9.-13.8. Helsingin Messukeskuksessa järjestetään kaikkien aikojen 75. World Science Fiction Convention, eli Worldcon. Se on scifi- ja fantasiakirjallisuuden maailmanlaajuisesti merkittävin sekä vanhin vuotuinen tapahtuma. Olen ollut osana projektia järjestää se Suomessa vuodesta 2013 lähtien. Olen tehnyt sen vuoksi seitsemän ulkomaanreissua, joista neljä veivät minut Yhdysvaltoihin. Olen nähnyt kulissien taakse, opin, kuinka makkaraa tehdään, ja osa kokemuksistani ovat niin outoja, ettei niitä uskottaisi, ellen olisi tajunnut ottaa valokuvia.
Kolumni
Pelinjohtaja on Leathermania kovempi työkalupaketti
Tämä kirjoitus jatkaa Veemeli Miettisen mutinat sarjaa.
Liveroolipelin pelinjohtaja on sellainen joka alan asiantuntija, jottei mitään. Peliin ei siis suinkaan vain kirjoiteta hahmoja (Ei mitään 1 sivun hahmoja. En pääse immersioon kunnolla sisään, jos matskua ei ole semmoista nivaskaa, että sillä voisi mätkiä pieniä eläimiä hengiltä!), järjestetä pelipaikkaa ja ruokia ja mennä paikalle. Ehei! Pois moiset aatokset, te hupsut! Lue loppuun
Äideistä parhain – rooleista tylsin
”En missään tapauksessa halua pelata äitiä!” on vakiolause naispelaajien larppi-ilmoittautumisissa. Kun tämä nimenomainen lapsen ja vanhemman lähisuhde on oikeassa elämässä yksi ristiriitaisimmista ja monipuolisimmista, miksi tämä ei näy larpeissa? Näin äitienpäivän kunniaksi mietin, miksi mutsin rooli on niin yleisesti inhottu?
Kotikutoiset pöytäroolipelit – tein itse ja säästin?
Kaupallisia roolipelejä tehdään nykyisin indie-julkaisijoiden sekä perinteisten roolipelitalojen toimesta ehkä enemmän, kuin koskaan. Jos valinnanvaraa on näin paljon, miksi jotkut silti haluavat suunnitella oman pelijärjestelmän? Joskus itse kudottu villasukka tuntuu omaan jalkaan yksinkertaisesti parhaimmalta, kaikki yksityiskohdat saa valita itse!
Kohti turvallisempaa larppaamista
Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.
Kaikissa yhteisöissä jäsenillä on eri määrä valtaa. Ulkonäöllä, suhteilla, sukupuolella ja sosiaalisella pääomalla on merkitystä. Säännöt eivät aina koske kaikkia. Tämä pätee myös meihin. Suomalainen larp-yhteisö ei lähtökohtaisesti ole tasa-arvoinen.
TRACON HITPOINT – SOPEN RAPPORTTI
Lapsen mieli toimii erikoisesti. Dinosaurukset oli nimetty Lampaaksi, Mammaksi, Papaksi, Piikiksi, Toniksi ja Isoksi. Stegosaruksen ja triceratopsin tunnistin helposti, mutta useat tyrannosaurukset hämäsivät. Vai oliko joku niistä kenties allosaurus? Jäimme pohtimaan oliko tyrannosauruksilla höyheniä vai ei. Saksalainen olut maksoi 10€/lava. Joku oli ostanut kymmenen lavallista. Kokeilimme Kansallisrunnojat-lautapeliä ennen Hitpointia. Liian vaikea, joutuu säätämään.
”Pallo on teillä”, sanoo Ropeconin ohjelmaconiitti
On taas se aika vuodesta – Ropeconin ohjelmahaku on auki. Viime vuonna tähän aikaan seurailin hieman jännittäen tietokantaan putkahtelevia ilmoittautumisia ja ihmettelin niiden monimuotoisuutta.
Allekirjoittanut vastasi yhdessä tänä vuonna pääjärjestäjiin kuuluvan Juha Sihvosen kanssa coniitteina ohjelmasta ensimmäisessä Messari-conissa. Tehtävä oli monimutkainen, mutta palkitseva. Toteutuksesta ja palautteesta on otettu opiksi, ja tänä vuonna koko tiimillä on tähtäimessä tehdä kaikki paremmin ja vähän suuremmalla skaalalla. Nyt seurailen tietokantaa levollisempana ja varmempana, mutta vähintään yhtä innostuneena.
OldTown – maailmanlopun jälkeinen Puola
Heinäkuussa 2016 yli 800 pelaajaa ja liki 200 avustajaa kokoontui Puolan Stargardin tuntumaan hylätylle lentokentälle elämään liki viikon maailmanlopun jälkeistä aikaa. Anteeksipyytelemättömästi Fallouteista ja Mad Maxeistä tunnelmaa lainaava OldTown on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan. Pienestä, 50 hengen postapokalyptisesta festivaalista on kasvanut vuosien varrella mammuttimainen tuhannen hengen larp-spektaakkeli. Tapahtuman kasvaessa kansainvälisyys on lisääntynyt: 800 pelaajasta 140 tuli ulkomailta – ja näistä 70 Suomesta.
Roolipelikerhoja kirjastoihin – Ilona Lamminen
Ilona Lamminen. Kuva: ropecon/Mikael Peltomaa
Ilona Lamminen, 30, on lahtelainen mediaohjaaja. Lammisen keväällä 2016 valmistunut opinnäytetyö Noppia ja sanataidetta: roolipelikerho kirjastossa palkittiin Ropeconissa Vuoden Peliteko -palkinnolla työn sisältämän roolipelikerhon perustamiseen ja ohjaamiseen tarkoitetun oppaan ansiosta.
How to kaupunkipeli
Yleisesti määriteltynä kaupunkipelaaminen on larppaamista, jossa ei pelata vain yhden yksityisen tilan sisällä, vaan julkiset alueet otetaan osaksi pelin maailmaa ja lavastusta. Kaupunkipeli saattaa olla joukko erillisiä kohtauksia eri paikoissa kaupunkialueella, tai koko kaupunkia syleilevä viikonlopun mittainen 360-asteinen immersiosukellus, jossa kaikki ympärilläsi on “osa larppia”.
LOKI 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.