Olin alunperin ajatellut kirjoittaa siitä, miten haluaisin nähdä uusia kokeellisia, kekseliäitä, ja – rehellisesti – omaan makuuni parempia pelejä. Ja mieluiten suomalaisten pelikirjailijoiden ja -suunittelijoiden tekemänä. Ymmärsin kuitenkin vain vältteleväni paljon tärkeämpää asiaa, kun Jukka Särkijärvi sattui muistuttamaan Roperadiossa, että me suomalaiset teemme, ja julkaisemme suhteellisesti enemmän pelejä kuin monen muun kielialueen pelaajat.
Lue loppuunRoolipelit
Kaikki roolipeleihin liittyvät artikkelit
Tunteita ja tunnelmointia hiekkalaatikolla
Oikestaan aina kun missään ruvetaan yhtään syvällisemmin keskustelemaan roolipelaamisesta tai erityisesti pelinjohtamisesta, on pakko kohdata se tosiasia, että vaikka periaatteessa ollaan tekemässä samaa asiaa, käytännössä näkemykset eivät välttämättä kohtaa. Välillä erot eri lähestymistapojen välillä ovat massiiviset. Erilaisten pelityylien lisäksi ei ole tavatonta, että ihan pelaamisen päämäärätkin ovat erilaiset, eikä silloin olla vielä edes päästy sääntöjen ja systeemien loputtomaan suohon. Tällaisten keskustelujen innoittamana – ja niitä siivittääkseni – avaan tässä artikkelissa hiukan omaa lähestymistapaani roolipelien vetämiseen.
Lue loppuunKahdeksan tapaa nolata hahmo nimellä
Roolipelihahmon nimen keksiminen on joskus vaikeaa. Huono nimivalinta pahimmillaan pilaa pelikokemuksen, ja kehnosti valittua nimeä voi katua vielä vuosienkin jälkeen. Kuten oikeatkin ihmiset, myös hahmot voivat toki puolustautua ja lohduttautua sillä, että harvoin he ovat nimen itse itselleen valinneet, eikä nimi pahenna hahmoa, jos ei hahmo nimeä.
Roolipeleissä hahmoista puhutaan kuitenkin usein paljon pelaajien suulla. Tässä metapelillisessä keskustelussa kaikki ovat tietoisia siitä, että hahmon pelimaailman vanhemmat eivät oikeasti valinneet hahmon nimeä vaan sen antoi pelaaja. Tämän takia nolo nimi voi olla hahmolle erityinen rasite. Ongelman taklaamiseksi on hyvä ymmärtää, millä tavoin nimen tavoite voi mennä metsään. Omissa peleissä ja kampanjoissa on tullut vastaan monta todella tyhmää nimeä, ja monen hahmon nimeä olen jälkikäteen katunut. Kaikki tämän tekstin esimerkit ovat menneistä peleistä.
Mikä oli Forge? – Tabletop RPG Design in Theory and Practice at the Forge, 2001-2012: Designs and Discussions
Joitain vuosia sitten, William J. White istui erään conin aikaan persialaisessa ravintolassa Morristownissa, New Jerseyssa kaverinsa, indiepelisuunnittelija Michael Millerin (FVLMINATA) kanssa. Tämä totesi, että ihmiset ovat unohtamassa Forgen.
Sen sijaan että White olisi ollut tästä hiljaisen kiitollinen, hän päätti kirjoittaa Forgesta kirjan. Tabletop RPG Design in Theory and Practice at the Forge, 2001-2012: Designs and Discussions on, kuten viime kuussa plaraamani Nick Mizerin kirja, niin ikään Palgrave Games in Context -sarjaa ja siis Vakava Akateeminen Teos. White on viestintätieteiden apulaisprofessori Penn State Universityssa ja tehnyt roolipelitutkimusta aiemminkin. Hän oli myös itse Forgen käyttäjä ja julkaissut vuonna 2008 roolipelin Ganakagok.
Mutta se Forge. Miksi jostain nettifoorumista oli aiheellista kirjoittaa kirja?
Itseäni on oikeastaan jo jonkin aikaa askarruttanut, miksei siitä ole kirjoitettu useampia?
Lue loppuunMerkitykselliset avustajahahmot larpeissa
Tätä artikkelia varten on haastateltu useampaa larpinjärjestäjää, jotka vastasivat kyselyyn aiheesta “Merkitykselliset NPC:t larpeissa”. Vastaajia oli useita, mutta tässä artikkelissa on kirjoittajan omien havaintojen lisäksi koostettu teksti Niina Niskasen, Marko Taimisen, Alexander Tawastin ja Hannu Niemen vastauksista. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille. Vastauksista koostettiin myös myöhemmin julkaistava artikkeli NPC-pelaajan näkökulmasta, jonka vuoksi tässä kirjoituksessa keskitytään pelinjohdon, pelin ja pelaajahahmon näkökulmiin NPC:istä.
