtajan näkökulmasta vaikeutuu. Suosittelemme aluksi skenaarioita, joissa sivuhahmojen pelaaminen vaatii vain vähän vaivaa, pelaajat pelaavat myös sivuhahmoja tai sivuhahmoja ei ole ollenkaan.

Pieni määrä selkeitä mekaniikkoja tarinan ohjaamiseen ja rytmittämiseen.
Yksi tai kaksi selkeää mekaniikkaa tukee pelaamista, mutta suurempi määrä voi vaikeuttaa omaksumista. Esimerkkinä monologi-mekaniikka, jossa pelaaja voi keskeyttää kohtauksen ja kertoa, mitä hahmo ajattelee, jolloin muut pelaajat voivat reagoida uuteen tietoon. Tällaisista mekaniikoista käytetään myös nimitystä metatekniikka. Skenaarioissa on usein lämmittelyosio, jonka aikana mekaniikat opetetaan pelaajille.

Valmistautuminen pelikertaan

Skenaarioon tutustuminen.
Mistä kokonaisuudessa on kyse ja millaisista osista skenaario koostuu? Tarvitseeko skenaario jonkinlaista rekvisiittaa? Monta pelaajaa skenaarioon mahtuu ja kauan se kestää? Pitääkö pelinjohtajan pelata sivuhahmoja, ohjata kohtauksia tai opettaa pelimekaniikkoja? Onko skenaariossa jotain teemoja tai vaatimuksia, jotka olisi hyvä kommunikoida pelaajille erityisen selkeästi?

Pelaajien etsiminen.
Onko sinulla peliryhmä, jonka kanssa päätätte yhdessä, mitä pelaatte vai oletko valinnut kiinnostavan skenaarion, johon etsit pelaajia? Skenaarioissa määritellään yleensä selkeästi pelityyli halutun kokemuksen saavuttamiseen. Valmiin peliryhmän kanssa kannattaa keskustella skenaarion teemoista ja pelityylistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eikä vasta pelautuksen alkaessa.

Jos taas etsit pelaajia valitsemaasi skenaarioon, kannattaa kommunikoida mahdollisimman selkeästi, millaisia teemoja skenaario käsittelee ja mitä pelaajilta odotetaan. Yksi mahdollisuus on pelauttaa skenaario tapahtumassa, kuten Ropecon, Tracon Hitpoint tai Wähäcon.

Lue ja omaksu materiaali ajoissa.
Eri ihmisillä toimivat erilaiset valmistautumisen menetelmät. Ideaalitilanteessa skenaarion voi pelauttaa suoraan skenaariotekstin lukemalla. Tätä tukevat erilaiset sisällysluettelot ja tarkastuslistat. Usein skenaarioissa on kuitenkin jonkin verran muistettavaa ja voi olla hyvä idea jäsennellä tekstiä jollakin itselleen sopivalla tavalla. Voit esimerkiksi kokeilla omien muistiinpanojen kirjoittamista pelauttamisen tueksi tai skenaariotekstin alleviivaamista. Toinen tämän oppaan kirjoittajista hakee pelautuksiin ajoittain varmuutta vetämällä pelinjohtajan puheosuudet lävitse kissoilleen. Hyvä valmistautuminen antaa sinulle myös lisää itsevarmuutta.

Pelaajille jaettavan materiaalin valmistelu.
Yleensä tämä tarkoittaa hahmotekstejä, mutta skenaarioissa voi olla myös pelaajille jaettavia kohtauskuvauksia ja toisinaan myös pientä rekvisiittaa.

Muista, että et ole yksin.
Useat pelinjohtajat hermoilevat ensimmäisen skenaarionsa kanssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka pelinjohtajan rooli on erilainen kuin pelaajien, kokemus ja tarina syntyvät yhdessä. Luota pelaajien luovuuteen ja kykyihin ja muista, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Kysy apua.
Monet muutkin ovat varmasti miettineet samoja asioita ja auttavat mielellään. Kysy apua tutulta pelinjohtajalta tai esimerkiksi Facebookin Roolipelaajien Suomi -ryhmästä.

Pelikerran aikana

Skenaarion esittely pelaajille.
Jos peliryhmä ei tunne toisiaan, on hyvä aloittaa esittelykierroksella. Kertaa pelaajille, mistä skenaario kertoo ja millaisella tyylillä pelaajien odotetaan pelaavan sitä. Anna pelaajille aloittamiseen tarvittava ohjeistus ja jaa aloittamiseen tarvittava materiaali.

