Sata hyvää kirjaa, osa I: Johdanto

Scifikirjailija Theodore Sturgeon aikoinaan puolustautui syytöksiltä genrensä laaduttomuudesta tokaisemalla että 90 % kaikesta on paskaa.

Kuvassa screencap tuntemattomasta tv-sarjasta, jossa mies pitää hevosenpaskaa käsissään. Tekstitys kertoo "Katsokaa tätä paskaa. Valtava läjä hevosenpaskaa."

Se on sitä itseään.

No. Laskeskelin tuossa jokunen vuosi sitten, että D&D-julkaisija Wizards of the Coast ja edeltäjänsä TSR olivat tuolloin julkaisseet vuodesta 1979 alkaen noin 550 romaania ja novellikokoelmaa roolipeliensä oheistuotteina. Battletech-romaaneja on julkaistu yli sata. White Wolf tehtaili niitä niin ikään kymmenittäin eri World of Darkness –pelien ohella. Alternity, Shadowrun, Fading Suns, Earthdawn, Legend of the Five Rings sekä Pathfinder ovat myös saaneet oman osansa näistä. Onpa jopa kotoisassa Suomessamme yksi tämmöinen kirja, Vanha koira, Ville Vuorelan Praedor-romaani sekä tietenkin lukuisat Forgotten Realms-, Dragonlance– sekä Shadowrun-käännökset. No, yksi Shadowrun-käännös. Osana samaa ilmiötä voidaan pitää Magic: The Gathering –romaaneja sekä Games Workshopin miniatyyripeleihin perustuvia teoksia. Johtuen julkaisijoiden ja teosten älyttömästä ja alati kasvavasta määrästä en osaa antaa tarkkaa lopullista lukumäärää tälle kasalle, mutta arvioisin että se on heittämällä yli tuhat nimikettä.
Lue loppuun

Visiopisteet – Jotain muuta kuin kokemuspisteitä

Jo kymmenen vuotta peliporukkamme on käyttänyt useissa eri peleissä visiopisteitä tai joitakin niiden johdannaisia. Ajatuksena on, että pelaajat pääsevät palkitsemaan toisiaan hyvistä ideoista. Pohjimmiltaan mekanismi ei ole sen kummempaa, kuin roolipelaamisesta palkitseminen. Käytännössä visiopisteillä kuitenkin tuetaan yhteispeliä, eikä palkita parasta.
Lue loppuun

Helsingin roolipelitehdas valmistaa pelin kerran kuussa

Mikä Roolipelitehdas?

Helsingin roolipelitehdas on osa Oslossa vuonna 2009 alkanutta Larp Factory-liikettä. Oslon Larp Factory Laivfabrikken Oslo on verkosto pelinjohtajia ja pelaajia, joiden tavoitteena on tuottaa kerran kuussa vähintään yksi laadukas ja helposti lähestyttävä larppi.Oslosta Larp Factory-malli on ehtinyt levitä muiden muassa Tukholmaan, Minskiin ja Turkuun. Helsingissä innostuttiin tehtaasta kevään 2012 Solmukohdan jälkimainingeissa, ja ensimmäinen peli järjestettiin heinäkuun lopulla.
Lue loppuun

VTP-I: Ghost Run

VTP-I: Varasta tästä peli-idis

gits-kansi-web-300

Ghost in the Shell -manga on erinimainen lähdekirja tähän peli-idikseen

Ghost in the Shell – tai GitS – on yksi kyberpunk genren klassikoista, jonka keskipisteessä on vastustajien tekniikan, kyberin ja laitteiston kontrollointi, subvertointi ja hallinta. GitS:issä hakkerointi on saumaton osa toimintaa, ja aseella tähtäävän vihollisen aistien haltuunotto onnistuu kesken toisen vastustajan tyrmäämisen etukoukulla.

