Konemestari antaa ohjausmoottoreihin lisää virtaa. Vieressä asemestari laukaisee ohjuksen kohti tuntematonta vihollista. Navigaattori huutaa suunnan ja nopeuden. Väännän ohjauspyörää ja painan kaasua. Hyppäämme pois juuri kun takakilvet ovat hajoamassa.
Helsinkiläinen Café Boardgame vaihtoi omistajia. Sen myötä kahvilaan tulee myös roolipelaamista. Haastattelimme Cafén uusia yrittäjiä.
Kuvassa Café Boardgamen uudet omistajat Mika Matti Pekonen, Marju Grönholm ja Petri Grönholm
Helsinkiläinen Café Boardgame vaihtoi omistajia. Sen myötä kahvilaan tulee myös roolipelaamista. Haastattelimme Cafén uusia yrittäjiä.
Onko arvioita aikataulusta, milloin roolipelien ottaminen mukaan toimintaan tapahtuu?
Roolipelit lähtivät käyntiin Caféessa heti, kun selvisimme alun haasteista. Kyselimme aktiivisesti PJ:tä Heprosta (Helsingin Pöytäroolipelaajat toim. huom.), ja yksi lähti vetämään Cyberpunk RED:iä, johon PJ on itse kirjoittanut suomilorea. Aluksi pelattiin oneshotteina, ja nyt sinne on muodostumassa kamppis Suomi CP RED. Petri on myös vetänyt Hepron pelejä Caféessa hybridimallilla, eli live- ja etäpelinä. Itse etsin tällä hetkellä joko Runequest Roleplaying in Glorantha tai vanhaa Keski-Maa -porukkaa jompaan kumpaan kampanjaan, ja se pelataan livenä Caféessa arkisin joka toinen viikko, tai jos löytyy porukkaa molempiin, näitä on mahdollista pelauttaa vuoroviikoin. Petri on myös aloittanut cthulhu-oneshottien vetämisen. Tarkoituksena on laajentaa ropetarjontaa aktiivisesti ja saada PJ:tä pelauttamaan kampanjoita ja oneshotteja Caféessa säännöllisesti. Käytämme rekrytoimiskanavana somea, sekä Hepron, että Caféen omaa.
Koronavirus. Maskinkäyttömeemit. Vessapaperivitsit vanhenivat jo ajat sitten. Nyt tuijotetaan rokotekattavuutta. Baarit auki. Ei ole enää muodikasta haukkua ihmisiä jotka eivät kahlinneet itseään patteriin kotona. Pääministerikin sanoi että menkää ja eläkää. Mutta se mikä on hienoa, on että on päässyt taas larppaamaan. Sitten on se toteamus joka on tullut kuultua useammin kuin “minkä purjeveneen miehistöön kuulut” -kysymys Svenska Klubbenilla.
“Voi vitsi tää on niin epätodellista kun on niin paljon väkeä.”
Fantasiapelit Tudeer Oy perustettiin vuonna 1986, ja se on tällä hetkellä Suomen suurin roolipeliliike. Kysyimme sen toiselta perustajalta Jyrki Tudeerilta muutamia kysymyksiä.
Rakas pelinjohtaja, tuntuuko sinusta joskus, että työtäsi ei arvosteta?
Olet sopinut seuraavan session aikataulun. Valmistellut peliä ja materiaaleja tuntikaupalla. Pistänyt sääntökirjat digitaalisena jakoon kaikille ja järjestänyt pelipaikan.
Sessiota edeltävänä iltana eräs pelaajista viestittää, että ei muistanut koko sessiota ja ei nyt pääsekään paikalle. Tai vielä pahempaa, joku pelaajista ilmoittaa vain muutamia hetkiä ennen session alkua, että on “pari tuntia myöhässä koska on vähän puuhaa”.
– Myrsky, 1. näytös, 2. kohtaus, William Shakespeare, suom. Matti Rossi
Kuten aiemmissa tutkimuskatsauksissa on ehkä käynyt ilmi, akateeminen kustannusala on aivan oma maailmansa, jossa hinnoittelulla ei ole välttämättä mitään tekemistä kirjojen tuotanto-, kuljetus- tai varastokulujen kanssa. Toistaiseksi räikein esimerkki tästä on Curtis D. CarbonellinDread Trident: Tabletop Role-Playing Games and the Modern Fantastic, jonka Liverpool University Press julkaisi vuonna 2019. Hinta on hieman laskenut julkaisun jälkeen ja kirjoittamishetkellä tämän 250-sivuisen niteen voi ostaa hilpeään 85 punnan hintaan kovakantisena tai sähköisenä.
