Macrohard the Startup – kyräilyä ja koodausta

Alkuperäinen idea oli muistaakseni Ainon: pelautetaan startup -larppi, jossa koodataan oikeasti, mutta Scratchilla. Lapsille ja opetuskäyttöön tarkoitettu Scratch oli meille ennestään todella tuttu, opetammehan sitä peruskouluikäisille LUMA-keskuksen Linkki-ohjelmointikerhossa. Yhden larpin olimmekin jo aiemmin tehneet yhdessä, joten ajattelimme tämän pelin tekemisen sujuvan melko suoraviivaisesti.

Lue loppuun

Wähäcon 2017

Katselin suomalaista conitarjontaa ja tuumasin, että en löydä itselleni sopivaa ja käytännöllisesti toimivaa freeform-tapahtumaa. Freeformeja pääsen pelaamaan useissa tapahtumissa ympäri Pohjoismaita, mutta pääasiallisesti skandinaaviskaksi ja englanniksi. Kuitenkin nautin pelaamisesta omalla äidinkielelläni suomeksi. Se tuntuu erilaiselta ja menee usein enemmän tunteisiin. Vaikka tästä voisi kirjoittaa oman blogitekstinsä, keskityn kuitenkin edellä mainitun ongelman ratkaisuun: mistä itselleni suomalainen freeform-tapahtuma? Voisinko kenties yhdistää intohimoni roolipelaamisen ja ihmisten ruokkimisen maukkaalla ruualla?

Lue loppuun

Ropecon 2017 roolipelijulkaisut

Suomen roolipeliskene elää pitkään jatkunutta kulta-aikaansa ja uusia pelejä julkaistaan ennätyksellisen paljon. Meidän skenemme on siitä erikoinen, että lähes kaikki julkaisut keskittyvät Ropeconiin. Tänä vuonna ‘Conissa nähtiin niin alan konkareiden kuin uudempien tulokkaidenkin julkaisuja. Näin ollen katsaus juurikin Ropeconissa julkaistuihin peleihin on aiheellinen.

Lue loppuun

Crypt of Doom

Tänään minun piti arvostella Lokiin roolipeli nimeltä Syöksykierre-Nick, mutta peliin tutustuessani törmäsin random encounterina kotimaiseen julkaisuun, joka oli lymyillyt siihen asti tutkan katveessa. Hyvä kun törmäsin, sillä pelimateriaalikirja Crypt of Doom on kiehtova lisä luolastoluuttauksesta ja heksaryöminnästä hupinsa saavien seikkailijoiden roolipelitarjontaan. Jätetään Nick siis vielä hetkeksi lentämään. Lue loppuun

Sotavaltiaiden tanssiaiset

Pöytäpelistä larpiksi – ja takaisin

Kuutisen vuotta vedetty pöytäpelikampanja lähestyi pistettä, jossa olisi aihetta juhlaan. Dungeons & Dragonsin vanhoilla säännöillä hahmot hilattaisiin pian ensimmäistä kertaa pelaamalla expert-säännöiltä mestarisäännöille, ja ajattelin juhlistaa saavutusta jotenkin. Koko Sankarten polku -kampanjani on sikälikin erikoinen, että siinä jokaiselle pelikerralle on valikoitunut eri pelaajayhdistelmä, vaikka pelihahmot ovat pysyneet pääpiirteittäin samoina. Pelaajilla on silti hyvin vapaat kädet hahmojen ohjaamiseen. Hahmojen luonne ja käytös heilahtelee dramaattisesti pelistä toiseen, vaikka perusmotivaatio seikkailuihin onkin kirjoitettu muuttumattomaksi.

Lue loppuun

Livelähetystä liveroolipelistä – kun larppikokemus striimataan

Olen tehnyt paljon outoja juttuja larppien vuoksi, mutta viime marraskuun tapahtumat ovat kyllä oudoimpia. Ei siis se, että menin Ouluun larppaamaan scifiä, vaan se, että mukanani oli ruotsalainen teknikkoryhmä, jotka striimasivat kaiken näkemäni ja kuulemani nettiin.

Kypärä painoi ohimoitani, mutta se oli pakollista, jotta otsaani kiinnitetyt kamera ja mikrofoni eivät päässeet liikkumaan. Sormiini sekä otsaani oli teipattu antureita, jotka mittasivat pulssiani, aivotoimintaani sekä hikoiluani. Näistä laitteista meni johtoja selässäni olevaan reppuun, jossa tietokone yhdisti kuvan, äänen ja kehoni signaalit yhdeksi paketiksi ja striimasi kaiken tämän datan nettiin.

Lue loppuun

Winterwind

Winterwind oli post-apokalyptinen liveroolipeli 22 pelaajalle, joka pelattiin Vaasan Pirttikylässä huhtikuussa 2017. Järjestäjänä toimi Finlands Svenska Rollspelsförening Eloria r.f., suomenruotsalainen liveroolipeliyhdistys. Peli on osa Project Serenai-jatkumoa, yhteistyönä toteutettua fiktiivistä maailmaa. Lue loppuun

Arki-ilta Gothamissa – näkökulma uudelleenpelautuksiin

Arki-ilta Gothamissa on toiminnallinen kolmen tunnin larppi, joka ammentaa taustansa DC Universen Gotham Citystä. Larppimme pohjaideana oli Mika Metsätähden vuoden 2014 Ropeconissa järjestämä larppi Gotham Cityn kätyrit. Rikollisjengien jäsenten pelaaminen liki kaikille jollain tavalla tutussa maailmassa oli toimiva konsepti, joten idea jäi kytemään Mikan mieleen. Kun kotikaupungissamme Turussa oleva Radbar vaikutti maailmaan sopivalta baarilta ja omistajat larppaamiselle myötämielisiltä, peli oli kirjoittamista ja pelaajia vailla valmis. Liityin aisapariksi luomaan nopealla aikataululla elämyksen noin kahdellekymmenelle pelaajalle. Tavoitteena oli ensikertalaisillekin sopiva kevyt peli, jonka voisi mahdollisesi pelauttaa uudestaankin.

Lue loppuun