Avustajahahmo, non-player-character eli NPC, ei-pelaaja-hahmo eli EPH; eri nimityksellä kulkevat saman merkityksen omaavat hahmot ovat larpeissa syventämässä pelaajahahmojen tarinaa, luomassa lisäsisältöä peliin ja viemässä draaman kaarta eteenpäin. Avustajahahmojen merkityksellisyydessä on kuitenkin paljon eroja. Esimerkiksi pelinjohtajien esittämät avustajahahmot voivat olla henkilökunnan rooleissa paikalla valvomassa peliä ja ollakseen pelaajien tavoitettavissa. Tällöin heidän toimintansa pelissä on pitkälti käytännön tehtäviä siivouksesta ruoanlaittoon ja tekniikasta baaritiskin takana notkumiseen, jotta peli rullaa, ja pelaajat saavat tarvittaessa vastaukset kysymyksiinsä. Jos taas avustajahahmo on pelaajahahmon sylissä henkitoreissaan kuiviin vuotava sydänystävä, avustajan esittämällä kuolevalla hahmolla on suuri vaikutus pelin etenemiseen monille pelissä oleville hahmoille siitä hetkestä eteenpäin.
Nopista
Harva aihe nousee esiin pelintekijöiden keskusteluissa yhtä usein kuin nopat ja niiden käyttö. Sama toistuu myös ajoittain sosiaalisessa mediassa. Nopat sekä kiehtovat että aiheuttavat harmaita hiuksia.
Tämä teksti sai alkunsa pienen pelejä tekevän porukan keskusteluista, roolipelit -discordin kommenteista, ja Roolipelaajien Suomen megaketjusta aiheesta. Olen jo pidempään miettinyt, miten noppia tulisi käsitellä pelejä suunnitellessa, niin pelinjohtajana kuin peliä tuottavana tai kirjoittavana tekijänä. Uskon ajatusteni alkavan olla sen verran valmiita, että niistä voi olla hyötyä myös muille.
Aivan ensimmäiseksi on syytä tehdä synninpäästö nopista ja todennäköisyyslaskennasta ahdistuneille. Pelejä pelatessa, johtaessa, tai tehdessä ei tarvitse ymmärtää miten tilastotiede toimii, eikä myöskään todennäköisyyslaskennan ymmärtäminen ole tarpeen. Eivät ne muutkaan ymmärrä(1). Tai jos ymmärtävät, niin ymmärrys syntyy oman erityisalan lasien läpi, ja on ristiriidassa sinun tietämyksesi kanssa.
Lue loppuunMillaista siellä on olla? – Nicholas J. Mizerin Tabletop Role-Playing Games and the Experience of Imagined Worlds
Nicholas J. Mizerin kirja Tabletop Role-Playing Games and the Experience of Imagined Worlds ilmestyi toissavuonna Palgave-Macmillanin julkaisusarjassa Games in Context. Viimeiset pari vuotta ovat olleet hedelmällistä aikaa akateemiselle roolipelitutkimukselle ja on ollut virkistävää nähdä näitä kirjoja muiltakin kustantamoilta kuin McFarlandilta. Vakavan akateemisen kustantamon julkaisu toki kantaa myös vakavaksi vetävää hintalappua ja 174-sivuisesta kirjasta saa pulittaa 55 € pehmeäkantisena, 43 € sähkökirjana tai jos on massikeisari tai käyttää kirjaston hankintarahoja, 77 € kovakantisena. Onneksenne sain kappaleeni kirjoittajalta itseltään ja voin nyt kertoa teille siitä kaiken.
Lue loppuunRoolipeli 24 tunnissa – eli pelinkehityksen pikaruokaa
RPG Geek (rpggeek.com) on järjestänyt vuorokauden mittaisia pelintekokilpailuja vuosina 2003-2005 ja myöhemmin vuosittain 2010 alkaen. Kilpailun idea on yksinkertainen:
- Peliä saa kehittää korkeintaan yhtäjaksoiset 24 tuntia.
- Idean on oltava uusi. Se ei saa olla aiemmin mietitty.
- Pelin on oltava alkuperäinen. Valmiita pelisysteemejä ei saa käyttää pohjana.
- Mahdollisen kuvituksen on oltava luvallisesti käytössä.
- Voittaja selviää RPGGeekissä järjestettävässä äänestyksessä.
Oodin oneshot-roolipelikerho täyttää kaksi vuotta!
Jos olet lueskellut suomalaiseen roolipelaamiseen liittyviä uutisia tai postauksia viimeisen kahden vuoden aikana, on melko todennäköistä, että olet vähintään sivulauseessa törmännyt sanahirviöön ”Oodin oneshot-roolipelikerho”. Kyseessä on tammikuussa 2019 (eli noin kuukausi itse Helsingin keskustakirjasto Oodin avaamisen jälkeen) käynnistynyt kirjaston roolipelikerho, jota ylläpitää ja moderoi pitkän roolipelikokemuksen omaava porukka osaavia vapaaehtoisia roolipeliharrastajia. Kerhon käynnistäjänä ja sen kummisetänä kirjaston puolelta toimin minä, Heikki Marjomaa.
Lue loppuunPelinjohtaja Oy
Olisiko mahdollista tehdä pelinjohtajuudesta ammatti? Pohdiskelin asiaa pitkällisesti Facebookin Roolipelaajien Suomi -ryhmässä pari vuotta sitten, ja tämä artikkeli on jalostettu versio samasta aiheesta. Lähtökohtani oli, että roolipelaaminen on loistopuuhaa ja pelinjohtaminen on yksi suosikkijutuistani: olen tehnyt sitä vuosikymmeniä ja olen siinä varsin taitava. Miltä siis näyttäisi, jos sitä tekisi ammatikseen ja elääkseen? Olisiko se ylipäätään mahdollista?
Lue loppuun
LOKI 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.