Surrealistista peliä johtamassa

Joka perjantai Kuutornin pohjoispuolelle ilmestyy katu, joka ei ole olemassa muina viikonpäivinä. Kadulla kuuluu aina naurua ja laulua, se on täynnä ravintoloita ja katukahviloita. Asukkaat elävät ikuisessa perjantaitunnelmassa. Ne, jotka eivät kestä arkea, voivat paeta tänne ja herätä aina perjantaihin. Ensisilmäyksellä katu on täynnä glamouria. Nauru ja hymy loistavat asukkaiden ja vierailijoiden kasvoilla. Mutta tarkemmin katsottuna täällä elämäänsä viettävien kasvoilla loistavat suru ja väsymys.

Itran kaupunki (Itras by) on norjalaisten Ole Peder Giæverin ja Martin Bull Gudmundsenin suunnittelema ja Thore Hansenin kuvittama surrealistinen roolipeli 20-luvun kaupungista, joka sijaitsee unen ja toden rajamailla. Outo kaupunki avaa peliporukoille vanhoista elokuvista ja tarinoista tutun maailman, jota muuttuu pelin aikana odottamattomilla tavoilla. Satamassa vaeltaa hyljeksittyjä naamanvääntelijöitä, joiden kasvot ovat muuttuneet pysyvästi näiden ilmeillessä tuulen yltyessä. Alamaailman syövereissä tatuointistudiotaan pitää suuri, kaljupäinen Vanja, joka kulkee verkkopaidassa henkselit kilisten. Hän polttaa tatuointeja asiakkaisiinsa kuumalla teräksellä ja musteella. Keskellä kaupunkia asuu hämähäkkiolento Nidra, joka Unitornin suuressa kammarissaan katselee valtaamaansa kaupunkia. Lue loppuun

Haastattelussa Ville Vuorela

LOKIn Ropecon podcastia varten Pohjoisen Kirjeenvaihtajamme Elmeri Seppänen haastatteli roolipelisuunnittelija Ville “Burger” Vuorelaa. Ensimmäinen puolikas haastattelua on kuunneltavissa täältä

Ville Vuorela on julkaissut roolipelejä jo vuodesta 1994 alkaen, ja 25 vuotta kestäneen julkaisija-uran aikana hänen teoksensa ovat kasvaneet tärkeäksi osaksi suomalaisten roolipelien tarinaa. Pelaajana, pelinjohtajana ja suunnittelijana kokemusta on vielä enemmän. LOKIn toimitusta kiinnosti ottaa selvää mitä Ville Vuorela hakee nykyään pelaamiselta ja pelinjohtamiselta, ja miten hän reflektoi uraansa.

Lue loppuun

Romantiikkaa roolipeleissä

Meillä kahdella oli hahmoina varkaat. Kummallakin oli korkea pistemäärä karismassa, toinen oli tyttö ja toinen poika. Hahmojen isät olivat ystäviä ja tunsivat toisensa työn merkeissä: kumpikin oli entisiä seikkailijoita ja varkaita. Nämä nuoret varkaat joutuivat lisäksi useampaan kertaan ennakkoluulojen tönimiksi, sillä he olivat kampanjamaailman ainoat mulatit tuhannen kilometrin säteellä. Jossakin vaiheessa peliä ennakkoluuloihin törmäävät nuoret kysyivät toisiltaan: “Aletaanko oleen yhessä kun ollaan aina yhessä muutenkin?”

Esimerkki oli ensimmäisestä hahmoni romanssista. 12-vuotiaiden poikien pelaamana hahmojen romanssi jäi sisällöltään ohueksi, mutta avasi koko peliporukan silmiä: pelaajahahmojen suhteen toisiinsa ei ole palkko olla joko ystävyys, toveruus tai vihollisuus.

