α-Con 2018

Ei tarvitse olla kaikkien tuntema ropeblogaaja, nokkela roolipeliteoreetikko tai julkaissut pelisuunnittelija tullakseen α-coniin. Jos pöytäroolipelaamisen uudet tuulet kiinnostavat, ja haluat nähdä muita harrastuksen kehittämisestä kiinnostuneita, α-con on juuri oikea paikka sinulle.   

Lue loppuun

Kirjeitä Heittämättömän Arwan Killasta

20 vuotta HAKkia

Heittämättömän Arwan Kilta – tuttavallisemmin HAK – perustettiin vuonna 1997 Mikkelin legendaarisen Angela Kebabin pöydän ääressä. Jäseniä oli tuolloin 4 hengen pöytäkunta, mutta jo vuoden päästä jäsenmäärä oli noussut 80 paikkeille ja postituslistalla oli runsaampi 200 nimeä. Yhdeksänkymmentäluvun tyylillä ensimmäiset pelit olivat teini-ikäisten innolla rustaamia minipelejä 20-30 hengelle, joiden järjestämistä helpotti hyvät suhteet paikalliseen nuorisotoimeen, jonka kautta useimmat pelipaikat varattiin vaikka päivää aikaisemmin.

Lue loppuun

Kalenteriongelmat

Vuosirenkaiden kertyessä silmien alle monet huomaavat roolipelaamisen jäävän yhä vähemmälle. Kalenterirajoitteet ja vanhojen pelikaverien hajaantuminen eri suuntiin elämässä tekee pelien järjestämisestä jatkuvasti hankalampaa. Lopulta pelataan kituuttaen ehkä pari kertaa vuodessa. Roolipelaamisesta tulee yksi niistä lukuisista kivoista jutuista, joihin ei vaan tunnu enää vanhempana olevan aikaa.
Lue loppuun

Mongolien matkassa keskiajalla, historiantutkimus pelinjohtajan apuna

Keskiaikaisista teemoistaan ja lainailustaan huolimatta hurjat mongolit ovat jääneet varsin vieraiksi usein ritarien ja linnojen täyttämissä roolipelimaailmoissa. Fantasiaroolipeleissä ovat omien havaintojeni mukaan usein saaneet örkit ym. vastaavat ainakin pintapuolisen innoituksensa mongoleista, kuvailihan Tolkienkin, jonka Sormusten Herraa useimmiten lainaillaan fantasiaroolipeleihin, kirjojen ulkopuolella kirjeissään örkkejään  ”vähiten viehättäviksi mongolin tapaisiksi”. Historiallisemmin suuntautuneissa peleissä paimentolaiset ovat ehkä niin perin juurin vieraita ritariromantiikasta ammentavalle genrelle että niihin ei juuri törmää. 
Poikkeuksiakin toki on fantasiankin puolella mm. itselleni tuttu jo AD&D 2nd Editioniin julkaistu mongolien innoittama fantasiakampanja The Horde laajennuksena suosittuun Forgotten Realms kampanjaan, jonka fantasiamongoleilla ei ollut torahampaita. Lue loppuun

Klassinen hullaantuminen


Pelinjohtajan masennuksesta kohti hyvinvointia

Peli on vihdoin ohi. Väsyttää. Elämä tuntuu ankealta ja sitä päätyy kerta toisensa jälkeen miettimään onnistumisia ja virheitä, joita on tehnyt peliprojektinsa aikana. Huomaa turhautuvansa pieniinkin seikkoihin. Sanoihin, joita on sanottu. Makaa sängyssä pari päivää tuntien surua, haikeutta ja vihaa. Väärinymmärrystä. Tekisi mieli laittaa viestiä pelaajille. Saada viimeisetkin konfliktit selvitettyä. Samalla ajatellen, että se kaikki oli omaa syytä.

Lue loppuun

Pelinjohtaja on Leathermania kovempi työkalupaketti

Tämä kirjoitus jatkaa Veemeli Miettisen mutinat sarjaa.

Liveroolipelin pelinjohtaja on sellainen joka alan asiantuntija, jottei mitään. Peliin ei siis suinkaan vain kirjoiteta hahmoja (Ei mitään 1 sivun hahmoja. En pääse immersioon kunnolla sisään, jos matskua ei ole semmoista nivaskaa, että sillä voisi mätkiä pieniä eläimiä hengiltä!), järjestetä pelipaikkaa ja ruokia ja mennä paikalle. Ehei! Pois moiset aatokset, te hupsut! Lue loppuun

Pitkä matka varjoihin

”Friday pakeni mielisairaalasta
ESQUIROL, FRANCE Pelätyn Winternight-terroristijärjestön ainoa henkiinjäänyt johtaja Frida Kohlman a.k.a. Friday pakeni ranskalaisesta korkean turvaluokituksen vankimielisairaalasta…”

Kaksi läsnäolevista pelaajista kiroilee vuolaasti, kolmas yrittää muistella, mihin asia liittyy, ja neljättä ei kiinnosta. Kyseessä on pitkä, taustalla kulkenut salaliittojuoni, joka pintautui peliin vuonna 2009 ja on sen jälkeen tullut ja mennyt tähtien asennon, hahmojen motiivien ja pelinjohtajan oikkujen mukaan.

Lue loppuun