Luettavaa materiaalia voi toisinaan olla paljon, joten anna kaikille riittävästi aikaa ja rauhaa. Pelaajia voi jännittää vielä tässä vaiheessa. On hyvä vielä lopuksi varmistaa, että kaikki tietävät mitä seuraavaksi tapahtuu ja kenelläkään ei ole kysyttävää.

Yhteiset odotukset ja rajat.
Ennen pelin aloittamista on hyvä keskustella pelaajien toiveista ja rajoista. Jos skenaariossa on esimerkiksi fyysistä pelaamista, sopiiko kädestä pitäminen kaikille pelaajille, sopiiko pelaajille että hahmot huutavat toisilleen kohtauksen kärjistyessä tai onko pelaajalla terveydellisiä seikkoja, kuten kipeä selkä, jotka muiden olisi hyvä huomioida?

Kannattaa myös keskustella pelikerran tai kohtauksen keskeyttämisestä, jos peli tuntuu epämukavalta. Voitte esimerkiksi sopia, että jos peliryhmän jäsen ei halua jatkaa pelaamista, tämä voi keskeyttää kohtauksen sanomalla “turvasana” tai vain kävellä ulos pelitilasta, jos ei halua puhua tilanteesta. Tavoitteena on luoda koko peliryhmälle turvallinen ilmapiiri.

Kohtauksien ohjaaminen.
Kohtauksen alkaessa varmista, että kaikki tietävät, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kohtauksen aikana pidä huoli, että sen sisältö pysyy olennaisena tarinalle ja kohtaus ei veny liian pitkäksi. Skenaariotekstissä voidaan suoraan kertoa, mikä on sopiva kesto, mutta yleensä kohtaukset kestävät 5-10 minuuttia. Jos kohtaukset eivät tunnu etenevän tai venyvät jatkuvasti liian pitkiksi, ohjeista pelaajia menemään suoraan kohtauksen päätarkoitukseen.

Joissakin skenaarioissa on pelinjohtajan vastuulla leikata eli päättää kohtaukset. Jos tuntuu, että kohtauksella ei ole enää annettavaa tarinalle, voi olla hyvä idea vain päättää se ja jatkaa eteenpäin. Kohtausta ei kannata välttämättä leikata heti ensimmäiseen hiljaiseen hetkeen, jos uskot että siinä on vielä sisältöä, mutta kohtaus kannattaa päättää viimeistään toisen hiljaisen hetken kohdalla.

Sivuhahmojen pelaaminen.
Sivuhahmot ovat nimensä mukaisesti sivuosassa ja niiden tarkoitus on tukea pelaajien tarinaa. Sivuhahmojen pelaaminen voi vaatia pelinjohtajalta heittäytymiskykyä, jos hahmoja on paljon ja ne vaihtuvat usein. Tähän auttaa, jos miettii sivuhahmoja hiukan jo pelautukseen valmistautuessa. Kohtausta on myös vaikeampi ohjata pelinjohtajan roolissa, jos osallistut sen pelaamiseen. Muista edelleen kiinnittää huomiota, että kohtauksen sisältö on olennaista tarinalle ja kohtaus ei veny liian pitkäksi. Toisinaan on mahdollista pyytää pelaajia pelaamaan sivuhahmoja, jos heidän omat hahmonsa eivät osallistu kohtaukseen.

Älä turhaan kiirehdi ja kysy muilta.
Kuten pelatessa yleensäkin, ole valmis etenemään omaa vauhtiasi. Jos haluat varmistaa jonkin yksityiskohdan skenaariotekstistä, pyydä pelaajia odottamaan hetki ja etsi oikea kohta rauhassa. Jos pelaaja on epävarma kohtauksen suunnasta, keskeytä kohtaus ja jatka kun kaikki jälleen tietävät missä mennään. Jos olet epävarma skenaarion suunnasta, kysy pelaajilta, mitä he ajattelevat. Paras lopputulos syntyy yhdessä ja kiirehtimättä.

Pelautuksen päättäminen.
Viimeinen kohtaus on pelattu ja pelikerta lähenee loppua. Skenaariosta riippuen pelaajat voivat haluta keskustella tarinasta ja yhteisestä kokemuksesta. Anna heille tilaa keskustella ja huolehdi, että kaikki saavat olla äänessä. Joissakin skenaarioissa on mukana ohjattu purkuosuus eli debrief, jossa on esimerkiksi kysymyksiä pelaajille. Kun pelaajat ovat kertoneet kokemuksistaan, pyydä palautetta pelautuksesta ja pohdi, mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä paremmin.

Onneksi olkoon! Olet selvinnyt ensimmäisestä pelautuksestasi!