Lue loppuun

Ministi ideaa, maksimaalisesti pelattavaa

Arvostelussa Mini-Dungeon Tome

Harvasta roolipelin lisäkirjasta olen innostunut etukäteen yhtä paljon kuin AAW-gamesin Mini-Dungeon Tomesta (2018). Kirjan idea on yksinkertainen mutta oivaltava: reilut 130 miniseikkailua valmiina pelattavaksi. Kirjasta on versiot, jossa seikkailut ovat yhteensopivia Dungeons & Dragonsin viidennen laitoksen kanssa ja toinen, jonka pelistatit ovat Pathfinderille. Useimpia luolaholveja ei ole sidottu mihinkään kampanjamaailmaan, vaikka muutama onkin mainosmielessä kevyesti linkitetty kustantajan muihin D&D-valmisseikkailuihin. Ja seikkailuja riittää teoksessa järjestyksessä kaiken tasoisille ryhmille ykköstason aloittelevien hahmojen kujanjuoksuista aina tason 20 eeppisiin sankarointeihin saakka.

Lue loppuun

Pelinjohtamista satunnaispelaajille

Coneissa ja muissa pelitapahtumissa on tapana pelata roolipelejä täysin vieraiden ihmisten kanssa ja myös pelauttaa pelejä tuntemattomille satunnaisporukoille. Moni tapahtumajärjestäjä tarjoaa pelauttajille ilmaisen sisäänpääsyn, aterian tai jonkun muun bonuksen annetusta työstä pelinjohtajana. Jännitin aikanaan ensimmäisiä avoimia pelautuksiani kovasti. Nyt suosittelen tätä kaikille pelinjohtajille, joita kiinnostaa kehittää pelinjohtamistaan ja vähääkään haastaa pelinjohdollisia taitojaan.

Lue loppuun

X-Con 2018

Jo perinteeksi muodostunut, liveroolipelien tekijöille suunnattu X-Con järjestettiin nyt kuudetta kertaa, jälleen Otavan Opistolla Mikkelin kupeessa. Tapahtumassa on pistetty aluilleen lukuisia pelejä, tiimejä ja yhteisölle tärkeitä aloitteita. Roolipelaamisen tuki- ja kehittämisyhdistys, tuttavallisemmin RTEY ry, aloitti tapahtuman järjestämisen vuonna 2013. Vuoden 2017 jälkeen tapahtuman perustajat päättivät kuitenkin keskittyä muihin projekteihin, ja taustaorganisaation mantteli siirrettiin Illusia ry:lle.

Lue loppuun

”Ennen oli kunnollista”: Varjojen kirja

Ropecon, Varjojen kirjan julkaisuesitelmä. En voi lehteillä omaa kopiotani luennon aikana, sillä se on luovutettu teoksen luojan itsensä haltuun esitelmän ajaksi, joten olen tuskallisen tietämätön siitä, mitä kaikkea kirja tarjoaa tuleviin peleihini. Onneksi esitys alkaa tehokkaasti ja jo ensimmäinen paljastus on minulle jättipotti: tämä kirja ei sisällä uusia sääntöjä vaan uutta taustaa ja maailman syventämistä. Täsmälleen sitä mitä itse kaipaan! Jo riittää uudet hirviömekaniikat ja uudet tavat tulkita arpakuutioita, tänne niitä selityksiä siitä, miten Jaconia raksuttaa eteenpäin ja millaista mätää sen yhteiskunnan rakenteista oikein löytyy!

Lue loppuun

Historiallisen liveroolipelin ABC

Mikä tekee historiallisesta liveroolipelistä historiallisen?

Suomessa on pelattu monia historiallisia liveroolipelejä. Siikalahti, Harmaasusien monet larpit ja useat muut historialliset liveroolipelit ovat esimerkkejä siitä, että Suomessa osataan tehdä historiallisia liveroolipelejä. Kuitenkaan historiallisen pelin teoriaa ei ole käsitelty suomalaisessa larp-skenessä juuri ollenkaan. Jos sinua, arvon lukija, kiinnostaa tehdä historiallista liveroolipeliä, mutta et tiedä historiasta juuri mitään, tämä artikkeli on sinua varten. Tässä artikkelissa kerron mitä pelinjohtajan on ymmärrettävä historiasta, jotta liveroolipeli voi olla historiallinen. Vaikka peli sijoittuisi menneisyyteen, se ei ole historiallinen, jos peli ei täytä historiallisuuden kriteereitä.

Lue loppuun