Ghost Run on peli-idis kalliista ja tehokkaista erikoisjoukoista, jotka pitkälle viedyn taisteluosaamisensa ja loppuun asti viilatun kyberinsä lisäksi pystyvät laukomaan implanttiensa kätköistä taikuuden tavoin toimivia hallintaviruksia, troijalaisia ja kyberhyökkäyksiä…

Lue loppuun

Roolipelin julkaiseminen

Kansikuva

Minulla, niin kuin monella muullakin roolipelaajalla, on lapsesta asti ollut haaveena julkaista oma roolipelini. Nyt Noitahovin sääntökirja on ollut myynnissä suunnilleen puolitoista vuotta ja maailmakirja reilun puoli vuotta. Uskaltaudun siis julistamaan projektini menestykseksi ja jakamaan roolipelin julkaisemiseen liittyviä neuvoja ja kokemuksia kaikille teille tämän blogin lukijoille. Kuitenkin haaveilette oman roolipelinne julkaisemisesta vähintään salaa yön pimeimpinä tunteina (poikkeuksena tietenkin te, jotka olette jo pelin julkaisseet).
Lue loppuun

Erään pelisuunnittelijan tarina – Osa 3: Peliseuran löytäminen

Roolipelaaminen on sosiaalinen harrastus. Vaikka itseltänikin löytyy hyllystä paljon roolipelejä joita en ole pelannut ja joiden lukeminen on ollut jo pelkästään niiden hankkimisen arvoista, pelkästään kirjojen lukeminen ei ole sama asia kuin niiden käyttäminen pelaamiseen. Siispä luonnollisesti jossain vaiheessa itse kunkin on kohdattava pelottava maailma ja tutustuttava muihin roolipeleistä kiinnostuneisiin ihmisiin. Jotkut löytävät samanhenkisiä ihmisiä kaveriporukastaan tai opiskeluympäristöstään, toiset tutustuvat uusiin ihmisiin netin kautta.

Lueskellessani Claudia Canginin pohdintaa Google+ -palvelun hyödyntämisestä kanssapelaajien löytämiseksi, aloin miettimään omia kokemuksiani erilaisten peliporukoiden kanssa. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole ruotia sitä millaisten ihmisten kanssa pelaan, vaan tarkastella enemmän sitä että miten olen päätynyt pelaamaan tietyssä seurassa ja miten tämä seura on vaikuttanut omiin pelimieltymyksiini ja -tyyliini. Lue loppuun

PT&T – Helsinki Tampere All Night Long

PT&T = Pelin taustat ja tavoitteet

Elävän maailman ideaali

Kun katson taaksepäin erilaisia kampanjoitani ja peliprojekteja, joiden parissa olen puuhastellut, havaitsen teeman, jota en ole itsekään välttämättä aina tiedostanut. Ensimmäiset varsinaiset roolipelikokemukseni olivat FaerunMUD-nimisessä nettipelissä, jolla oli satoja pelaajia. Eniten pelaamani kampanja oli RPGA:n kahdeksan vuotta kestänyt Living Greyhawk. Nyt peluutan Pathfinder Society –kampanjaa. Edelliset kaksi kotikampanjaani olivat Pathfinder RPG –kampanjoita, jotka sijoitimme samaan jatkumoon, vaikkei niillä juonellisesti ollut mitään tekemistä toistensa kanssa ja tapahtuivatkin aivan eri mantereilla.
Lue loppuun

Pathfinder Society Suomessa

Pathfinder Society on Paizo Publishingin globaali roolipelikampanja, joka on ollut käynnissä vuodesta 2008 lähtien. Kampanjan sisältö on kevyitä, yhdessä sessiossa pelattavia fantasiaseikkailuita. Kampanjaa pelataan ympäri maailman ja samalla hahmolla voi pelata peleissä Berliinistä Bostoniin. Se ei vaadi sitoutumista samalla tavalla kuin pitkä kotikampanja ja peleihin voi tulla kun ehtii. Edes oikeantasoisen hahmon puute ei ole este, sillä sellaisen puuttuessa voi ottaa käyttöön valmishahmon.

Lue loppuun