Yhteisöllisyys ja toisaalta ulkopuolisuuden tunteet larpeissa ovat olleet viime aikoina pinnalla suomalaisessa larpskenessä. Haluan tämän tekstin kautta tuoda oman näkemykseni yhteisöllisyyden kokemuksesta larpeissa sekä avata, miten olemme lähestyneet tätä teemaa syyskuussa pelattavan Idäntie-liveroolipelin suunnittelussa. Lue loppuun
Kotimaasta
Mikä oli AMNESIA REBOOT?
Facebook täyttyy omituisista, epämääräisistä mainoksista, joissa vihjataan muistinmenetyksestä, pimeistä käytävistä ja tietokonevirheistä. Mainosten sävy on tummanpuhuva, kotisivut ovat karut ja yksinkertaiset.
TRACON HITPOINT – SOPEN RAPPORTTI

Lapsen mieli toimii erikoisesti. Dinosaurukset oli nimetty Lampaaksi, Mammaksi, Papaksi, Piikiksi, Toniksi ja Isoksi. Stegosaruksen ja triceratopsin tunnistin helposti, mutta useat tyrannosaurukset hämäsivät. Vai oliko joku niistä kenties allosaurus? Jäimme pohtimaan oliko tyrannosauruksilla höyheniä vai ei. Saksalainen olut maksoi 10€/lava. Joku oli ostanut kymmenen lavallista. Kokeilimme Kansallisrunnojat-lautapeliä ennen Hitpointia. Liian vaikea, joutuu säätämään.
Tšernobyl, rakastettuni – peliarvostelu
Juhana Petterssonin Tšernobyl, rakastettuni on oman kertomansa mukaan roolipeli rakkaudesta ja radioaktiivisuudesta. Peli nojaakin hyvin vahvasti näihin kahteen pääteemaan, ja kaikki sisältö on rakennettu tukemaan tiukasti rajattua aihepiiriä ja käsittelee lähinnä hahmojenvälistä draamaa ja hahmoihin eläytymistä.
Roolipelit museoon, osa 2: Museoholvin aarteet
Pelimuseon roolipelikokoelma on laajempi kuin mitä tammikuussa avautuneesta näyttelystä voi kenties kuvitella. Pelitutkija ja innokas roolipeliharrastaja Jaakko Stenros järjesti viime vuonna roolipeliaiheisen keräyksen, jonka tuotto on nyt tallessa museon uumenissa. Sitä ei ole vielä täysin luetteloitu, mutta jo nyt voin kertoa, että kyse on noin 150 fyysisestä roolipelikirjasta ja paristakymmenestä digilähteestä, ja tämän lisäksi kokoelmassa on myös kattavasti roolipelilehtiä pienpainatteista Magukseen. Harvinaiset ja ainutlaatuiset pelit tallennetaan tietenkin osaksi museokokoelmaa, mutta tarkoituksena on muodostaa myös kattava kirjastokokoelma, joka pääsee jollakin tavalla harrastajien ja tutkijoiden käyttöön.
Roolipelit museoon!
Roolipeleillä on Suomessakin jo pitkä historia, onhan niitä julkaistu jo vuodesta 1987 lähtien. Nyt tästä 30-vuotisesta taipaleesta on talletettu alkupaloja museoon, kun tammikuussa avattu Suomen pelimuseo museokeskus Vapriikissa Tampereella esittelee pysyvässä näyttelyssään kahdeksan suomalaista roolipeliä ja muutaman larpin. Vaikka Suomen pelimuseo käsittelee enimmäkseen digitaalisia pelejä ja niiden vaiheita, ovat roolipelitkin oikeutetusti mukana, onhan niiden ja digitaalisten pelien välillä pitkäaikainen symbioosisuhde.
Die Grenze – Raja
Eli kuinka elävöittää historiaa maailmassa, joka ei ole historiallinen
Kokemukseni mukaan yksi hankalimmista asioista historiaa elävöittävissä larpeissa on se, että ihmisillä tuppaa olemaan mielipiteitä ja käsityksiä historiasta. Olipa kyseessä kivikausi, pronssikausi, rautakausi, antiikki, Napoleonin sodat tai mikä tahansa muu ajankohta, niin aina löytyy joku, joka joko a) tietää paremmin tai b) luulee tietävänsä paremmin tai c) muuten vain on sitä mieltä, että jokin yksityiskohta ei ole täysin autenttinen tai koko konsepti on väärin.
The Quick
The Quick on kevyt roolipeli raskaista aiheista. Se on tehty Nordic noirin hengessä: “pohjoismainen hyvinvointivaltio” on pelkkää mädäntyneen yhteiskunnan taakseen kätkevää sanahelinää, ja paraskin sankari joutuu toimimaan moraalisesti arveluttavalla alueella. Väkivalta ja kuolema ovat alati läsnä, ja ne jättävät todellisuuden kudelmaan huonosti arpeutuvia haavoja, joiden läpi tunkeutuu unohdettuja kauhuja.
Roolipelikerhoja kirjastoihin – Ilona Lamminen
Ilona Lamminen, 30, on lahtelainen mediaohjaaja. Lammisen keväällä 2016 valmistunut opinnäytetyö Noppia ja sanataidetta: roolipelikerho kirjastossa palkittiin Ropeconissa Vuoden Peliteko -palkinnolla työn sisältämän roolipelikerhon perustamiseen ja ohjaamiseen tarkoitetun oppaan ansiosta.
How to kaupunkipeli
Yleisesti määriteltynä kaupunkipelaaminen on larppaamista, jossa ei pelata vain yhden yksityisen tilan sisällä, vaan julkiset alueet otetaan osaksi pelin maailmaa ja lavastusta. Kaupunkipeli saattaa olla joukko erillisiä kohtauksia eri paikoissa kaupunkialueella, tai koko kaupunkia syleilevä viikonlopun mittainen 360-asteinen immersiosukellus, jossa kaikki ympärilläsi on “osa larppia”.

Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.