Julkaistut skenaariot

Yleisesti voit odottaa, että pelimateriaali on englanniksi. Hyviä lähteitä skenaarioiden etsimiseen ovat Stockholm Scenario Festivalin arkisto sekä tanskalainen Alexandria-pelikirjasto, jonka materiaali on tosin pääasiassa tanskaksi.

Suomeksi käännettyjä skenaarioita on vähemmän, mutta mikäli sellaisia kaipaa, kannattaa tutustua 2011 julkaistuun käännöskokoelmaan Unelma Keltaisesta kuninkaasta (toimittaneet Kristoffer Apollo, Juhana Pettersson ja Tobias Wrigstad). Teos on saatavilla e-kirjana ja fyysisenä painoksena.

Aloittelijaystävällisiä skenaarioita pelinjohtaa

Kokosimme listan skenaarioista, jotka ovat mielestämme hyviä uudelle freeform-pelinjohtajalle ja vapaasti ladattavissa.

Deranged (Maria & Jeppe Bergmann Hamming) – Ihmissuhdedraamaa 1800-luvun säveltäjien parissa. Pelinjohtaja ohjaa alkuharjoitukset, minkä jälkeen pelaajat pyörittävät peliä valitsemalla seinältä lappuja, jotka määrittävät pelattavan kohtauksen. Kesto: 4h, pelaajamäärä: 4.
Hobbyhorse (Nynne Søs Rasmussen) – Teinidraama ystävyydestä. Kolme teinityttöä tutustuvat toisiinsa ja käsittelevät elämänsä vastoinkäymisiä yhteisen keppihevosharrastuksen avulla. Vaatii jonkin verran sivuhahmojen pelaamista. Kesto: 4h, pelaajamäärä: 3.
I Say a Little Prayer (Tor Kjetil Edland) – Draama ystävyydestä ja kuolemanpelosta. Käsitellään läheisen kuolemaa ja oman kuolevaisuutensa kohtaamista. Skenaariossa pelataan homomiehiä 80-luvun alulla juuri kun AIDS-epidemia iskee. Kesto: 4h, pelaajamäärä: 5.
Joan the Vampire Slayer (Kristoffer Rudkjær & Mads L. Brynnum) – Teinikomedia Buffy The Vampire Slayer hengessä. Kesto: 4h, pelaajamäärä: 5.
Road Rage (Tina Heebøll Arbjørn) – Komedia tieraivosta. Kaksi autoseuruetta matkalla IKEAan. Kummassakin autossa kaksi matkustajaa, joiden tieraivo räjähtää lopussa. Kesto: 2h, pelaajamäärä: 4.
Sexcraft (Frida Sofie Jansen & Tor Kjetil Edland) – Romanttinen komedia. Ääninäyttelijöitä, jotka ystävystyvät, rakastuvat ja dubbaavat hentaita. Paljon nauramista. Suomenkielinen käännös dubbaustekstille. Kesto: 2h, pelaajamäärä: 4.
The Naked Truth (Arttu Hanska & Joonas Katko) – Hyvän mielen draama ystävyydestä. Neljä miestä kokoontuu viettämään saunailtaa. Heillä kaikilla on kerrottavaa toisilleen, mutta merkityksellisistä asioita voidaan puhua vasta saunan lauteilla. Kesto: 4h, pelaajamäärä: 4.
The Truth About Eternity (Clio Yun-su Davis) – Hillitty perhedraama henkilökohtaisesta vapaudesta ja velvollisuudesta perheelle. Edesmenneet sukulaiset digitalisoidaan ja he ovat läsnä jälkipolvien elämässä, mutta kuka heidät lopulta muistaa ja maksaa kaikesta? Kesto: 4h, pelaajamäärä: 5.
Things That Happen to Other People (Tor Kjetil Edland) – Draama sotapakolaisista. Seurataan pakolaisten matkaa läpi sisällissodan raateleman kotimaan. Hiljainen, surullinen ja koskettava. Pelinjohtaja kyselee kohtauksien aikana kysymyksiä pelaajilta. Kesto: 4h, pelaajamäärä: 4.

Artikkelin on kirjoittanut: Janne Räsänen, Arttu Hanska. Apuna: Pauliina Männistö, Mikko Karttunen, Maija Korhonen, Jukka Seppänen, Karoliina Artjoki, Marjaana Karttunen. Toimittanut LOKI:n toimitus.

Roolipeliblogi LOKI on suomalaisen roolipelaamisen oma kanava.
Julkaisemme suomalaisten roolipelaajien ja liveroolipelaajien peliesittelyjä, kolumneja, pakinoita, arvosteluja ja tapahtumakuvauksia tiistaisin.
Tue LOKIa Patreonin kautta: https://www.patreon.com/roolipeliloki