Seitsemän tapaa, joilla pelaaja voi auttaa pelinjohtajaa
Roolipelihahmolla voi olla monia erilaisia taitoja ja vahvuuksia, mutta sama koskee myös pelaajia. Roolipelaaminen kun ei itsessään ole mikään yksittäinen taito, vaan pelaaja voi hallita monia sellaisia taitoja tai ominaisuuksia, jotka parantavat koko porukan peliä ja viihtyvyyttä. On hyvin tavallista kiinnittää huomiota siihen, kuinka taitava joku yksittäinen pelaaja on pelinjohtajan roolissa. Pelaajataidot ovat kuitenkin niin monipuolinen paketti, että ainakin muutamat niistä on helppo ottaa hallintaan ja parantaa samalla yleistä viihtyvyyttä roolipelin parissa.
Kun ajattelee hyvää pelaajaa, niin helposti tulee mieleen juuri se tyyppi, joka keksii neuvokkaita ratkaisuja, ravistaa mieleenpainuvia lentäviä lauseita ja pelaa muiden hahmoja ylöspäin antamalla näille tilaa ja vetämällä heitä valokeilaan. Kaikkien pelaajien ei tarvitse kuitenkaan pelata samalla tavalla ollakseen hyviä roolipelaajia ja tässä tekstissä esittelen seitsemän keinoa tulla paremmaksi roolipelaajaksi. Nämä ovat vielä sikäli helppoja kikkoja, että näillä ohjeilla ei tarvitse kehittää sosiaalista pelisilmää, rakentaa empatiaa tai parantaa sanavalmiuttaan ja improvisaatiokykyään. Suurin osa pelaajataidoista kehittyy kokemuksella ja se taas karttuu pelaamalla. Osa näistä voi tuntua täysin oman luonteen ja lahjojen vastaisilta, mutta uskon, että useampikin näistä neuvoista tuntuu sellaiselta, että sitä voisi soveltaa käytäntöön.
Monet näistä myös helpottavat pelinjohtajan raskasta taakkaa ja tukevat pelinjohtajaa omassa roolissaan. Kaikkea ei pelipöydässä tarvitse jättää pelinjohtajan vastuulle, vaan tässä on seitsemän sellaista asiaa, joihin pelaajat voivat yllättävänkin helposti osallistua.
Juhana Pettersson, helsinkiläinen larp-taiteilija, roolipelisuunnittelija ja kirjailija, lienee useimmille lukijoille vanha tuttu. Hänen pelejään leimaavat omaperäiset aiheet ja taiteellinen kunnianhimoisuus. Pettersson on kautta uransa kirjoittanut paljon työstään, analysoiden sekä itse järjestämiään pelejä että kokemuksiaan pelaajana toisten peleissä.
Engines of Desire on kokoelma Petterssonin kirjoituksia vuosien varrelta. Kansien väliin mahtuu 31 artikkelia yli neljälle sadalle englanninkieliselle sivulle. Melkoinen tiiliskivi siis.
Lainaaminen on helppo tapa suunnitella seikkailuja. Otetaan kohtaus tai juoni jostakin toisesta teoksesta ja siirretään se pelimaailmaan. Sitten ehkä vielä toivotaan, että pelaajat eivät ole katsoneet alkuperäistä filmiä tai lukeneet alkuperäistä kirjaa.
Tämän lainaamisen voi kuitenkin tehdä vielä röyhkeämmin ja saada sen silti toimimaan pelissä hyvin tehokkaana viihteenä. Entä jos pelinjohtaja ei yritäkään peittää jälkiään, vaan sijoittaa tarinan suoraan ja avoimesti vaihtoehtoiseksi versioksi jotakin tunnettua kertomusta?
Skenen oma tunnustuspalkinto Kultainen lohikäärme jaettiin kesän 2021 etä-Ropeconissa 19. kertaa. Tunnustuksen jakaa Ropecon-tapahtuma pitkäaikaisesta työstä roolipelien, miniatyyripelien, korttipelien tai lautapelien saralla tai ansiokkaasta työstä pelikulttuurin kehittymisessä tai kehittämisessä. Vuonna 2021 vuonna tunnustuksen sai Hans Zenjuga monipuolisesta ja pitkäaikaisesta työstä pelikuvituksen parissa. Zenjuga on ollut mukana nostamassa suomalaista roolipelikuvittamista kansainväliseen kärkeen. Ropeconin tiedotteen Ropenomiconissa löydät täältä.
Zenjugan roolipelikuvituksia kolmen vuosikymmenen ajalta löytyy mm. seuraavista peleistä: Stalker, Praedor, Astraterra ja Sotakarjut. Lukuisien muiden pelikuvitusten lisäksi Zenjuga on tehnyt kuvituksia myös lehtiin ja julkaisuihin.
LOKI haastatteli Zenjugaa lyhyesti elokuussa 2021:
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.